Ohjaamisen jalosta taidosta
Miten asiakas saadaan kaikkein parhaiten oppimaan uutta? Trainer4You-kouluttaja Liina Sievers pohtii ohjaamisen taitoja.Jokainen meistä tarvitsee kosketusta. Jokainen meistä haluaa kosketusta. Johonkin aikaan, jollakin tapaa, jossain muodossa.Työssämme ohjaajina ja valmentajina asiakkaamme maksavat meille siitä, että tulevat ohjatuksi; että tulevat kosketetuksi. He haluavat oppia ja tehdä oikein. Ainoa saamansa palaute heille voi olla palaute, jonka saavat meiltä, valmentajiltaan, ohjaajiltaan.Päätyöni lisäksi ohjaan ryhmäliikuntatunteja kuntokeskuksessa, jossa olen työskennellyt jo vuosia. Sivusta olen seurannut omaa kehittymistäni ohjaajana näiden vuosien aikana.Käyn jatkuvasti itseni kanssa keskusteluja siitä, olenko kehittynyt ohjaajana riittävästi. Osaanko ottaa asiakkaat huomioon? Mitkä kaikki tekijät ohjaustilanteeseen vaikuttavat ja miten voin omalla käytökselläni sekä habituksellani vaikuttaa seuraavaan ohjauskertaan parantavasti?Työssäni kouluttajana teen tätä samaa. Miten voin omalla ohjaamisellani vaikuttaa siihen, että opiskelijani löytäisivät itsestään kaiken sen potentiaalin joka heissä piilee?Painotan usein sitä, että kaiken opittavissa olevan tiedon löytää kirjoista ja nykypäivänä totta kai yhä enenevässä määrin sähköisestä mediasta. Ohjaamaan ei kuitenkaan opi kuin ohjaamalla.Mikä sitten tekee hyvän ohjaajan?Meillä suomalaisilla on laaja reviiri ympärillämme. Siinä missä italialainen tulee aivan liki puhuessaan, heiluu ja huitoo käsillään ja tuijottaa herkeämättä silmiin, suomalainen vetää ympärilleen kahden metrin säteelle "no man’s landin", liimaa käsivartensa kylkiin kiinni ja antaa katseensa kiertää lattialistoja pitkin puoliksi poispäin kääntyneenä.Vuosien saatossa piintyneitä tapoja on vaikea kitkeä pois napin painalluksella. Usein sekin vaatii 10 000–20 000 puhdasta toistoa, aivan kuten täysin uuden liikkeenkin oppiminen.Tässä jokin aika sitten olin eräällä vieraspaikkakuntalaisella salilla lämmittelemässä juoksumatolla. Matto oli sijoitettu niin, että siinä astellessaan pystyi seuraamaan mitä ympärillä tapahtui. Maton vieressä, kymmenisen metriä sivussa, oli salin personal trainerilla valmennus meneillään.Personal trainer teetti asiakkaallaan yhden jalan suorin jaloin maastavetoja kahvakuulalla. Asiakkaalla oli 12 kilon kuula kädessään ja hän seisoi yhdellä jalalla. Hän laski kuulaa alas kohti lattiaa, selkä pyöreänä ja tukijalan polvi koukussa.Valmentaja seisoi kahden metrin päässä ja hoki: ”Hyvä, hyvä, hyvä... tee vielä muutama!”Asiakas horjahteli ja sarjan jatkuessa selkä pyöristyi pyöristymistään. Asiakkaan lopettaessa pt otti 12 kilon kuulan hänen kädestään ja työnsi siihen 16 kilon kuulan seuraavaa sarjaa varten. Tämän jälkeen hän vetäytyi jälleen kahden metrin päähän seisomaan ja asiakas alkoi tehdä uutta sarjaa – selkä pyöreänä ja horjahdellen.Mitä valmentaja olisi voinut tehdä toisin?Toisella kertaa näin kuinka eräs pt ohjasi asiakastaan steppilautojen päällä tekemään maastanostoja käsipaino vastuksena. Asiakkaan selkä pyöristyi ja tätä pt kiirehti korjaamaan.Kuulin kuinka pt huudahti asiakkaalle ”älä päästä selkää pyöristymään!” Tämän jälkeen hän jäi asiakkaan viereen, asetti kätensä tämän yläselän päälle ja liike jatkui kuten siihenkin asti – selkä edelleen pyöreänä.Kolmannella kerralla olin itse sijaistamassa erästä kehonhuoltotuntia. Tunnin päätteeksi asiakas tuli luokseni kiittämään. Hän oli jo usean kuukauden ollut keskuksen jäsenenä ja ensimmäistä kertaa minun tunnillani. Olin ollut ensimmäinen ohjaaja, joka oli kiertänyt salissa korjaamassa asiakkaiden liikkeitä ja opastanut tekemään oikein.Hän oli jo ehtinyt harkita salista eroamista, koska ei kokenut saavansa rahoilleen vastinetta. Nyt ensimmäistä kertaa hän oli tyytyväinen. Niin olin minäkin – asiakkaan puolesta sekä totta kai omasta puolestani. Koin onnistuneeni ohjaajana. Olin täyttänyt tehtäväni.Haluan tällä tarinoinnillani herättää teissä tarpeen tarkastella omaa ohjaamistanne, omia valmennusmetodejanne. Millä kaikkein parhaiten saatte asiakkaan oppimaan?Antakaa palaute aina positiivisen kautta. Hymyilkää ja katsokaa silmiin. Uskaltakaa koskettaa varmoin ja vankoin käsin, asiantuntevasti. Varatkaa riittävästi aikaa ja näin luokaa asiakkaalle kiireettömyyden tunne, vaikka teillä aikataulu olisikin.Älä yritä ohjata mitään sellaista, mitä et itse osaa. Sieltä ei ole paluuta. Älä päästä asiakasta käsistäsi, ennen kuin hän varmasti osaa sen, mitä haluatte hänen osaavan. Virheellisillä tekniikoilla saadaan vammautuneita ihmisiä.[avatar user="Liina Sievers" size="thumbnail" align="right" link="http://www.trainer4you.fi/blogi/author/liina-sievers/" target="_blank"]Artikkelin kirjoittaja on Trainer4You-kouluttaja Liina Sievers.[/avatar]Jokainen rakentaa itse oman tapansa ohjata ja valmentaa. Minun neuvoni on: älkää päästäkö itseänne liian helpolla. Aina on varaa parantaa.Jokaisella meistä.