(Alla myös video aiheesta)

Uskallan olettaa, että sinulla on ollut elämässäsi tilanteita, jolloin olet epäonnistunut sinulle tärkeässä hetkessä tai kohtaamisessa, kun kysymys on ollut ihmissuhteesta, työstä tai vaikkapa ihan vain harrastuksesta. Tunnistat varmasti näistä hetkistä syntyvät seuraukset, kun jokin ikävä tai ärsyttävä tilanne jää pyörimään päähän, eikä tapahtuman aiheuttamat tunteet meinaa millään löysätä otettaan. Ehkä riitelitte puolison kanssa ja vaikka saittekin sovittua, niin silti riita harmittaa edelleen. Tai ehkä työpaikallasi pitämä presentaatio ei mennytkään täysin alkuperäisen suunnitelmasi mukaan ja harmittelet asiaa vielä illalla kotona.

Meillä kaikilla on ollut näitä tilanteita, kun on vaikea keskittyä käsillä olevaan hetkeen, koska edeltävät tapahtumat valtaavat voimakkaasti mieltä. Tapahtuman aikaansaama tunne on päällä lähes yhtä voimakkaasti, kuin itse tilanteessa. Tuntuu, että mikään ei saa ajatuksia kääntymään tähän hetkeen ja tuleviin tapahtumiin.

Valitettavasti usein tämä johtaa myös siihen, että kun jokin tilanne on vaivannut mieltämme, muistikuvat tuosta hetkestä vaikuttavat meidän tilannetajuun negatiivisesti, kun seuraavan kerran olemme vastaavanlaisessa tilanteessa.

Mitä jos kertoisin, että on olemassa keino, joka auttaa mieltä hiljenemään tapahtuneen epäonnistumisen tuottamista ikävistä tunteista. Samalla tuo keino auttaa myös päästämään nopeammin irti negatiivisen tapahtuman jälkihöyryistä, sekä opettaa tehokkaasti vahvistumaan haastavista hetkistä niin, että ne tulevaisuudessa menevät paremmin.

AAR eli After Action Review

Menetelmä tunnetaan nimellä AAR eli after action review mielikuvaharjoitus, jota mm. huippu-urheilijat, sekä erikoisyksiköiden poliisit käyttävät paljon. Menetelmästä on olemassa myös tieteellisiä tutkimuksia, joista yksi on tehty poliiseille. Poliisit, jotka tekivät harjoitusta säännöllisesti aina todella kuormittavan tilanteen jälkeen, palautuivat nopeammin tilanteen aiheuttamasta kuormasta. Harjoitus myös kehitti heidän tilannetajua toimia paremmin tulevaisuudessa vastaavanlaisissa tilanteissa.

Tästä voimmekin tehdä päätelmän, että jos menetelmä toimii huippu-urheilijoiden, sekä erikoisyksiköiden vaativissa h-hetkissä, toimii se hyvin todennäköisesti sinulle tärkeissä tilanteissa, joissa haluat kehittyä.

Miten harjoitus toimii käytännössä?

Mielikuvaharjoitus menee käytännössä niin, että kun tällainen h-hetki on ohi ja se on vielä tuoreessa muistissa sinun mielessä, hermostossa ja kehossa, toimi seuraavalla tavalla heti kuin se on suinkin mahdollista, eli mahdollisimman nopeasti h-hetken jälkeen.

Ensimmäisessä vaiheessa pysähdy, sulje silmät ja hengitä muutaman kerran syvään niin, että uloshengitys on hieman pidempi kuin sisään hengitys. Pidä huomio ainoastaan hengityksessä, jotta mieli sekä hermosto rauhoittuvat.

Tämän jälkeen käy tarkkaan mielikuvissa läpi, mitä juuri äsken tapahtui ja miltä se tuntui kehossa ja mielessä.

Käytyäsi tilanteen läpi mielessäsi, toista harjoituksen ensimmäinen vaihe, eli vie huomio hetkeksi hengitykseen, ulos hengitys on hieman pidempi kuin sisäänhengitys, jotta mieli nollaantuu.

Neljännessä ja viimeisessä vaiheessa käy tilanne uudestaan mielessäsi läpi niin, että mietit miten tilanne olisi mennyt parhaalla mahdollisella tavalla ja miltä se tuntuu kehossa ja mielessä. Keskeisen tärkeää on vahvistaa myös omaa itseluottamuksen tunnetta ja parasta mahdollista tunnetta tässä viimeisessä vaiheessa. Mitä paremmin tässä vaiheessa pystyt eläytymään optimaaliseen mielikuvaasi tilanteesta, kuten tekisit sen oikeasti ja mitä voimakkaammin tunnet, sitä tehokkaampi harjoitus on.

AAR on osa Mind coaching prosessia, jota Teemu Karppinen opettaa yhdessä Harri Gustafsbergin kanssa Stressinhallintavalmentaja-koulutuksessa. Mikäli mielen ohjelmointi kiinnostaa sinua, kannattaa tutustua koulutukseen.

Mielen ohjelmointia

Menetelmän nerokkuus piilee ajoituksessa sekä mielen mekanismin mahdollisuuksissa. Mielessä kun ei ole rajoja ja aivot eivät tunnista mikä on totta. Yhdistettynä tämä tuoreeseen muistijälkeen mielessä, hermostossa ja kehossa, tekee tuo tästä todella tehokkaan harjoituksen. Tämä niin sanottu optimaalinen aikaikkuna vaikuttaa hermostoon, fysiologiaan ja mieleen. Siksi se parantaa tilanteen arviointikykyämme ja suorituksia merkittävästi. Toki tämäkin harjoitus vaatii toistoja kasvaakseen koko potentiaaliinsa, mutta sen voin luvata, että jo ensimmäisen kerran jälkeen tuntuun ihan erilaiselta, verrattuna siihen, että et olisi tehnyt tätä harjoitetta.

Käänteentekevän myöhemmän vaikutuksen huomaat kahdessa vaiheessa – joista vähemmän voimakkaamman, mutta riittävän mehukkaan vaikutuksen koet kahden kuukauden säännöllisen harjoittelun jälkeen. Tässä vaiheessa huomaat, että toden totta pystyt itse vaikuttamaan tilanteen jälkeen ajatuksiin, tunteisiin ja fysiologiaan, jonka seurauksena palaudut kuormasta nopeammin.

Teemu Karppinen
Artikkelin kirjoittaja Teemu Karppinen on Harri Gustafsbergin lisäksi toinen kouluttaja Stressinhallintavalmentaja-koulutuksessa.

Usein jälkimmäisessä vaiheessa tuleva kokemus on edellä mainittua monin verroin väkevämpi. Kun kohtaat saman haastavan tilanteen riittävän usein, tulee toistojen myötä se kerta, kun saat elää todeksi omia optimaalisia mielikuvia. Tämä vaihe ja kokemus voi joissain tapauksissa tulla hyvin nopeastikin, riippuen siitä minkälaiseen tilanteeseen mielikuvaharjoitusta käytetään. Joka tapauksessa se, että mielikuvista alkaa tulla totta, on maaginen tunne.

Tällä on merkittävä vaikutus itseluottamuksellesi, sekä sille tosi asialle, että saat ainutlaatuisen kokemuksen siitä, kuinka mieltä voit treenata siinä missä kehoakin. Helpottava tieto on myös se, että mielen treenaaminen ottaa huomattavasti vähemmän aikaa kun kehon treenaaminen. Esimerkiksi kuntosalilla pitää jaksaa rehkiä vähintään 20-30 minuuttia, kun taas tähän harjoitukseen menee vain muutama minuutti.

JÄTÄ VASTAUS

Please enter your comment!
Please enter your name here