Ihmisillä on tapana luoda erilaisia kieltoja ja sääntöjä eri ruoka-aineita kohtaan. Toisaalta samaan aikaan kehitämme myös ruokamieltymyksiä, jotka eivät välttämättä liity millään lailla ruuan aistittaviin ominaisuuksiin, kuten hajuun, makuun tai ulkonäköön. Tällaiset mieltymykset liittyvät usein ruuan tiedostettuun terveellisyyteen tai omaan elämäntapaan liittyvän vakaumukseen.

Vaikka täysin syömäkelpoista ruokaa olisi omassakin ruokakulttuurissamme yllin kyllin saatavilla, käytämme tyypillisesti vain pientä murto-osaa valikoimasta koko elämämme aikana. Opittujen ruokailutottumusten lisäksi, valikoimaa rajoittavat kulttuuriin sidonnaiset ruokauskomukset. Ilmiö on tyypillinen kaikkialla maailmassa riippumatta siitä, eletäänkö hyvin kehittyneessä maassa vai maantieteellisesti eristäytyneessä heimokulttuurissa.

Lue Ravitsemusmuutoksen esteet -artikkelisarjan kaikki 5 osaa Trainer4You tietopankista!

ravitsemusmuutoksen-esteet

 

Ruokatabu

Ruokatabu tarkoittaa ruokaa tai juomaa, jota kulttuurisista tai uskonnollisista syistä pidetään syötäväksi kelpaamattomana tai sen syömistä sopimattomana. Madot ja toukat ovat joissain kulttuureissa tärkeä proteiininlähde ja suorastaan herkkuruoka, länsimaissa niitä pidetään tyypillisesti ravinnoksi kelpaamattomina.

Eri uskonnollisissa kulttuureissa joitain lihalaatuja ei käytetä ihmisravintona, koska sen syöntiä pidetään sopimattomana, joskaan ei välttämättä terveydelle haitallisena. Papua-Uusi-Guineassa naiset, jotka ovat kuukautiskiertonsa keskivaiheessa, eivät saa syödä tuoretta lihaa tai mitään punaisia hedelmiä. Mikäli joku erehtyy syömään vuotavan naisen valmistamaa ruokaa, saattaa kohtalona olla sairastuminen tai jopa kuolema. Kyseessä on jälleen ruokauskomus, joka meidän kulttuurissamme kuulostaa lähinnä… no, mielenkiintoiselta.

Länsimaiset ruokatabut ja -uskomukset liittyvät yhä enenevissä määrin terveysnäkökulmiin ja ovat omiaan luomaan erilaisia, hyvin tiukkojakin ruokavalioita. Esimerkiksi veriryhmädieetissä uskotaan ihmisen veriryhmän määrittelevän elimistön koko toiminnan lihasten toimintakyvystä ja ruuansulatuselimistöstä lähtien. A-veriryhmään kuuluvien ihmisten uskotaan sopeutuneen parhaiten maanviljelyelämään, jolloin heidän elimistönsä ei pysty kovin hyvin prosessoimaan punaista lihaa. Lisäksi heille suositellaan venyttelyä ja meditointia liikuntamuodoiksi. Ruokavalio sai aikoinaan suuren suosion ja ruokavalion kehittäneen luontaislääketieteestä väitelleen lääkärin Peter D’Adamon kirjoja on myyty maailmanlaajuisesti miljoonia.

Vaikka ruokavalion on tutkitusti todistettu olevan humpuukia, löytyy ruokavalion vankkoja kannattajia edelleen. Eri kulttuurissa ja maassa olevia uskomuksia on helppo yrittää ymmärtää, mutta miten suhtautua naapurin tai valmennettavan uskomukseen, jolla ei ole mitään tieteellistä, terveydellistä tai edes kulttuurista perustetta?

Uskomukset käytännön valmennustyössä

Valmentajat kamppailevat jatkuvasti asiakkaiden uskomusten kanssa. Vaikka uskomuksilla on tärkeä rooli oman identiteetin rakentajana, saattavat ne turhaan rajoittaa ruokavaliota, jolloin niillä saattaa olla suuriakin terveydellisiä vaikutuksia. Uskomukset saattavat aiheuttaa myös psykologista kärsimystä, jolloin ihminen saattaa alkaa välttämään tilanteita tai ihmisiä, jotka kyseenalaistavat omia uskomuksia.

Psykologiseen kärsimykseen kuuluu myös haluttomuus kokea epämiellyttäviä asioita. Tällöin tilanteita, joissa on edes pieni vaaran mahdollisuus uskomuksen horjumiselle, vältellään viimeiseen asti. Valmennussuhteessa pelkkä uskomuksen puheeksi ottaminen saattaa aiheuttaa suhteettoman suuria tunnereaktioita. Mikäli asiakas on löytänyt esimerkiksi internetin blogimaailmasta sivuston, jossa samaa rajoittavaa uskomusta ruokitaan ja asiasta käydään kritiikitöntä keskustelua, saattaa valmentajalla olla suuri tekeminen uskomuksen horjuttamiseksi.

Helpoin reitti on tarjota faktaa uskomuksen kumoamiseksi ja toisaalta herättää ajatuksia siitä, miksi kyseinen uskomus on asiakkaalle niin tärkeä. Tämä on vain ensimmäinen askel, jota seuraa pitkä ajatusprosessi ja se saattaa viedä hyvinkin paljon aikaa. Valmentajalta tämä vaatii suurta kärsivällisyyttä ja ymmärrystä asiakkaan uskomusta kohtaa. Ymmärrys ei kuitenkaan tarkoita, että asiakkaan kanssa tarvitsee olla samaa mieltä.

Jojo-laihduttajat ovat tyypillinen esimerkki uskomuksista omiin taitoihin. Monta kertaa kuulee lausahduksen “minä en koskaan onnistu”. Valmentaja voi yksinkertaisimmillaan horjuttaa tätä identiteettiin liittyvää uskomusta kysymällä: “Toden tottako, etkö tosiaan koskaan onnistu?” Jos näin on, sekin on jo taito, jota monella ei ole.

Auktoriteettien vaikutus uskomusten levittäjänä

Auktoriteetit luovat helposti ajatteluharhan. Käytännössä siis saatamme uskoa asioita omien aikaisempien uskomustemme vastaisesti, mikäli auktoriteetti on riittävän vahva ja omassa elämässämme riittävän merkitsevä. Saatamme käytännössä siis kääntää kelkkamme ainoastaan toisen ihmisen vaikutuksesta. Jotta pystyisimme kriittiseen ajatteluun, kannattaa kaikkea kuulemaansa ja lukemaansa hetken aikaa pureskella.

Mieti miksi uskot juuri kyseisen ihmisen sanomaan. Onko hänellä mielestäsi riittävä ammattitaito tai kokemus puhua käsillä olevasta asiasta? Onko hän mielestäsi sinua korkeammassa asemassa, jolloin automaattisesti saatamme pitää myös hänen sanomisiaan totena? Onko korkeantuntuinen asema saavutettu julkisuudella vai vankalla oman alan koulutuksella ja kokemuksella? Mitä jos tämä kyseinen henkilö olisikin saanut saman tai sinua alemman koulutuksen, muuttuisiko suhtautumisesi hieman kriittisemmäksi?

Aristoteles väitti aikoinaan ihmisaivojen olevan hengissä säilymisen kannalta täysin turha elin. Hän oli aikansa suuri auktoriteetti ja sai osakseen paljon kannatusta ja ihailua, mutta nykyään hänen väitteensä tuntuu lähinnä huvittavalta.

On tärkeää erottaa relevantti auktoriteetti irrelevantista. Relevantilla auktoriteetilla voidaan ajatella olevan oikeus omaan asemaansa, käytännössä kosmologilla on oikeus toimia asiantuntijana mitä tulee maailmankaikkeuden toimintaan, mutta esimerkiksi ruuansulatuselimistön toimintaan hänellä ei katsota olevan kompetenssia. Tämä lienee kaikille selvää, mutta ongelmia syntyy, kun asiantuntija-alojen välistä eroa ei ymmärretä tai tiedetä. Tärkeää onkin aika ajoin horjuttaa omia uskomuksia kysymällä itseltään, miksi uskon juuri tähän ihmiseen tai kommenttiin ja miten se vaikuttaisi minuun, jos muuttaisinkin omia käsityksiäni.

Hyödylliset uskomukset

Uskomukset voivat olla myös positiivisesti ihmiseen vaikuttavia. Tällöin valmentajan tehtäväksi jää vahvistaa tätä uskomusta niin kauan kuin se on valmennettavalle hyödyllinen. Liian suuretkin uskomukset saattavat kääntyä itseään vastaan, mikäli muutokseen uskotaan vakaasti ilman sen suurempia ponnisteluja.

Positiiviset uskomukset luovat ihmisen mielessä aina mahdollisuuksia ja vähentävät samalla rajoittavia ajatuksia. Mikäli valmennettava uskoo omaan onnistumiseen ja näkee edessään mahdollisuuksia rajoitteiden sijaan, onnistuminen on usein taattu. Täytyy muistaa, että positiiviset uskomuksetkaan eivät ole pysyvä olotila vaan omaa uskoaan täytyy ruokkia ja kasvattaa, aivan kuten usein käy myös rajoittavienkin uskomusten kanssa.

Mikäli tällaiset ihmiset hakeutuvat saman uskomuksen omaavien ihmisten joukkoon esimerkiksi sosiaalisesti hyvin toimivissa painonhallintaryhmissä, mahdollistava uskomus alkaa vaikuttamaan positiivisesti suurentuneen koherenssin myötä yhä enemmän ihmisen elämässä. Koherenssilla tarkoitetaan valmiutta kohdata elämässään erilaisia tapahtumia, niin negatiivia kuin positiivisiakin. Valmiuteen vaikuttavat ihmisen oma ymmärrys omasta tilanteestaan, käytännössä esimerkiksi painonpudotuksessa ymmärrys, että muutos on omissa käsissä sen sijaan, että piilouduttaisiin “huonojen geenien” tai “raskaiden luiden” taakse.

Toinen koherenssiin vaikuttava ulottuvuus on oman itsensä tai tavoitteen hallittavuus, esimerkiksi hyvä tavoite, joka on konkreettinen ja saavutettavissa oleva lisää hallinnan tunnetta. Viimeinen, mutta ei missään nimessä vähäisin koherenssiin vaikuttava asia on mielekkyys. Ihminen kykenee tekemään muutoksia omassa käyttäytymisessään ja ajattelussaan pitkällä tähtäimellä ainoastaan siinä tilanteessa, että se tuntuu miellyttävältä. Uskomukset luovat usein ihmiselle turvaa ja sitä kautta lisäävät myös miellyttävyyden tunteita. Tästä syystä uskomuksista halutaan myös pitää kiinni ja niistä luopuminen aiheuttaa aina jonkin asteista psyykkistä stressiä, usko tai älä!

Lue Ravitsemusmuutoksen esteet -artikkelisarjan kaikki 5 osaa Trainer4You tietopankista!

ravitsemusmuutoksen-esteet

JÄTÄ VASTAUS

Please enter your comment!
Please enter your name here