Kartoitusvaiheen tavoitteena on kerätä asiakkaasta mahdollisimman paljon oleellista tietoa valmennusta sekä omaharjoitusohjelmia ajatellen (ohjelmointivaihe; käsittelyssä seuraavaksi). Kartoitusvaihe koostuu seuraavista stepeistä ja jatkuu aktiivisena seurantana läpi koko valmennussuhteen:

  1. Ensitapaaminen: Haastattelu, esitietolomake ja tavoitteen selvittäminen
  2. Kuntotestit: Alku- ja seurantakartoitukset sekä mahdollinen ”testitreeni
    Ainekset henkilökohtaisten harjoitusohjelmien rakentamiseen ja yksilölliseen valmentamiseen
  3. Valmennustapaamiset sekä mahdolliset harjoitus- ja fiilispäiväkirjat
    Ainekset ohjelmien päivittämiseen sekä harjoittelun optimointiin

Yksilöllisyys on ykkösasia! Jokainen asiakas on erilainen yksilöllisine tavoitteineen, rajoitteineen, resursseineen ja mieltymyksineen. Niiden seikkaperäinen selvittäminen on ehdottoman tärkeää harjoittelun tuloksekkuuden ja mielekkyyden näkökulmasta.

1. Ensitapaaminen: Haastattelu, esitietolomake ja tavoitteen selvittäminen

Ensitapaamista käsittelimmekin jo seikkaperäisesti aiemmassa postauksessani. Ensitapaamisessa oleellisinta on hyvän ensivaikutelman luominen, aito kiinnostus asiakasta kohtaan, oikeiden kysymysten esittäminen, keskeytyksetön kuuntelu, parhaan valmennusratkaisun tarjoaminen sekä ”aiesopimuksen” solmiminen (asiakkaan ostopäätöksen vahvistaminen).

Mikäli asiakas tekee ostopäätöksen jo ensitapaamisen aikana, häntä on turha passailla aikomuksissaan. Hyväksi markkinointikeinoksi on osoittautunut myös se, että asiakasta kannustetaan tapaamaan myös muita treenareita henkilökemioita sekä hinta-laatusuhdetta arvioidakseen. Tämä viestii treenarin vastuullisuudesta, riippumattomuudesta sekä hyvästä itsetunnosta. Useimmiten tämä vain vahvistaa asiakkaan ostopäätöksestä sekä sitoutumista valmennukseen.

2. Kuntokartoitukset: Testitreeni ja fyysisen kunnon testaaminen

Kun ostopäätös on klousattu, on aika aloittaa varsinainen valmennussuhde. Se starttaa useimmiten kuntokartoituksilla, mutta myös ns. testitreeni toimii hyvin (ennen tai jälkeen testitapaamisen) asiakkaan lähtötilanteen selvittämiseksi.

Allekirjoittanut ohjaustyön parissa
Allekirjoittanut ohjaustyön parissa

2.1 Testitreeni

Ideana testitreenissä on toteuttaa ohjattu harjoitus, jonka aikana treenari voi tarkkailla asiakkaan kehon- ja liikkeenhallintaa, suorituskykyä sekä motivaatiota. Kierto- tai PHA -harjoitus, gymstick -treeni tai lihaskuntoharjoitus jumppapallolla toimivat tähän tarkoitukseen mainiosti. Vaikkei varsinaisia testituloksia ja lukuarvoja saadakaan, voidaan asiakkaan kehon kannattelusta, koordinaatiosta, jaksamisesta sekä sitoutumisesta haasteellisempien harjoitteiden tekemiseen, vetää hyvinkin paljon johtopäätöksiä. Harjoitus on myös oiva paikka tarjota asiakkaalle maistiainen osaamisestasi, runsaasti onnistumisen elämyksiä ja paljon odotuksia tulevaa valmennussuhdetta ajatellen. Juuri sen vuoksi ensitreenin tulee olla riittävän helppo, hauska ja fyysisesti suhteellisen kevyt ponnistus.

2.2 Kuntotestit

Kuntotesti –sanalla on valitettavan negatiivinen kaiku, eikä ihme. Testejä on teetetty liian usein testaamisen vuoksi, eikä tuloksia olla avattu ja perusteltu eikä palautetta sekä liikuntaneuvontaa painotettu riittävästi. Vaikka kuntotestien tulokset ovat tärkeät lähtötason selittämiseksi ja seurannan mahdollistamiseksi, ovat itse tulokset vain murto-osa kuntokartoitustapahtuman annista. Pääpaino kannattaakin ehdottomasti kallistaa motivoivaan ja kansankieliseen palautteeseen sekä innostavaan ja aktivoivaan liikuntaneuvontaan.

Oleellista kuntotestien valinnassa on testata henkilön tavoitteiden näkökulmasta merkityksellisiä ominaisuuksia, sillä yleensä se mitä mitataan kehittyy. Toisin sanottuna ne asiat, joihin kohdistat huomiosi kasvavat. Jos mitattavia ominaisuuksia on liikaa ja huomiota hajotetaan epäoleellisuuksiin, on se pois tavoiteltaviin ominaisuuksiin panostamisesta.

Yleensä personal training -valmennukseen liittyvissä kuntotesteissä kartoitetaan asiakkaan verenpaine, paino ja kehonkoostumus, kestävyys eli kardiovaskulaarinen kunto, lihaskunto sekä joskus myös liikkuvuus sekä tasapaino. Kokonaisvaltainen testipatteristo on toisaalta perusteltu, sillä henkilökohtaisen tavoitteen lisäksi liikunta- ja ravitsemusmuutokset tuottavat myös lukuisia muita terveyshyötyjä, joita on mukava osoittaa asiakkaalle konkreettisten numeroiden muodossa. Toinen näkökulma on mitata ainoastaan tavoitteen näkökulmasta ainoastaan oleellisia muuttujia. Tällöin huomio ei hajoa liiaksi ja asiakas ”saa sitä mitä tilaa”.

Kestävyysharjoitteluun ja kuntotestaukseen erikoistunut kouluttajamme Lasse Seppänen työstää parhaillaan kattavaa postaussarjaa kuntotestauksen hyvistä käytännöistä personal training -asiakassuhteessa. Luvassa on siis rautaista ja helposti hyödynnettävää lisämateriaalia valmennustesi sekä liiketoimintasi tueksi.

3. Kartoitusvaihe jatkuu läpi valmennussuhteen

Vaikka kartoitusvaihe painottuukin asiakassuhteen alkutaipaleelle, tulee tuntosarvien olla herkkänä koko valmennussuhteen ajan. Saat kyselemällä ja tarkkailemalla asiakastasi jokaisella valmennustapaamisella lisää arvokasta informaatiota hänen edistymisestään, motivaatiostaan ja mielihaluistaan. Jos olet tarkkaavainen, voit skaalata valmennusta jatkuvasti yksilöllisempään, mielekkäämpään sekä tuloksekkaampaan suuntaan.

Kun valmennussuhteessa ollaan päästy kartoitus- ja ohjelmointivaiheen kautta omaharjoittelun makuun, jatkuu kartoitustyö usein asiakkaan ravitsemustottumusten kartoittamisella ruokapäiväkirjan avulla. Käsitellään se kuitenkin omana kokonaisuutenaan ravintovalmennuksen yhteydessä. Tietoa omaharjoittelun toteutuksesta ja tuntemuksista voidaan kerätä myös erilaisten harjoitus- ja fiilispäiväkirjojen avulla. Jos niitä käytetään, on oleellista myös tarkistaa ja analysoida yhdessä päiväkirjojen merkintöjä. Asiakkaat haluavatkin useimmiten olla tilivelvollisia, mutta turhautuvat jos treenari ei osoita kiinnostusta merkintöjä kohtaan.

Tuloksekkain treeniterveisin,

Riku

riku-aaltoRiku Aalto on Trainer4You:n perustaja ja personal trainingin uranuurtaja Suomessa. Hän on toiminut kouluttajana ja personal trainerina jo 15 vuoden ajan sekä vaikuttanut alalla pian neljännesvuosisadan.  Riku on pohjakoulutukseltaan fysioterapeutti. Hän on täydentänyt osaamistaan muun muassa ammatti- ja ravintovalmentajatutkinnoilla, liikuntahallinto- ja työhyvinvointivalmentajatutkinnoilla sekä lukuisilla alaan ja yrittäjyyteen liittyvillä täydennyskoulutuksilla. Ammattitaito ja innovatiivisuus ovat synnyttäneet yli 20 liikunta- ja hyvinvointiaiheista kirjaa ja yli 500 asiantuntija-artikkelia eri medioihin.

Asiakassuhde A:sta Ö:hön kirjoitussarjan muut osat

  1. Johdanto
  2. Asiakashankinta
  3. Onnistunut ensitapaaminen
  4. Valmennussopimus
  5. Harjoitusohjelman rakentaminen
  6. Toteutusvaihe
  7. Asiakkaan ohjaaminen
  8. Seuranta ja jälkihoito

JÄTÄ VASTAUS

Please enter your comment!
Please enter your name here