Asiakkaan lääkitys on aina hyvä käydä läpi terveydentilan kartoituksen yhteydessä. Jos asiakkaalla on lääkärin määräämä lääkitys, jota hän käyttää oikein, on harjoittelu yleisesti ottaen turvallista.

Korkea kolesteroli, sydän- ja verisuonisairaus, astma, reuma, masennus, kilpirauhasongelma… Personal trainerin asiakkaalla on usein sairaus, johon on määrätty säännöllinen lääkitys. Miten lääkitys vaikuttaa valmennukseen ja uskaltaako asiakasta ohjata turvallisesti?

Apteekkari ja farmasian tohtori Janne Leinon mielestä on tärkeä muistaa, että lääkitys harvemmin rajoittaa harjoittelua merkittävästi.

”Rajoittava tekijä on asiakkaan terveydentila tai sairaus. Lääkitys ei estä vaan, päinvastoin, mahdollistaa harjoittelun. Mikäli kokonaisuus on tasapainoinen eli lääkitys, ravinto, lepo ja harjoittelu ovat kunnossa, voi treeni olla hyvinkin kehittävää”, Leino huomauttaa.

Suomen lääketilaston mukaan vuonna 2013 kulutukseeltaan suurimpia lääkeryhmiä olivat sydän- ja verisuonisairauksia, ruoansulatuselinten sairauksia ja aineenvaihduntasairauksia hoitavat lääkkeet, sekä hermostoon vaikuttavat lääkkeet.

Leinon mukaan personal trainerin kannattaa tiedostaa, että lääkkeet eivät ole päivittäistavaroita. Lääkkeiden tehtävä on parantaa tai ennaltaehkäistä sairautta ja lääkkeillä on aina farmakologinen vaikutus elimistöön. Ravinto ja ruokailu voivat vaikuttaa lääkkeiden imeytymiseen ja niiden tehoon.

Hoitosuhdetta kunnioitettava

Janne Leino painottaa lääkkeiden ja hoidon kunnioittamisen merkitystä. Hän muistuttaa, että lääkäri on määrännyt lääkityksen lääketieteellisestä syystä.

”Personal trainerin tulisi ehdottomasti tukea hoitosuhdetta ja suhtautua hoitoon myönteisesti. Hoidolle ei pidä naureskella, eikä lääkkeitä solvata. Toki elintavoilla voi usein vaikuttaa terveystilaan. On kuitenkin lääkärin päätös, milloin lääkityksen voi lopettaa. Pt ei saa koskaan purkaa lääkitystä”, Leino sanoo.

Personal trainerin avulla asiakkaan terveydentila saattaa muuttua merkittävästi. Jos esimerkiksi asiakkaan paino putoaa 20 kiloa ja hän alkaa liikkua säännöllisesti, voi olla perusteltua pyytää lääkäriltä uusi arvio siitä, tarvitaanko lääkitystä enää.

Keskustelut luottamuksellisia

Suomalaisista vain yksi kolmasosa käyttää lääkkeitään oikein. Tämä on oleellinen asia, sillä vain oikein otettu lääke auttaa. Jos lääkettä käytetään epäsäännöllisesti tai väärin, siitä ei ole apua ja se voi jopa olla haitallista.

Jos asiakkaalla on lääkärin määräämä lääkitys, jota hän käyttää oikein, on harjoittelu yleisesti ottaen turvallista. Asiakkaan lääkitys on aina hyvä käydä läpi terveydentilan kartoituksen yhteydessä. Aihe voi kuitenkin olla monelle herkkä, Leino muistuttaa.

”Kun keskustellaan asiakkaan intimiteettiin liittyvistä asioista, keskustelujen on oltava ehottoman luottamuksellisia. Asiakas voi hävetä lääkitystään tai sairauttaan, eikä siksi ehkä ole kovin halukas puhumaan asiasta.”

Lähtökohtana asiakasryhmä

Valtaosa lääkkeistä ei vaikuta liikuntaan millään tavalla. Yksittäisten lääkkeiden sijaan Leinon mielestä fokus kannattaisikin pitää asiakasryhmissä ja niille tyypillisissä piirteissä. Esimerkiksi iäkkäillä asiakkailla on usein heikentynyt lihasvoima, liikuntarajotteita tai sydänoireita. Lisäksi särky- ja unilääkkeiden käyttö on yleistä.

Iäkkäiden asiakkaiden joukossa yleinen lääke, jolla voi olla merkitystä liikuntaan, on beetasalpaajat. Beetasalpaajat hidastavat sykettä ja estävät sen nousun. Tämä voi heikentää suorituskykyä, eikä keho vastaa harjoitusärsykkeeseen toivotulla tavalla.

Liiallinen tulehduskipulääkkeiden käyttö puolestaan voi heikentää kehitystä.

”Tulehduskipulääkkeet estävät kiputuntemuksia. Jos harjoitellessa ei tunne kipua, loukkaantumisriski nousee ja rasitusvammoja syntyy helpommin. Lisäksi pitkäaikainen ibuprofeiinin käyttö vähentää proteiinisynteesiä ja estää näin kehittymisen esimerkiksi lihaskuntoharjoittelussa”, Leino tarkentaa.

Eri lääkkeillä eri vaikutus liikuntaan

Eri lääkkeillä voi olla hyvinkin erilaisia vaikutuksia harjoittelun näkökulmasta. Astmalääke voi parantaa hapenottokykyä, lihasrelaksantti voi rentouttaa lihaksia, nitrot voivat helpottaa suoritusta kun taas statiinit, joita on tietyissä kolesterolilääkkeissä, voivat lisätä lihaskipua. Usein lääkitys vaikuttaa myös mielialaan. Masentunut asiakas jaksaakin lääkityksen avulla harjoitella.

Personal trainerin työhön kuuluu myös huolehtia asiakkaan riittävästä palautumisesta. Tietyt lääkkeet voivat hidastaa palautumista, mikä voi olla tarpeen huomioida ohjelmoinnissa.

Esimerkiksi diureetit ja kilpirauhaslääkkeet voivat muuttaa kehon nestetasapainoa. Jos lääke poistaa kehosta nestettä, palautuminen hidastuu. Antibiootit puolestaan voivat estää tiettyjen ravintoaineiden imeytymistä, mikä saattaa hidastaa palautumista.

Asiakkaan ‘oma lääkitys’ riski

Lääkkeisiin ja harjoitteluun liittyvät riskit ovat Leinon mielestä suurimmat dopingaineiden ja hormonien käytössä.

”Jos asiakkaalla on käytössä ‘itse hankkima lääkitys’, olisin varovainen. Hormonien lisäksi myös piristeet voivat olla haitallisia, koska asiakas saattaa treenata tasoonsa nähden liian lujaa tai levätä liian vähän. Esimerkiksi Duact on melko usein käytetty lääke, jolla on pseudoefedriinin ansiosta piristävä vaikutus”, Leino toteaa.

Toinen asiakasryhmä, jonka kanssa personal trainerin kannattaa olla valppaana, on Leinon mukaan niin sanotut kuntosalin ja viihdekulttuurin sekakäyttäjät.

”Sekakäyttäjät treenaavat paljon ja kovaa, mutta käyttävät samalla esimerkiksi nikotiinia, hormoneja, kipulääkkeitä, erektiolääkkeitä ja erilaisia piristeitä. Lääkkeiden lisäksi heidän elämäntyyliinsä kuuluva viihde rasittaa kehoa. Näissä tapauksissa pt:llä pitää olla pelisilmää ja pitäisi osata varoitella asiakasta tämänlaisen elämäntyylin vaaroista”, Leino sanoo.


Luotettavia verkkolähteitä lääkkeiden suhteen ovat esimerkiksi:

JÄTÄ VASTAUS

Please enter your comment!
Please enter your name here