Kuntokeskusten asiakkailla on ongelma. Sopivimman personal trainerin valinta on vaikeaa tai lähes mahdotonta! Vaikka kuntokeskuksen seinälle on koottu tyylikäs kuvakollaasi talon personal trainer –tiimistä ja koulutustaustoista, ei sopivimman henkilön valinta pelkän hymyn tai pohjakoulutuksen pohjilta ole kovinkaan helppoa. Toimivin ratkaisu ongelmaan on PT –tiimin jäsenten erikoistuminen toisistaan poikkeaviin ja toisiaan tukeviin erityisosaamisalueisiin, kuten ravintovalmennukseen, voimavalmennukseen, psyykkiseen valmennukseen, seniorivalmennukseen, elintapavalmennukseen tai lasten ja nuorten valmentamiseen. Jos asiakas ei nimittäin löydä etsimäänsä, ei ongelma ole enää ainoastaan hänen päänvaivansa, vaan myös sinunkin ongelmasi. Jatka lukemista Auta asiakastasi valitsemaan sopivin personal trainer
Kaikki kirjoittajan Riku Aalto artikkelit
Verkko-opinnot – fuulaa vai fiksu valinta?
Maailma digitalisoituu vauhdilla. Niin myös kouluttautuminen ja opiskelu. Kun Yliopisto-opiskelu siirtyy yhä vahvemmin verkkoon, Liikennevirasto siirtää tieturva- ja työturvallisuuskoulutuksiaan verkko-opinnoiksi, kaupungit sekä kunnat ovat nopeassa tahdissa ottamassa käyttöön saman linjauksen ja ensiapukoulutuksen teoriaosuudet voidaan suorittaa kokonaisuudessaan netissä, on asenteissa ja suhtautumisessa viimeistään nyt tarkistamisen paikka. Milloin verkko-opinnot sitten ovat paikallaan ja missä tapauksessa tarvitaan vanhaa kunnon koulumuotoista opiskelua? Seuraavassa vähän pohdintaa aiheesta. Jatka lukemista Verkko-opinnot – fuulaa vai fiksu valinta?
Trainer4You –kouluttajan DNA
Trainer4You –kouluttajatiimiin kuuluu rautaisia liikunta-, terveys- ja hyvinvointialan osaajia. Joukkoon mahtuu niin tutkijaa, tieteilijää kuin terapeuttiakin ja taustoja löytyy liikuntabiologian, -fysiologian, -pedagogiikan ja liikuntaneuvonnan sekä fysio-, toiminta- ja ravitsemusterapian puolelta.
Pelkkä vahva substanssiosaaminen ei kuitenkaan koulutustyössä riitä vielä mihinkään. Lisäksi tarvitaan myös erinomaista kykyä hallita asiakokonaisuuksia, selventää yksityiskohtia, esittää asiat innostavasti ja ymmärrettävästi, saada ryhmä motivoitumaan ja pysymään innostuneina sekä esiintyä vakuuttavasti ja vaikuttavasti. Näistä taidoista on Trainer4You –kouluttajatiimin jäsenet rakennettu. Jatka lukemista Trainer4You –kouluttajan DNA
Lomaltapaluustressi – kuinka palata töihin voimavarat säilyttäen?
Elokuun alku on se ajankohta, jolloin useimmat tekevät paluun työpaikoille kesäloman jälkeen. Se, että on päässyt lomalla irti arjesta, aikaisista aamuherätyksistä ja säntillisestä elämänrytmistä on hieno asia, mutta samalla haaste rytmiin palaamiselle. Onkin normaalia tuntea hieman haikeutta ja ahdistusta rennon letkeän lomarytmin muuttuessa arjen aherrukseksi. Osalle töihin palaaminen saattaa kuitenkin aiheuttaa jopa masentuneisuutta ja ahdistuneisuutta, jotka voivat oireilla muun muassa unettomuutena, alakuloisuutena sekä ruokahaluttomuutena. Kuinka sitten välttää lomaltapaluustressi ja palata töihin voimavarat säilyttäen? Siihen saat ohjeita seuraavaksi. Jatka lukemista Lomaltapaluustressi – kuinka palata töihin voimavarat säilyttäen?
8 syytä panostaa pienryhmäharjoitteluun
Pienryhmävalmennus tekee vahvaa tuloaan myös suomalaisiin kuntokeskuksiin sekä valmennuspalveluihin. Kyse ei suinkaan ole mistään ohi menevästä trendistä, vaan kustannustehokkaammasta, asiakasystävällisemmästä ja taloudellisesti tuottavammasta tavasta toteuttaa personal training –palveluja, yksilön sijaan pienille ryhmille.
Kyse on siis pitkälti tuotteistamisesta, palveluiden muotoilemisesta sekä uusin taitojen (pedagogiikka, ryhmien hallinta) opettelemisesta vanhojen, jo olemassa olevien, taitojen päälle. Seuraavat 8 syytä avaavat hieman sitä, miksi jokaisen personal trainerin kannattaa panostaa myös pienryhmävalmennustaitojen opiskeluun sekä kyseisten palveluiden tuotteistamiseen, markkinointiin ja myymiseen omille verkostoilleen.
1. Pienryhmäharjoittelu on in
Pienryhmäharjoittelu on keikkunut pitkään ACSM:n kuntoilutrendilistalla, 10 suosituimman liikuntailmiön joukossa. Vuonna 2018 se nousi jo listalla toiselle sijalle. Suosiosta kertoo myös se, että Yhdysvalloissa joka neljäs kuntokeskusjäsen osallistuu keskuksensa pienryhmätreeneihin, joten mikään ei ole esteenä läpimurrolle myös Suomessa.
2. Pienryhmäharjoittelussa piilee business
Personal trainer ansaitsee jopa kolme kertaa enemmän pienryhmätreenejä vetäessään, yksilövalmennustapaamisiin verrattuna. Kun yksilötapaamisen keskimääräinen laskutus on noin 75-85 € (sis. Alv), voi laskutus yhtä pienryhmätapaamista kohden olla jopa 250-350 € (sis. Alv). Jos pienryhmään osallistuu 8 henkilöä, jotka maksavat valmennuksesta 180 €/kk (4 tapaamista/kk), on yhteen tapaamiseen kohdistuva laskutus tällöin 360 €/kerta.
3. Pienryhmät ovat asiakasystävällisiä
Sen lisäksi, että personal trainerin ansainta ryhmävalmennustuntia kohden on mukava, hyötyvät myös asiakkaat pienryhmään osallistumisesta taloudellisesti. Valmennuksen kustannukset jakautuvatkin useamman henkilön kesken, jolloin kuukausittaiset kulut jäävät puoleen tai jopa kolmannekseen yksilövalmennuksen hinnoista. Suomessa pienryhmävalmennuksen kuukausihinnat ovat vakiintuneet 150 euron molemmin puolin, mutta viime kädessä hinta määräytyy valmennustapaamisten määrän, valmennuksen sisällön sekä valmentajan kokemuksen/osaamisen sekä itseluottamuksen mukaan.
4. Pienryhmien ohjaaminen on monipuolista ja mukavaa
Pienryhmien koko on yleisimmin 4-8 henkilön välimaastossa. Siihen joukkoon mahtuu monenlaisia persoonia, erilaisine taustoineen, tavoitteineen, toiveineen, rajoitteineen ja resursseineen. Usein pienryhmien henki hitsautuu varsin nopeasti yhteen, jonka jälkeen treeneistä ei juttua, naurua ja tsemppausta puutu.
Pienryhmävalmennuksessa treenit toteutetaan ryhmässä, mutta asiakkaille laaditaan usein omat, henkilökohtaiset treeni- ja ravitsemusohjelmansa. Hyvähenkinen ja tsemppaava pienryhmä toimii personal trainerille parhaimmillaan ”testilaboratorioina”, jossa hän voi kokeilla esim. psyykkisen valmentajan tai voimavalmentajan koulutuksessa oppimiaan, uusia harjoitteita tai menetelmiä.
5. Pienryhmät poikivat yksilöasiakkuuksia
Kynnys pienryhmään osallistumisesta on selvästi yksilövalmennusta pienempi muun muassa halvemman hintansa vuoksi. Monelle ryhmäläisistä pienryhmätreenit ovat ensikosketus personal training –palveluihin. Maistiaisen pt –palveluista saatuaan, asiakas on mitä potentiaalisin personal trainerin seuraava yksilövalmennusasiakas. Näin ollen voisi sanoa, että pienryhmävalmennuksen ovat samalla myös erinomainen markkinointiteko varsinaisille personal training –palveluille.
6. Pienryhmäläiset ovat parhaita markkinoijiasi
Ryhmää liekittävä treenari ja toisiaan tsemppaava ryhmä on vaikuttava näky kuntosalilla. Hyvin vedetyt treenit ja intoa puhkuvat asiakkaat ovatkin paras käyntikorttisi ja markkinointitekosi. Kun saat yhden ryhmän liekkeihin, voit alkaa kalenteroimaan jo seuraavaa, sillä puskaradio ja tyytyväiset asiakkaat todellakin ovat mitä parhaimpia markkinointikanavia.
7. Pienryhmissä on potentiaalia
Vaikka lähes jokainen kuntokeskus ja valmennusyritys on lanseerannut omat pieryhmävalmennuspalvelunsa, on homma vielä täysin lapsen kengissä. Harva kuntokeskus tekee edes 10 % liikevaihdostaan valmennuspalveluilla ja vielä harvempi on saanut pienryhmät todella rokkaamaan. Sen sijaan Ruotsissa ja Norjassa useat keskukset tekevät jopa 30-50 % liikevaihdostaan nimenomaan valmennuksilla. Tuotteistaminen, palvelumuotoilu, personal trainereiden markkinointi- ja myyntiosaaminen sekä businessnäkemys ovat osatekijöitä, joissa meillä suomalaisilla on vielä paljon petrattavaa.
8. Pienryhmät pakottavat kehittämään itseään
Sen lisäksi, että pienryhmiin osallistuu hyvin erilaisia ihmisiä, pakottaa pienryhmiin panostaminen personal traineria kehittämään itseään myös pedagogiikan, ryhmien hallinnan, tuotteistamisen, markkinoinnin, myynnin sekä innovatiivisuuden osa-alueilla.
Hyvällä pienryhmätreenarilla onkin valtava työkalupakki erilaisia liikuntalajeja, harjoitusmuotoja, treeniliikkeitä sekä toteutustapoja. Hän hallitsee teknisen opettamisen lisäksi myös motivoinnin ja psyykkisen valmennuksen jalot taidot sekä osaa antaa asiakkailleen treenivinkkien lisäksi neuvoja myös ravitsemuksen, kehon huoltamisen, ajankäytön hallinnan sekä terveyttä edistävän elämäntavan omaksumiseksi.
Hyvä pienryhmävalmentaja on ennen kaikkea halukas kehittämään itseään. Hän ymmärtää jatkuvan opiskelun ja itsensä haastamisen merkityksen. Hän haluaa nostaa tasoaan ja kehittyä parhaaksi, jotta voi tarjota asiakkailleen elämyksellisiä, vaikuttavia, vaihtelevia ja tuloksekkaita pienryhmävalmennuspalveluja.
Katso lisää ja tutustu Trainer4You Pienryhmävalmentaja -koulutukseen
Lue Pienryhmävalmentaja -oppaamme tästä linkistä
Mitä voin saada aikaan voimavalmentajakoulutuksen opeilla?
Osallistuimme poikani Eetun kanssa Trainer4You Voimavalmentajakoulutukseen, tavoitteenamme saada oppia ja tuloskehitystä Eetun voimailutuloksiin. Nyt, kun koulutus ja lopputestit ovat takana, on tilinpäätöksen aika: Mitä jäi takataskuun ja millaista tuloskehitystä saimme aikaiseksi koulutuksen opeilla sekä pääkouluttaja/Athletican päävalmentaja Tuomas Rytkösen valmennuskonsultaatiolla?
Rautaisannos voimailun fysiologiaa sekä ammattimaista ohjelmointia
Neljän lähijakson ja kahdeksan lähipäivän mittainen Trainer4You Voimavalmentajakoulutus on todellinen rautaisannos voimailun fysiologiaa, voimaharjoittelun ohjelmointia sekä lihaskuntoharjoittelun erilaisia liikevariaatioita. Kukin koulutuspäivä koostuu aihetta alustavasta teoriaosuudesta (3 h), joka viedään iltapäivällä käytäntöön (3 h) erilaisten harjoitusten ja demojen avulla. Kouluttajina lähijaksoilla toimivat LiTM/ Voimavalmentaja Tuomas Rytkönen, joka on muun muassa moninkertainen Suomen mestari lisäpainoleuan vedossa sekä muita Athletican liikuntabiologitaustaisia voimavalmentajia.
Lisäpainoleuanvedon tuloskehitys prioriteetti ykkösenä
Toimittuani jo vuosia poikani Eetun ”kuntoutus- ja voimailuvalmentajana”, päätimme lähteä hakemaan lisää oppia, inspiraatiota sekä tukea hänen harjoitteluunsa Voimavalmentajakoulutuksesta. Vaikka Eetun kehitys on ollut poikkeuksellisen nopeaa ja motivaatio on edelleen korkealla, koimme panostuksen kouluttautumiseen järkeväksi sijoitukseksi tulevia vuosia varten. Se, että osallistuimme molemmat koulutukseen, mahdollisti keskinäisen sparrailun sekä keskustelun yksityiskohtaisistakin asioista harjoitussuunnitelmia rakentaessa.
Päätimme myös kääntyä pääkouluttaja/ Athletican päävalmentaja Tuomas Rytkösen puoleen ja pyytää häneltä ohjelmointitukea 3 kuukauden päähän koulutuksen aloituksesta ajoittuvia lisäpainoleuanvedon SM-kilpailuja varten, jonne Eetu päätti osallistua koulutuksen innoittamana. Tuomas innostui itsekin asiasta ja lupautui auttamaan meitä lisäpainoleuanveto-ohjelman laatimisen osalta.
Pääset tutustumaan Eetulle luotuihin ohjelmiin tietopankista
Tuomaksen laatima 3 kuukauden lisäpainoleuanvedon maksimiykköstuloksen parantamiseen tähtäävä ohjelma integroitiinkin toimestani muuhun treeniohjelmaan, jonka rakentaminen toimi samalla Voimavalmentajakoulutuksen lopputyönä. Esittelin sen muulle ryhmälle viimeisen koulutusjakson seminaarissa.
Vahvat pohjat kuntouttavasta harjoittelusta
Ennen Voimavalmentajakoulutukseen osallistumista, olimme ehtineet treenata Eetun kanssa nousujohteisesti salilla vajaan neljän vuoden ajan. Ajanjaksoa edelsi noin kahden vuoden kuntoutusjakso, jonka aikana jumpattiin sekä kahta sääriluun trabekkelimurtumaa, että rintalastan ja solisluun murtumaa. Kyseiset urheiluvammat syntyivät jalkapallo-otteluissa sekä lumilautailussa.
Onnistuimme hankkimaan vajaan neljän vuoden progressiivisella lihaskuntoharjoittelulla noin 30 kiloa lisää lihasmassaa sekä merkittäviä parannuksia Eetun voimatasoissa jo ennen koulutukseen osallistumista. Halusimmekin kuitenkin varmistaa riittävän osaamisen sekä työkalut tuleville vuosille, jottei kehitys pysähtyisi tai taantuisi hyvän startin jälkeen.
Eetun kolmen kuukauden vetovoimaprojekti
Eetu suuntasikin ensimmäisen koulutuslähijakson jälkeen Jyväskylään, jossa Tuomas ja Olli Athleticalta toteuttivat hänelle alkutestit liikkuvuuden sekä lihaskunnon lähtötasojen kartoittamiseksi. Liikkuvuuden osalta pientä petrattavaa havaittiin olkanivelen koukistussuuntaisesta liikkuvuudesta ja suurin haaste leuanvedossa löytyi loppuvedon kehittämisestä.
Alkutestien pohjalta rakennettu, Tuomas Rytkösen suunnittelema, kolmen kuukauden lisäpainoleuanveto-ohjelma integroitiin Eetun muuhun harjoitusohjelmaan. Leuanveto-harjoitteet sekä niiden tukiliikkeet sijoitettiin ohjelmassa aina treenin alkuun, sillä leuanvedon tuloskehitys oli nostettu treenijakson tärkeimmäksi prioriteetiksi, voimannostoliikkeiden ollessa prioriteettinä numero 2.
Ensimmäisen 6 viikon tavoitteena leuanveto-ohjelmassa oli vankkojen pohjien luominen perusvoimaa ja lihasmassaa rakentamalla. Määrällisesti kova leuanvetoannos sisälsi kisavetojen lisäksi muun muassa nopeusvoimavetoja vastuskuminauhalla, 1,5 –vetoja, joissa leuanvetoa seurasi aina puolikas veto ennen seuraavaa täyttä suoritusta, sekä leuanvedon tukiliikkeitä, kuten penkkivetoja, face pulleja, stricht curleja ja vastuskumilla toteutettuja, kiertäjäkalvosimen lihaksia vahvistavia jumppaliikkeitä.
Jakso oli rankka kovan vetovolyymin vuoksi, eikä tuloskehitys tuntunut parantuvan juurikaan ennen harjoittelun selvää kevennystä seuraavan 6 viikon jakson aikana. Tuomas kuitenkin rauhoitteli Eetua, että perusvoimasarjoissa kasvaneet sarjapainot sekä niiden aiheuttamat muutokset hermolihasjärjestelmässä puhkeavat myös ykkösmaksimin näkökulmasta kukkaan maksimivoimakaudella, kun volyymi pienenee ja keskitytään maksimaalisen neuraalisen käskytyksen kehittämiseen sekä yhden toiston maksimin näkökulmasta lihasten välisen ja sisäisen koordinaation kehittämiseen, lajispesifeillä kuormilla. Ilman perusvoimakauden pohjatyötä maksimivoimakausi ei toisi yhtä kovaa tuloskehitystä.
Toinen 6 viikon treenijakso painottui hermostollisen maksimivoiman kehittymiseen sekä kilpailuihin valmistavaan piikkaukseen. Treenivolyymi (toistojen määrä) laski hiljalleen kohti jakson loppua ja ylisuurilla painoilla toteutetut puolikkaat leuanvedot alkoivat purra mukavasti. Se näkyikin kivasti treenikuormien kasvuna. Voimannostotulokset kehittyivät nekin jakson aikana tasaisesti, joten motivaatio sekä itseluottamus olivat korkealla lopputesteihin lähdettäessä. Lisäpainoleuanvedon SM-kilpailut sen sijaan jäivät tällä kertaa väliin ilmoittautumiseen liittyvän sekaannuksen vuoksi.
Tulostaso ylitti odotukset
Kilpailemisen sijaan päätimme kuitenkin toteuttaa lopputestit samaisena viikonloppuna Jyväskylässä. Ajelimmekin sinne hyvin ja odottavaisin mielin 20.5. Menimme paikan päälle jo edellisenä iltana, jotta ehdimme valmistautua hyvin iltapäiväksi sovittuihin testeihin. Testipaikalla, Luovan liikunnan keskus Tantereella, meitä vastassa olivat Athletican valmentajat Tuomas sekä Olli. Seuraavassa on kooste 3 kuukauden leuanvedon ykkösmaksimiin tähtäävän harjoittelun tuloksista:
- Olkanivelen koukistussuuntainen liikkuvuus: Kohtalainen -> hyvä.
- Lisäpainoleuanvedon maksimituloskehitys: 53 kg -> 68 kg (+oma massa 78,5 kg), kehitys: 28,5%.
- Penkkivedon maksimituloskehitys: 100 kg -> 122,5 kg, kehitys 22,5 %.
- Leuan vedon toistomaksimitesti 111 kg:lla (Oma massa 78,5 kg + 32,5): 12 toistoa, kehitys 50 %.
- Rekkilinkkari 5 kg:n nilkkapainoilla (suoraan-sivu-sivu): 15 toistoa, kehitys 87,5 %.
Voimannostotulosten parantaminen toisena päätavoitteena
Harjoitusjakson toisena tavoitteena oli voimannostoliikkeiden eli maastavedon, jalkakyykyn sekä penkkipunnerruksen tuloskunnon kehitys. Se toteutettiin kyseisellä jaksolla leuanvetoharjoittelun kustannuksella eli leukatreenit vedettiin aina ennen voimannostoliikkeisiin keskittymistä. Tuloskehitys tälläkin puolella sai niin valmennettavan kuin valmentajankin suun hymyyn. Treenikuormat kasvoivat tasaisesti koko harjoitusjakson ajan. Lopputestit tempaistiin läpi pari viikkoa parhaan kuntopiikin jälkeen ja vieläpä rankan leuanvetotestipäivän jälkeisenä päivänä, joka söi varmasti hieman terävintä tuloskuntoa. Seuraavassa kooste voimannostoliikkeiden tuloskehityksestä:
- Maastaveto 2×220 -> 247,5 kg
- Penkkipunnerrus 2×120 kg -> 142,5 kg
- Jalkakyykky 2×175 kg -> 190 kg
Kehonpainoliikkeet monipuolisen harjoittelun sivutuotteena
Voimavalmentajakoulutuksen kolmannella lähijaksolla teemana oli kehonpainoharjoittelu, josta Eetu oli innostunut jo ennen koulutusta. Hän hallitsi jo entuudestaan niin muscle upin, ihmislipun, dragon flagin kuin myös takavaa’an. Sisällytimme hänen treeniohjelmaansa jonkin verran kehonpainoharjoitteita sekä viikoittaisen nopeusvoimaharjoituksen, jonka vaikutukset näkyivät mukavasti myös maksimivoiman kehityksessä. Kolmen kuukauden treeniohjelman sivutuotteena Eetu sai haltuun myös etuvaa’an paremman suoritustekniikan.
Uusilla opeilla kohti seuraavaa tasoa
Parasta Voimavalmentajakoulutuksessa sekä Athletican 3 kk:n leuanvedon ohjelmoinnissa olivat ehdottomasti takataskuun kertyneet opit ja oivallukset, joiden avulla voimme jatkaa eteenpäin. Motivaatio sekä osaaminen on noussut seuraavalle tasolle, jolloin pelkoa tulostason jämähtämisestä tai taantumisesta tuskin on odotettavissa. Sen sijaan uskon, että kehitys jatkuu samansuuntaisena tai jopa kiihtyvänä vielä pitkän aikaa eteenpäin. Se, että voimme tarkistuttaa treeniohjelmat sekä konsultoida Tuomasta/ Athleticaa kaikissa Eetun voimaharjoittelua koskevissa kysymyksissä tarjoaa meille niin henkistä kuin fyysistäkin selkänojaa tulevaisuudessa.
Rakensimme kertyneiden oppien ja oivallusten pohjalta Eetulle treeniohjelmarungon loppuvuoden harjoitteluun. Ohjelmat tähtäävät lokakuussa Oulun Voimalassa järjestettäviin voimannostokilpailuihin, mutta matkan varrella osallistumme myös sotilaspenkin toistokilpailuihin Haukiputaalla. Ne ajoittuvat sopivasti kesto- ja perusvoimajakson perään, joten kisat ovat motivoiva mittari penkkipunnerruksen toistoreservin kasvattamiseen. Tavoitteena on myös rikkoa syksyn aikana 600 –kilon yhteistulos voimannostossa, johon on nyt matkaa parikymmentä kiloa. Enkä yhtään ihmettelisi, jos voimaa tarttuisi puseroon jopa vähän enemmänkin.
Arvostus pitää ansaita – olisiko syytä aloittaa itsestä?
Suomen Kuvalehti toteutti tutkimuksen, joka kartoitti kansalaisten arvostamia ammatteja. Listan kärkisijan nappasi jälleen kerran kirurgi ja kärkeen kiilasi myös monia muita terveysalan ammatteja. Myös opettajan ammatin arvostus on noussut viime vuosina tasaisesti. Personal trainerin ammatti löytyy sen sijaan listan sijalta 366 (vuonna 2010, sijalla 368). Sen taakse jäi vain hieman toistakymmentä ammattia. En ole yllättynyt tutkimuksen tuloksista, sillä arvostuksen pitää lähteä ensin ammattikunnasta itsestään. Vasta silloin, kun arvostamme itse työtämme sekä toisiamme, voimme saada myös muut arvostamaan meitä ja ammattikuntaamme! Jatka lukemista Arvostus pitää ansaita – olisiko syytä aloittaa itsestä?
Miten motivoida työntekijöitä liikkumaan?
Yle uutisoi viime syksynä, että vaikka työnantajat käyttävät henkilöstöliikuntaan noin 400 miljoonaa euroa vuodessa, ainoastaan puolet työntekijöistä hyödyntää palveluita säännöllisesti. Miksi ihmisiä on niin vaikeaa saada liikkumaan, vaikka työnantaja tarjoaa siihen tukea ja usein jopa työaikaa sekä monipuolisia palveluja? Ja miksi työpaikan virkistys- ja työhyvinvointitapahtumiin osallistuvat aina aktiivisimmat henkilöt, niiden jäädessä pois, jotka erityisesti tukea ja aktivointia tarvitsisivat?
Vaikka liikunnan hyödyt ovat kiistattomat, niin silti niiden suomalaisten osuus, jotka eivät liiku juuri ollenkaan on THL:n mukaan kasvanut jo yli 25 prosenttiin. Kerran tai kaksi viikossa liikkuviin kuuluu puolet kansasta, joten suositusten mukaan liikkuu vain alle kolmasosa suomalaisista. Jatka lukemista Miten motivoida työntekijöitä liikkumaan?
Trainer4You -kouluttaja Mikko Paunonen Saipan fysiikkavalmentajaksi
Jääkiekkoliigassa viime kaudella pirteästi esiintynyt ja vasta puolivälieräsarjassa TPS:lle tiukasti pudonnut Lappeenrannan Saipa palkkasi fysiikkavalmentajakseen Trainer4You -kouluttaja Mikko Paunosen. Päävalmentaja Tero Lehterä painotti lehdistötilaisuudessa löytäneensä fysiikkapuolelle itseään paremman osaajan. ”Haluan tarjota pelaajille puitteet kehittyä kansainväliselle tasolle, aina NHL:ään asti”, Lehterä perusteli valintaansa. Pesti Saipan valmennustiimissä mahdollistaa Paunoselle kuitenkin myös koulutustyön, joten saamme nauttia myös jatkossa Mikon osaamisesta Trainer4Youn koulutusjaksoilla. Jatka lukemista Trainer4You -kouluttaja Mikko Paunonen Saipan fysiikkavalmentajaksi
Hän treenasi muttei palautunut
Jokainen meistä tietää, että kehitys tapahtuu levossa. Silti panostamme itse harjoitteluun, mutta laiminlyömme usein palautumista edistäviä toimenpiteitä, kuten alku- ja loppuverryttelyä, kehonhuoltoa, ravitsemuksellisia toimenpiteitä ja unta sekä muuta lepoa. Väännämme itsepintaisesti ohjelmassa olevat tehotreenit hampaat irvessä läpi, vaikka keho olisi kuinka väsynyt ja mieli stressaantunut. Moni on kyllä kuullut riittävän palautumisen tärkeydestä, mutta harva on sisäistänyt sen merkityksen.
Lue myös artikkelisarjan edelliset osat – Hän treenasi muttei liikkunut ja Hän treenasi muttei syönyt. Jatka lukemista Hän treenasi muttei palautunut