Aihearkisto: Kestävyys

Kestävyyttä eri tehoalueilla Osa 3: Vauhtikestävyys

Aerobisen kynnyksen yläpuolella olevasta liikunta-alueesta käytetään nimitystä vauhtikestävyysalue. Vauhtikestävyysharjoittelu tarkoittaa harjoittelua, joka tapahtuu aerobisen kynnyksen ja anaerobisen kynnyksen välissä.

Vauhtikestävyysalueella liikunta on edelleen aerobista ja pääosa energiasta voidaan tuottaa hapen avulla. Energiaksi käytetään rasvan lisäksi enenevässä määrin myös hiilihydraatteja. Maitohapon tuotto ja poisto verestä lisääntyvät liikunnan tehon kasvaessa. Liikunta vauhtikestävyysalueella on energiankulutuksen kannalta tehokasta eli se kuluttaa paljon energiaa. Jatka lukemista Kestävyyttä eri tehoalueilla Osa 3: Vauhtikestävyys

Kestävyyttä eri tehoalueilla Osa 2: Peruskestävyys

Peruskestävyysharjoittelun tavoitteena on nostaa aerobista kynnystä sekä parantaa rasvojen hyväksikäyttöä energianmuodostuksessa. Peruskestävyysharjoittelu lisää sekä aukaisee hiussuonistoa ja parantaa siten hapensiirtokykyä kudoksiin. Liikuntasuoritus on tällöin aerobinen eli energiantuotto tapahtuu hapen avulla ja energianlähteeksi käytetään pääasiassa kehon varastorasvoja. Peruskestävyysharjoittelu ennaltaehkäisee tehokkaasti sydän- ja verisuonitaudeilta sekä aineenvaihdunnan sairauksilta (mm. aikuisiän diabetes).
Jatka lukemista Kestävyyttä eri tehoalueilla Osa 2: Peruskestävyys

Kestävyyttä eri tehoalueilla Osa 1

Kestävyyden merkitys korostuu lajeissa, joissa suorituksen kesto ylittää kaksi minuuttia. Kestävyysurheilulajien luonne ja teho ovat äärimmillään todella erilaisia, jos verrataan vaikkapa 1500 metrin juoksua ja kolmen viikon mittaista Ranskan ympäriajoa.

Kevyessä rasituksessa elimistö tuottaa tarvitsemansa energian hapen avulla eli aerobisesti. Kun rasitus kovenee, lihastyötä pitää pystyä tuottamaan nopeammin. Tällöin tarvitaan myös nopeampaa energiaa, jolloin hiilihydraatit hajoavat kemiallisesti maitohapoksi ilman happea eli anaerobisesti. Jatka lukemista Kestävyyttä eri tehoalueilla Osa 1

Maksimaalinen hapenottokyky eli VO2MAX

VO2max:lla tarkoitetaan maksimaalista hapenottokykyä. Käytännössä maksimaalinen hapenottokyky on yksilöllinen taso, johon verenkierto- ja hapenkuljetuselimistön kapasiteetti yltää. Maksimaalista hapenottokykyä kuvataan myös henkilön painokiloa kohden verrattavalla arvolla ml/kg/min. VO2max kuvastaa maksimaalista kykyä käyttää vereen sitoutunutta happea litroina per minuutti, kun taas ml/kg/min kuvastaa kehonpainon vaikutusta maksimaaliseen arvoon. Jatka lukemista Maksimaalinen hapenottokyky eli VO2MAX

Rytmitä juoksua – säilytä mielekkyys

Juoksusta saa juuri niin hauskaa tai tylsää kuin haluaa. Juoksuilo tulee monipuolisesta treenisisällöstä ja sopivasta rytmityksestä. Saman toistaminen alkaa tuntua psyyken lisäksi myös kehossa: junnaus laittaa jalatkin jumittamaan ja vähitellen aiemmin lennokas lenkki muuttuu entistä vaikeammaksi. Jos et haasta hengityselimistöä aika ajoin töihin, voimakas hengästyminen tuntuu oudolta ja hengitysrytmin ylläpitäminen hankalalta. Rytmityksen avulla saat muutamilla perustreeneillä säilytettyä innon, kunnon ja juoksuasennon. Jatka lukemista Rytmitä juoksua – säilytä mielekkyys

Kestävyysharjoittelun osa-alueet

Tietopankkilaisille Tietopankkilaisille

Kestävyysharjoittelussa kuormitetaan pitkäkestoisesti suuria lihasryhmiä. Harjoitusvaikutukset kohdistuvat pääasiassa hengitys- ja verenkiertoelimistöön sekä lihastasolla paikallisiin kestävyysominaisuuksiin. Aerobinen osa voidaan jakaa kolmeen eri osa-alueeseen harjoitustehon perusteella. Aerobisen kestävyyden osa-alueet ovat peruskestävyys (PK), vauhtikestävyys (VK) ja maksimikestävyys (MK). Anaerobisen kestävyyden osa-aluetta kutsutaan nopeuskestävyydeksi (NK). Kestävyyden kehittämisen kannalta on merkityksellistä harjoittaa kaikkia kestävyyden osa-alueita.

Olemme varanneet tämän sisällön Trainer4You tietopankin käyttäjille. 

Luo oma ja ilmainen tunnuksesi tietopankkiin alta.

Luo ilmainen tunnus Kirjaudu sisään

Liity tietopankin käyttäjäksi, niin pääset hyödyntämään kaikkien artikkeleiden lisäksi myös lukuisat muut tietopankin materiaalit, esimerkiksi:

Palautuminen ja liikkuvuusharjoittelu -videosarja pureutuu Samppa Jaakolan johdolla tärkeään, mutta usein laiminlyötyyn kehittävän harjoittelun osa-alueeseen: palautumiseen.

Ammattina personal trainer -oppaassa pohditaan muun muassa, mitä personal training on nyt ja lähitulevaisuudessa, millaisia taitoja personal trainerilta vaaditaan, ja miten personal traineriksi kouluttaudutaan.

Etu jokaiselle liittyvälle! Jokainen tietopankkiin liittynyt saa Juoksijan oheisharjoittelu -verkkokurssin veloituksetta käyttöönsä.

Jokainen suupala voi olla joko kunnianosoitus tai mielenosoitus kehollesi. Liikkujan ravitsemus -videosarja tarjoilee liikkujan ravitsemuksen ydinasiat pähkinänkuoressa.
dutaan.

Kestävyysurheilijan voimaharjoittelu

Voiman merkitys kestävyysurheilussa on lisääntynyt. Voimaharjoittelun suunnittelussa on huomioitava yksilöllisten ominaisuuksien lisäksi lajin vaatimukset. Voimatasot eivät saisi olla kehittymisen este tavoitteellisella harjoittelijalla. Voimaharjoittelu on kuitenkin yhdessä liikkuvuuden ja lihashuollon kanssa monesti kestävyysliikkujien eniten laiminlyömä osa-alue. Vaikka voiman merkitys on käytännössä kasvanut kaikissa kestävyyslajeissa, niin siihen käytetty aika ei saa olla pois varsinaisesta kestävyysharjoittelusta. Jatka lukemista Kestävyysurheilijan voimaharjoittelu

Hyvät elintavat tukevat tiedonkäsittelykykyä ja pienentävät metabolisen oireyhtymän riskiä

Terveellinen pohjoismainen ruokavalio ja kestävyyskunto ehkäisevät metabolista oireyhtymää ja tiedonkäsittelykyvyn heikkenemistä, osoittaa Reija Männikön väitöstutkimus.

Trainer4Youn kouluttajien joukossa on uunituore tohtori. Reija Männikkö on väitellyt terveystieteiden tohtoriksi Itä-Suomen yliopistossa. Reijan tutkimus lähti liikkeelle ajatuksesta, että hyvä vointi ja terveys muodostavat kokonaispaketin.

Väitöskirjan aiheena oli pohjoismaisen ruokavalion ja kestävyyskunnon vaikutus metabolisen oireyhtymän riskiin. Lisäksi tutkittiin ruokavalion yhteyttä kognitiiviseen toimintakykyyn.

Jatka lukemista Hyvät elintavat tukevat tiedonkäsittelykykyä ja pienentävät metabolisen oireyhtymän riskiä

Millaiset ovat hyvät sukset?

Hiihto- ja kestävyysvalmentaja Simo-Viljami Ojanen valottaa mitä suksien valinnassa kannattaa ottaa huomioon.

Hiihtovälineiden pitää olla kunnossa, jotta tekninen suorittaminen suksella onnistuu.

Vapaalla ja perinteisellä tyylillä välineiltä vaaditaan hyvin erilaisia ominaisuuksia. Perinteisellä tyylillä suksien pitää olla rennot, jotta sukset pitävät ja vapaalla tyylillä jäykät, jotta sukset kulkevat suoraan eteenpäin.

Jatka lukemista Millaiset ovat hyvät sukset?