Aihearkisto: Voima

Entiset nuoret kuntosalille Suomen ”elämänkokeneimman” personal trainerin opein

Ikääntyminen saa aikaan muutoksia lihaksistossa. Lihasmassa ja voimatasot säilyvät melko muuttumattomina noin 40-50 ikävuoteen saakka, jonka jälkeen alkaa alamäki, jonka jyrkkyys on 1,5-2 prosentin luokkaa vuodessa. Viisikymmentävuotias onkin keskimäärin menettänyt lihasmassastaan noin 10 % ja 70-vuotias jo noin 40 %. Lihasten surkastumiseen kytkeytyy vahvasti myös lihasvoiman heikkeneminen, joka vaikuttaa osaltaan myös aineenvaihduntaan, tasapainoon sekä toimintakyvyn säilymiseen. Edellisiä fysiologisia rapistumismuutoksia ei voida täysin estää, mutta niitä voidaan hidastaa merkittävästi lihaskuntoharjoittelulla. Tästä elävänä esimerkkinä toimii Suomen ”elämänkokenein” personal trainer Pentti Mikkonen (synt. vuonna 1949), joka kouluttautui eläkkeelle jäätyään personal traineriksi ja aktivoi nyt muita ”entisiä nuoria” kuntosaliharjoittelun pariin. Jatka lukemista Entiset nuoret kuntosalille Suomen ”elämänkokeneimman” personal trainerin opein

Eveliinan kokemuksia Voimavalmentaja -koulutuksesta

Sanotaan, että opiskellessa tarvitaan kaikista eniten pakaralihaksia. Tätä sanontaa on helppo uskoa viikonloppuna startanneen Voimavalmentaja-koulutuksen jälkimainingeissa, kun autoon istuminenkin tuntui takalistossa. Ei tosin onneksi puuduttavan penkissä istumisen vuoksi, vaan tällä kertaa takamuksen arkuuteen vaikutti koulutuksen toiminnallinen osuus sekä tämän innoittamana tehty oma maastavetotreeni.

Voimavalmentaja on Trainer4Youn uusimpia täydennyskoulutuksia, jonka kouluttamisesta vastaa LitM Tuomas Rytkönen. Hänen pääaineenaan opinnoissa on ollut valmennus- ja testausoppi. Tuomas lienee monelle punttien parissa heiluttelevalle hyvinkin tuttu, onhan mies tehnyt hyvin ansiokkaita tuloksia voimaharjoittelun puolella. Lisäksi hänen kirjoituksiaan on julkaistu mm. Lihastohtori Juha Hulmin suositussa blogissa. Tuomaksen tavoitteena on olla yksi Suomen parhaista voimavalmentajista ja hänet tunnetaan tutkimustietoon pohjaavasta, tuloksellisesta valmennusosaamisestaan. Ei siis ihmekään, että ensimmäiset kurssit Jyväskylässä ja Espoossa myytiin loppuun. Jatka lukemista Eveliinan kokemuksia Voimavalmentaja -koulutuksesta

Hermostollinen maksimivoimaharjoittelu

Haluatko sinäkin rautaiseksi voimavalmennuksen ammattilaiseksi? Tutustu Tuomas Rytkösen ja Trainer4Youn Voimavalmentaja -koulutukseen.

Mitä tarkoitetaan hermostollisella maksimivoimaharjoittelulla?

Niin sanotusta hermostollisesta maksimivoimaharjoittelusta eli kovista 1–3 toiston sarjoista on hyötyä lähes kaikessa urheilussa. Hermostollinen maksimivoimaharjoittelu parantaa yksittäisten lihasten käskytyskykyä, lihasten välistä koordinaatiota harjoitettavassa liikkeessä sekä todennäköisesti lisää itse lihassolujen kykyä tuottaa enemmän voimaa poikkipinta-alayksikköä kohden. Niinpä suhteellista voimaa korostavien lajien eli lajien, joissa omaa kehoa liikutellaan tai kannatellaan painovoimaa vastaan, urheilijoille hermostollinen maksimivoimaharjoittelu antaa heidän lajeihinsa hyvin tärkeän voimaominaisuuden, nimittäin paremman voima/massa-suhteen. Myös absoluuttista voimaa korostavissa lajeissa eli lajeissa, joissa kehon ulkopuolisia objekteja liikutellaan tai kannatellaan painovoimaa vastaan, niin sanottu hermostollinen maksimivoima on ensiarvoisen tärkeää. Jatka lukemista Hermostollinen maksimivoimaharjoittelu

Kestävyysurheilijan voimaharjoittelu

Voiman merkitys kestävyysurheilussa on lisääntynyt. Voimaharjoittelun suunnittelussa on huomioitava yksilöllisten ominaisuuksien lisäksi lajin vaatimukset. Voimatasot eivät saisi olla kehittymisen este tavoitteellisella harjoittelijalla. Voimaharjoittelu on kuitenkin yhdessä liikkuvuuden ja lihashuollon kanssa monesti kestävyysliikkujien eniten laiminlyömä osa-alue. Vaikka voiman merkitys on käytännössä kasvanut kaikissa kestävyyslajeissa, niin siihen käytetty aika ei saa olla pois varsinaisesta kestävyysharjoittelusta. Jatka lukemista Kestävyysurheilijan voimaharjoittelu

Voimaharjoittelu, osa 3: Nopeusvoimaharjoittelu

Tietopankkilaisille Tietopankkilaisille

Leuanvedon Suomen ennätysmies Tuomas Rytkönen jatkaa kolmiosaista artikkelisarjaa voimaharjoittelusta. Kolmannessa ja samalla trilogian päättävässä osassa selvitetään mistä nopeusvoimaharjoittelussa on kyse.

Voimaharjoittelutrilogian ensimmäisessä osassa käsiteltiin lihasmassaharjoittelua ja kestovoimaharjoittelua. Toisessa osassa pureuduttiin niin sanotun hermostollisen maksimivoimaharjoittelun saloihin. Nyt kolmannessa osassa käsitellään nopeusvoimaa, joka on muun muassa useimmissa juoksemista, hyppäämistä, heittämistä, potkimista ja suunnanvaihdoskykyä vaativissa urheilulajeissa tärkein yksittäinen fyysinen ominaisuus.
Mihin nopeusvoimaa tarvitaan?
Ihmisellä kestää harjoitustaustasta, perimästä, iästä ja liikkeestä riippuen maksimivoiman tuottamiseen keskimäärin 0,4–3 sekuntia.

Monissa urheilusuorituksissa voimantuottoaikaa on vain vajaasta 0,1 sekunnista 0,3 sekuntiin. Esimerkiksi huippu-urheilijoilla voimantuottoaika pikajuoksun askelkontaktissa on 0,08–0,10 sekuntia, pituushypyn ponnistuksessa 0,11–0,12 sekuntia, korkeushypyn ponnistuksessa 0,17–0,18 sekuntia ja kuulantyönnössä 0,15–0,18 sekuntia.

Nopeusvoimasuorituksissa ei ole hyötyä sellaisesta kasvaneesta maksimivoimatasosta, joka saadaan käyttöön vasta lajisuorituksessa käytössä olevan voimantuottoajan jälkeen, vaan olennaista on paljonko saa tuotettua voimaa liikesuoritukseen käytössä olevan voimantuottoajan aikana. Tästä syystä nopeusvoimaa eli kykyä tuottaa voimaa nopeasti tarvitaan.

Nopeusvoimaharjoittelulla pyritään kehittämään hermolihasjärjestelmän voimantuottonopeutta.

Olemme varanneet tämän sisällön Trainer4You tietopankin käyttäjille. 

Luo oma ja ilmainen tunnuksesi tietopankkiin alta.

Luo ilmainen tunnus Kirjaudu sisään

Liity tietopankin käyttäjäksi, niin pääset hyödyntämään kaikkien artikkeleiden lisäksi myös lukuisat muut tietopankin materiaalit, esimerkiksi:

Palautuminen ja liikkuvuusharjoittelu -videosarja pureutuu Samppa Jaakolan johdolla tärkeään, mutta usein laiminlyötyyn kehittävän harjoittelun osa-alueeseen: palautumiseen.

Ammattina personal trainer -oppaassa pohditaan muun muassa, mitä personal training on nyt ja lähitulevaisuudessa, millaisia taitoja personal trainerilta vaaditaan, ja miten personal traineriksi kouluttaudutaan.

Etu jokaiselle liittyvälle! Jokainen tietopankkiin liittynyt saa Juoksijan oheisharjoittelu -verkkokurssin veloituksetta käyttöönsä.

Jokainen suupala voi olla joko kunnianosoitus tai mielenosoitus kehollesi. Liikkujan ravitsemus -videosarja tarjoilee liikkujan ravitsemuksen ydinasiat pähkinänkuoressa.
dutaan.

Voimaharjoittelu, osa 2: Maksimivoimaharjoittelu

Tietopankkilaisille Tietopankkilaisille

Leuanvedon Suomen ennätysmies Tuomas Rytkönen jatkaa kolmiosaista artikkelisarjaa voimaharjoittelusta. Toisessa osassa tutustutaan maksimivoimaharjoittelun saloihin.

Hermostollisesta maksimivoimaharjoittelusta on hyötyä kaikessa urheilussa. Suhteellista voimaa korostavien lajien urheilijoille se antaa heidän lajeihinsa hyvin tärkeän voimaominaisuuden, nimittäin paremman voima/massa-suhteen. Myös absoluuttista voimaa korostavissa lajeissa niin sanottu hermostollinen maksimivoima on ensiarvoisen tärkeää, sillä suurtenkaan lihasten kaikkea voimantuottopotentiaalia ei saada hyödynnettyä ilman huippuunsa treenattua hermostoa.

Voimantuottaminen on keskushermoston, ääreishermoston ja lihaskudoksen välistä yhteispeliä. Minkälaista hermostollista maksimivoimaharjoittelua kannattaa tehdä sinun lajissasi? Mitkä ovat mekanismit voimaharjoittelun hermostollisen adaptaation takana? Mitä hyötyä esimerkiksi hermostollisen maksimivoimaharjoittelun periaatteilla toteutetusta jalkakyykkyharjoituksesta on juoksijalle tai penkkipunnerrusharjoituksesta uimarille?

Muun muassa näihin kysymyksiin löytyy vastauksia tästä artikkelista.

Olemme varanneet tämän sisällön Trainer4You tietopankin käyttäjille. 

Luo oma ja ilmainen tunnuksesi tietopankkiin alta.

Luo ilmainen tunnus Kirjaudu sisään

Liity tietopankin käyttäjäksi, niin pääset hyödyntämään kaikkien artikkeleiden lisäksi myös lukuisat muut tietopankin materiaalit, esimerkiksi:

Palautuminen ja liikkuvuusharjoittelu -videosarja pureutuu Samppa Jaakolan johdolla tärkeään, mutta usein laiminlyötyyn kehittävän harjoittelun osa-alueeseen: palautumiseen.

Ammattina personal trainer -oppaassa pohditaan muun muassa, mitä personal training on nyt ja lähitulevaisuudessa, millaisia taitoja personal trainerilta vaaditaan, ja miten personal traineriksi kouluttaudutaan.

Etu jokaiselle liittyvälle! Jokainen tietopankkiin liittynyt saa Juoksijan oheisharjoittelu -verkkokurssin veloituksetta käyttöönsä.

Jokainen suupala voi olla joko kunnianosoitus tai mielenosoitus kehollesi. Liikkujan ravitsemus -videosarja tarjoilee liikkujan ravitsemuksen ydinasiat pähkinänkuoressa.
dutaan.

Voimaharjoittelu, osa 1: Lihasmassa- ja kestovoimaharjoittelu

Tietopankkilaisille Tietopankkilaisille

Leuanvedon Suomen ennätysmies Tuomas Rytkönen aloittaa kolmiosaisen artikkelisarjan voimaharjoittelusta. Ensimmäisessä osassa perehdytään lihasmassa- ja kestovoimaharjoitteluun. Lue kaksi muuta osaa Trainer4You tietopankista.

Voimaharjoittelua voi hyödyntää niin urheilullisen suorituskyvyn kasvattamiseen, terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen kuin kehon esteettisyyden muokkaamiseen.

Tavoitteet määrittävät millaista voimaharjoittelua kunkin olisi optimaalista missäkin harjoituksessa tehdä. Esimerkiksi senioriterveysliikkujan, maksimivoimalajin kilpaurheilijan, kestävyysurheilijan, nopeuslajin urheilijan ja kuntokehonrakentajan voimaharjoittelun tulisi erota toisistaan selkeästi, sillä toivotut harjoittelun aiheuttamat adaptaatiot ihmiselimistössä ovat erilaiset.

Kaikille edellä mainituista ryhmistä on hyötyä voimaharjoittelusta; maksimi- ja nopeusvoimaharjoittelu parantaa voimantuottoa ja suoritusten taloudellisuutta ja sitä kautta suorituskykyä kestävyyslajeissakin. Myös samalla liikkujalla eri harjoituskausilla voimaharjoittelun painopistealueiden tulisi kehityksen optimoinnin näkökulmasta vaihdella.

Aloitteleva voimaharjoittelija kehittyy laajasti yksinkertaisellakin harjoittelulla, mutta kokenut voimailija tarvitsee kehittyäkseen systemaattisesti periodisoitua eli jaksotettua harjoittelua, joka sisältää koko ajan tarpeeksi uusia ärsykkeitä. Vuoren huipulle on monta kiipeilyreittiä, mutta harjoittelun nousujohteisuus, yksilöllisyys, spesifisyys eli tavoitteiden mukaisten ominaisuuksien treenaaminen, ärsykkeenvaihtelu ja jaksottaminen löytyvät kovalle tasolle nousseiden harjoittelijoiden treeniohjelmista.

Tässä kolmeosaisessa artikkelisarjassa perehdytään voimaharjoitteluun lihasmassa- ja kestovoimaharjoittelua, maksimivoimaharjoittelua sekä nopeusvoimaharjoittelua käsittelevien osien kautta. Ensimmäinen trilogian osa käsittelee lihasmassaharjoittelua eli hypertrofista voimaharjoittelua ja kestovoimaharjoittelua.

Olemme varanneet tämän sisällön Trainer4You tietopankin käyttäjille. 

Luo oma ja ilmainen tunnuksesi tietopankkiin alta.

Luo ilmainen tunnus Kirjaudu sisään

Liity tietopankin käyttäjäksi, niin pääset hyödyntämään kaikkien artikkeleiden lisäksi myös lukuisat muut tietopankin materiaalit, esimerkiksi:

Palautuminen ja liikkuvuusharjoittelu -videosarja pureutuu Samppa Jaakolan johdolla tärkeään, mutta usein laiminlyötyyn kehittävän harjoittelun osa-alueeseen: palautumiseen.

Ammattina personal trainer -oppaassa pohditaan muun muassa, mitä personal training on nyt ja lähitulevaisuudessa, millaisia taitoja personal trainerilta vaaditaan, ja miten personal traineriksi kouluttaudutaan.

Etu jokaiselle liittyvälle! Jokainen tietopankkiin liittynyt saa Juoksijan oheisharjoittelu -verkkokurssin veloituksetta käyttöönsä.

Jokainen suupala voi olla joko kunnianosoitus tai mielenosoitus kehollesi. Liikkujan ravitsemus -videosarja tarjoilee liikkujan ravitsemuksen ydinasiat pähkinänkuoressa.
dutaan.

Nuoren urheilijan herkkyyskaudet

Herkkyyskausilla tarkoitetaan eri ominaisuuksien nopean kehittymisen kausia. Ne kannattaa ottaa huomioon lasten ja nuorten harjoittelua suunniteltaessa joukkue- ja seuratasolla.

Seuraavassa on esitettynä kunkin ominaisuuden kannalta optimaalisin ajanjakso sen painotettuun harjoittamiseen.

Yleistaidoista lajitaitoihin

Taito on hitaasti tarttuva ominaisuus. Sen omaksuminen vaatii usein kymmeniä tuhansia toistoja. Hyvä yleistaito luo edellytykset lajitaitojen omaksumisellle. Yleistaidot kehittyvät parhaiten 1–6 vuoden iässä, minkä jälkeen voidaan panostaa enemmän lajitaitoihin ja -tekniikkaan. Jos yleistaitojen kehittäminen on kuitenkin jäänyt huonolle pohjalle, on ominaisuuksien kehittämiseen panostettava myöhemmin, varsinaisten herkkyyskausien jälkeenkin.

Lajitaitojen harjoittamista vodaan lisätä hiljalleen yleistaitoharjoittelun rinnalle. Ne kehittyvät optimaalisimmin 7–12 vuotiaana.

Voimaa hermostoa ja lihasmassaa kehittämällä

Kehonhallintaa ja yleistä lihaskuntoa kehittävä harjoittelu voidaan aloittaa jo varsin nuorena. Hermoston monipuolinen harjoittaminen koordinaatiota, liiketekniikkaa ja nopeusvoimaa kehittämällä parantaa voimanhankinnan edellytyksiä tulevaisuudessa. Samalla kehittyvä lihaskoordinaatio parantaa myös voiman hyödyntämistä ja suuntaamista itse lajisuoritukseen.

Ennen murrosikää voimaharjoittelussa tulisi panostaa lihaskunnon kehittämiseen lihaskestävyyttä kehittämällä. Oma kehonpaino tai kevyet vastukset mahdollistavat liiketekniikan säilymisen hyvänä, pitkät harjoitussarjat sekä maitohapottoman harjoittelun, aerobista jaksamisesta kehittäen. Harjoittelu tulisi toteuttaa lihaskoordinaatioharjoittein, liiketekniikkaharjoittein, kuntopallon heittoharjoituksin, hyppelyin sekä kuntopiirien muodossa. Lihaskunnon lisäksi kehittyvät samalla myös lihaksen palautumiskyky ja edellytykset myöhemmälle voimanhankinnalle. Hyvän pohjatyön ansiosta vältetään paremmin myös rasitusvammoja ja loukkaantumisia, etenkin kun lasten ja nuorten harjoittelussa painotetaan keskivartalon hallinnan kannalta merkityksellisiä lantion ja keskivartalon lihaksia.

Murrosiän jälkeen hormonaaliset edellytykset voiman ja lihasmassan hankintaan ovat paremmat, joten hyvän kehonhallinnan, liiketekniikan sekä vahvan keskivartalon ansiosta harjoittelua voidaan tehostaa ja siinä voidaan painottaa lihasten poikkipinta-alan kasvattamista.

Nopeus on voimaa, jota taito hallitsee

Nopeus kehittyy parhaiten ennen murrosikää erilaisten hermotuksellisten harjoitteiden kautta. Nopeus on voimakkaasti peritty ominaisuus, joten sen kehittämisessä kannattaa ehdottomasti hyödyntää herkkyyskausien harjoittelu. Koordinatiiviset harjoitteet eli rytmitajua, reaktiokykyä, liikehallintaa ja askelfrekvenssiä kehittävät harjoitteet toimivat lapsilla parhaiten. Lyhyet, maitohapottomat pyrähdykset ja spurtit, kehittävät lyhyillä palautuksilla toteutettaessa nopeuskestävyyttä, jolloin maitohapoton energia-aineenvaihdunta kehittyy tehokkaimmin.

”Nopeusharjoittelun ihanneikää on vaikea sanoa, koska nopeutta pitäisi tehdä koko ajan. Herkkyyskausia ei saisi ymmärtää väärin, koskaan ei ole liian myöhäistä.” —Sami Kalaja (LitM, rehtori, valmentajana yli 400 SM-mitalia)

Lapsuudessa kannattaakin jokaiseen harjoitukseen sisällyttää monipuolisia ja mukavia nopeuden edellytyksiä kehittäviä harjoitteita, joilla kehitetään taitoa, reaktiokykyä, askeltiheyttä sekä koordinaatiota. Kasvupyrähdyksen jälkeen nopeutta voidaan kehittää painotetusti voimaominaisuuksia parantamalla. Murrosiän jälkeinen voimaharjoittelu tuo hyvän jatkumon nopeuden pitkäjänteiselle kehittämiselle.

Kestävyyttä vauvasta vaariin

Peruskestävyyden kehittämiseen kannattaa kiinnittää huomiota läpi koko urheilu-uran. Etenkin lasten tulisi liikkua runsaasti luonnollisten leikkien, pihapelien sekä koulu- ja harrastusmatkojen muodoissa. tutkimukset ovat osoittaneetkin sen, että sydämen toimintakyky kehittyy hyvin jo varhaislapsuudessa. Tällöin kehitetään tuloksekkaasti sydämen voimaa ja iskutilavuutta. Myös keuhkojen toimintakyky sekä hiussuoniverkosto ja hapenkuljetukseen osallistuvien entsyymisen määrä kasvaa tehokkaasti jo lapsuudessa. Monipuolisella aerobisella harjoittelulla luodaankin pohjaa myöhemmälle, tehopainotteisemmalle harjoittelulle, oli laji sitten mikä tahansa.

Koska lapsen elimistön kyky sietää ja poistaa maitohappoja on vajavainen, tulisi harjoittelun olla aerobista tai vaihtoehtoisesti tehojaksojen tulisi olla lyhyitä (alle 10 sekuntia). Nopean palautumisen vuoksi lasten nopeuskestävyysharjoittelussa riittävät 20–30 sekunnin palautukset tehokkaiden, noin 10 sekunnin pyrähdysten lomassa. Tällaista fyysistä kuormitusta sisältävät luonnollisessa muodossaan esim. erilaiset leikit (kuka pelkää sinistä norsua? maa-meri-laiva yms.) sekä pallopelit.

Aerobista harjoittelua voidaan helposti upottaa myös harjoituksiin lämmittelyjen ja leikkien muodossa. Myöhemmin, lajivalinnan jälkeen, varsinaista kestävyysharjoittelua voidaan lisätä ja painottaa lajin kannalta oleellisimmalle kestävyyden osa-alueelle.

Liikkuvuusharjoittelua painotetusti kasvupyrähdyksen aikana

Liikkuvuusharjoittelua kannattaa painottaa etenkin kasvupyrähdyksen aikaan, jotta vältyttäisiin rasitusvammoilta ja liikkumisen ongelmilta. Perinteisten aktiivisten venytysliikkeiden lisäksi toiminnallisilla, nivelten liikkuvuutta parantavilla liikkellä voidaan saavuttaa hyviä tuloksia. Liikkuvuus on palkitseva ominaisuus. Kun sen kerran saa hyvälle mallille, on sen säilyttäminen melko helppoa ja vaivatonta. Liikkuvuuden myönteiset vaikutukset ulottuvat notkeuden lisäksi myös palautumiskykyyn, voimantuottoon, liikkumisen taloudellisuuteen eli kestävyyteen sekä nopeuteen. Maksimaalinen liikkuvuustaso tulisi saavuttuuaa noin 11–14 vuoden iässä, jolloin on varsinainen liikkuvuuden kehittämisen herkkyyskausi. Tämän jälkeen hyvä yleisliikkuvuus tulisi kyetä säilyttämään, ja harjoittelua voidaan painottaa enemmän lajissa vaadittavan liikkuvuuden kehittämiseen.

Sukupuolten väliset eroavaisuudet

Hormonaalinen toiminta lapsuudessa on sekä tytöillä että pojille hyvin samankaltaista. Tällöin kasvu eteneekin ensimmäisinä elinvuosina tasatahtiin sukupuolten välillä. Hormonaalisen toiminnan muuttuessa alkavat sukupuolten väliset erotkin kasvamaan. Murrosiän kynnyksellä sukupuolet alkavat erottua niin pituuskasvun nopeudeltaan, kuin kehon koostumukseltaan. Tytöillä lisääntynyt naishormoni kerää kehoon helpommin rasvakudosta, kun taas pojilla mieshormonin lisääntyessä alkaa rasvattoman lihaskudoksen määrä lisääntyä.

Pituuskasvu kääntyy poikien eduksi 14 ikävuoden jälkeen, jolloin on myös keskimäärin poikien pituuskasvupyrähdyksen huippu. Tytöillä pituuskasvu alkaa keskimäärin hidastua tai loppua 16 ikävuoden jälkeen, kun taas poikien pituuskasvu jatkuu aina 18–20 ikävuoteen saakka.

Kronologinen ja biologinen eroavaisuus

Huolellinen kasvun kehityksen arviointi on ensiarvoisen tärkeää, kun halutaan harjoittelun tukevan yksilön kehitysvaiheita. Pelkän kronologisen iän mukaan harjoittelemalla ei edes keskimäärin päästä hyviin tuloksiin, vaan ollaan biologista aikataulua joko edellä tai myöhässä. Myös psyykkinen kypsyystaso saattaa vaihdella suurestikin nuorilla, joka yhdessä biologisen kypsyystason kanssa vaikuttaa merkittävästi nuorten kilpailutuloksiin.

Yksilön kehitysvaihetta tulisikin tarkastella biologisesti eikä kronologisesti. Samaa sukupuolta edustavaan yksilöön vertaileminen esim. pituuskasvussa on turhaa, sillä jokaisen yksilön kehitysvaiheet sekä nopeus määräytyvät hyvin pitkälle perintötekijöiden mukaan. Nuoren urheilijan kehitysvaiheessa kronologista kehitysvaihetta kuvaava vertailukohde voisi olla esimerkiksi vanhempien kasvunopeuden vertaileminen. Liiallinen nuorisomenestyksen ja voittojen arvostaminen valitettavasti kannustaa nykyisessä järjestelmässämme valmentajia tekemään esim. joukkuevalintoja urheilijan sen hetkisen kypsyys- ja suoritustason mukaan. Riittävän ammattitaitoinen valmentaja kuitenkin pystyy näkemään yksilön kehitysmahdollisuuden pidemmälle aikavälille.

Keskiarvoja eri elinjärjestelmien kehittymiselle voidaan kunkin yksilön kohdalla vertailla suuntaa antavasti, mutta todellinen ”kasvutempo” riippuu sekä perinnöllisistä, ravitsemuksellisista, liikunnallisista sekä ympäristöstä johtuvista tekijöistä. Näin ollen kronologisessa ja biologisessa iässä voi olla useiden vuosien eroja. Karkeasti voidaan arvioida noin viiden vuoden eroavaisuus eri yksilöiden välillä. Juuri tämän vuoksi valmentajan tulee olla herkkänä nähdäkseen ja ymmärtääkseen nuoren urheilijan kulloinenkin kehitysvaihe. Näin nuoren kehittyminen pääsee etenemään yksilöllisen valmennussuunnitelman mukaisesti kohti tulevaisuuden tavoitteita.

Lasse
Artikkelin kirjoittaja on Trainer4You-kouluttaja Lasse Seppänen, jonka koulutuskokemus hakee vertaistaan.

Liiallinen kiirehtiminen tai oikominen nuorten urheilijoiden valmennuksessa voi tuottaa junioritähtiä, mutta ei takaa aikuisiän menestystä.

Lue lisää kirjasta Nuoren urheilijan fyysinen harjoittelu.