Aihearkisto: Vinkit kuntoilijalle

Tee tuloksia salilla näiden 10 vinkin avulla!

Kuntosalitreeni on tuloksekasta! Mutta vain, jos järki on matkassa. Valitettavan useat sortuvat monotonisen junnaavaan ja yksipuoliseen harjoitteluun. Kovastakaan itsekurista ei ole iloa, jos harjoittelua ei osata suunnitella ja rytmittää fiksusti.

Ohessa 10 vinkkiä alun iloksi ja kokeneenkin harjoittelijan muistin virkistämiseksi. Jatka lukemista Tee tuloksia salilla näiden 10 vinkin avulla!

Kuinka valitsen itselleni personal trainerin?

Kuinka valitsen itselleni sopivan personal trainerin? Riku kertoo, mitä kannattaa ottaa huomioon valinnassa.

Personal trainer on suojaamaton ammattinimike. Se tarkoittaa sitä, että kuluttajan on oltava hereillä personal traineria itselleen palkatessaan.

Ongelma ei kuitenkaan ole mitenkään uniikki, sillä samahan pätee vaikkapa kirvesmiehen tai hammaslääkärin valintaprosessiin. Vaikka edellisten ammattiryhmien edustajalla tuleekin olla nimikkeen mukainen koulutustausta, ei se vielä helpota asiakasta erottamaan huipputekijää keskivertotoimijasta.

Kuinka sitten löytää itselleen sopiva ja luotettava personal trainer? Seuraavassa ohjeita valintaprosessin tueksi.

Jatka lukemista Kuinka valitsen itselleni personal trainerin?

Ihmisen suorituskyvyn ihmeellisyys

Ihminen kykenee uskomattomiin suorituksiin säännöllisen ja pitkäjänteisen harjoittelun avulla.

Fyysisen suorituskyvyn äärirajat ovat huimat: Kreikkalainen Yiannis Kouros juoksi vuonna 1984 kuudessa päivässä yhteensä 1023,2 kilometriä, sama mies juoksi kaksitoista vuotta myöhemmin 48 tunnissa huimat 473,5 kilometriä ja vuorokaudessa taittui vuotta myöhemmin 303,3 kilometriä. Tuhat mailiakin on juostu liettualaisen Peter Silkinaksen toimesta reilussa 11 päivässä!

Baseballia on pelattu yhteen menoon 32 tuntia 29 minuuttia, Spinningiä poljettu 175 h 50 min, pöytätennistä läiskitty 101 tuntia ja katukiekkoa pelattu 100 h 2 min.

Uusi-Seelantilainen William Trubridge sukelsi ilman apuvälineitä 108 metrin syvyyteen vuonna 2008. Painon kanssa on kuitenkin menty 112 metriin ja kelkka apuvälineenä 214 metriin (Herbert Nitsch, Itävalta 2007). Pituussukelluksen maailman ennätys on Dave Mullinsilla (Uusi -Seelanti 2007), joka sukelsi räpylöiden kera 244 metriä. Ilman räpylöitäkin on päästy 186 metriin (Stig Aavall Severinsen, Tanska 2007). Henkeä pisimpään veden alla pidättänyt ihminen löytyy Saksasta. Tom Sietas viipyi veden alla 10 minuuttia 12 sekuntia vuonna 2008. Ennätys tehtiin juhlallisesti Kreikan Ateenassa.

Voima on suhteellinen käsite. Samoin suhteellinen voima. Silloin tällöin voiman osoitukset saattavat vaikuttaa myös täysin suhteettomilta. Sadan kilon penkkipunnerrustulosta voidaan pitää kovana juttuna miesten saunaillassa. Kun tiedetään kuitenkin 48 -kiloisen kiinalaisneidon (Yang Lian, 2006) tempaiseen päänsä päälle samaisen kilomäärän, karisee kovan jätkän leima nopeasti. Iranilainen Hossein Razazadeh on tehnyt painonnostossa seuraavat varsin miehekkäät tulokset: Tempaus 213 kg, työntö 263 kg ja ennätysyhteistulos 472 kg. Naisissa vastaava ennätysyhteistulos on kiinalaisen Mu Shuangshuangin nimissä 319 kg (2007). Maastavedossa maailmanennätys on brittiläisellä Andy Boltonilla. Painoja lattiasta lantiolle nousi hurjat 455 -kiloa. Vastaava tulos yhdellä pikkusormella nostettuna on 95,38 -kiloa (norjalainen Kristian Holm, 2007).

Ihminen on hypännyt 2,45 m korkealla olevan riman yli (Javier Sotomayor, Kuuba 1993), seipään kanssa 6,16 metrin korkeuteen (Renaud Lavillenie, 2014), ponkaissut pituutta 8,95 m (Mike Powell 1991), juossut 100m yhdeksään ja puoleen sekuntiin (9,58 s, Usain Bolt 2009) sekä painellut maratonin kahteen tuntiin (2,03,59 Haile Gebrselassie 2007).

Ihminen voi siis treenata suorituskykyänsä lähes rajattomasti. Valitettavasti ihminen voi myös rapistua toiminta- ja suorituskyvyltään lähes olemattomiin. Huikeiden suoritusten ohella on monen ihmisen kohdalla suorituskyvystä syytä olla myös huolestunut: Henkilö, jonka hapenottokyky on 10 ml/kg/min luokkaa, ei luultavasti pitkälle pötki. Tälläisiä lukemia näkee tavallisissa kuntotestitilanteissa harmillisen usein. Perusterve kolmekymppinen mies, joka ei pääse kertaakaan kyykystä ylös ei luultavasti selviydy toimintakykyisenä ja itsenäisenä kovinkaan pitkään. Parikymppinen toimistotyötä tekevä henkilö, jonka yläraajat eivät lysähtäneen ryhdin ja lihaskireyksien vuoksi nouse vartalon jatkeeksi (kohti kattoa) tuskin voi välttää niska- ja hartiavaivoja ellei asialle tehdä jotain – yleensä pian.

Kaikkien ei tarvitse olla teräskuntoisia himosporttaajia. Jo pienillä ponnisteluilla voidaan edistää terveyttä, hyvinvointia ja suorituskykyä. Liikkumalla kuntoilumielessä kolmesti viikossa, voidaan esimerkiksi sydän ja verisuonitautien riskiä alentaa 30-50 %, aikuistyypin diabetesta 20-60 %, syöpä riskiä 30-50 %, lonkkaluun murtumia 50 % ja liikakilojen kertymistä 50 %. Henkilö, joka harrastaa säännöllisesti liikuntaa selviytyy keskimäärin omatoimisena ja toimintakykyisenä 10-20 -vuotta passiivista ikätoveriaan pidempään.
Siinä muutama mainio syy toiminta- ja suorituskyvyn ylläpitoon sekä kehittämiseen liikunnan keinoin. Ja jos oikein innostut, niin voithan koettaa saada nimesi ennätysten kirjaan vaikkapa jalkakyykkyliikkeitä tekemällä: Manjit Singht nosti kyykystä ylös tunnissa yhteensä “vaatimattomat” 30 390 -kiloa. Maratonia alkuverryttelynä pitäville kestävyystavoitteena toiminee sadan kilometrin juoksu, jonka Iso-Britanialainen Don Ritchie taittoi kuudessa tunnissa (6,10 h) jo vuonna 1978.