Meillä ihmisillä on ainutlaatuisia kykyjä, joista yksi on ajattelu. Ihminen pystyy pelkästään sohvalla istumalla tuottamaan sellaista ajattelua, joka saa meidän keho-mieli-tilan äärimmäisen stressaantuneeksi. Meidän ei tarvitse tehdä mitään muuta, kuin riittävästi murehtia jotakin jo tapahtunutta epämiellyttävää asiaa tai viedä huomio johonkin mahdolliseen uhkaan tulevaisuudessa. Tämä saa meissä aikaan negatiivisen emootion, joka vaikuttaa koko meidän fysiologiaan. Solubiologi Bruce Harold Lipton on tutkimuksissaan osoittanut, kuinka ajatusten voima ohjaa elimistömme biologista järjestelmää. Sen vaikutukset ulottuvat meidän soluihin ja geeneihin. Tähän kun vielä lisätään, että me ihmiset ajattelemme päivän aikana kymmeniä tuhansia ajatuksia, ei todellakaan ole yhdentekevää, kuinka me ajattelemme.

”Miksi meille kuitenkin on luontaista ajatella helpommin negatiivisia ajatuksia, vaikka se on kuluttavampaa ja vie meitä usein poispäin meidän tavoitteista?”

Onneksi tämä mekanismi toimii myös toiseen suuntaan. Me pystymme halutessamme vaikuttamaan omaan ajatteluun niin, että se synnyttää meissä positiivisia tunteita, mitkä parhaassa tapauksessa johtaa toimintaan, mikä vie meitä siihen suuntaan, mihin haluamme elämässämme kulkea. Meitä ihmisiä kiehtoo ajatus siitä, että pystymme parempaan – että meissä on jotain enemmän, energiaa, voimaa ja viisautta, joka näyttäytyy meille arjessa.

Miksi meille kuitenkin on luontaista ajatella helpommin negatiivisia ajatuksia, vaikka se on kuluttavampaa ja vie meitä usein poispäin meidän tavoitteista? Oletko huomannut, että me näemme usein enemmän vaivaa, jotta tulevaisuuden odotukset peloista eivät toteutuisi, kuin että saavuttaisimme jotain uutta? Tämä johtuu siitä, että aivomme ovat selviytymiskoneisto, joka pyrkii pois kivusta ja kohti mielihyvää. Kyseinen käyttäytymismuoto on osa geneettistä perimäämme, joka on auttanut esi-isiämme elämän selviytymiskamppailussa. Tuohon aikaan on ollut todella hyvä, että uhka aiheuttaa reaktion meidän amygdalassa, joka on aivojen pelkokeskuksemme. Sen tehtävänä on arvioida kuinka vaarallinen tilanne on ja esi-isiemme selviytymiskamppailussa uhat olivat todellisia. Vuonna 2019 samanlaisia uhkia esiintyy onneksemme ani harvoin, mutta tästä johtuen olemme edelleen valppaita skannaamaan niitä, vaikka se ei meitä enää palvele samalla tavalla kuin aikaisemmin.

Muokkaa todellisuutta ajatusten avulla

Huomion suuntaamisella ja keskittymisellä on valtava vaikutus siihen, miten maailma meille näyttäytyy. Oma tapamme ajatella asioista vaikuttaa meihin enemmän kuin se, mitä ympäristössä objektiivisesti tapahtuu. Ajatukset tulevat ja menevät. Kun ymmärrämme, että emme ole yhtä kuin ajattelumme ja että kaikilla ihmisillä on välillä epäsuotuisaa ja alavireistä ajattelua, negatiivisen ajattelun vaikutus heikkenee. Ajattelu on sisäistä puhettamme, jota itse luomme tietoisten tai tiedostamattomien mallien kautta. Se, miten ajattelemme, muuttaa tunteita ja tunnelmiamme. Tunteet ovat motivaation energia ja käyttövoima, jotka liikuttaa meitä ja jotka saa ihmisen toimimaan. Tunteiden tukemasta toiminnasta tulee tapa ja tavasta tulee ihmisen toinen luonne. Kun tunnistamme omia ajatusrakenteitamme ja ryhdymme muokkaamaan niitä, voimme muuttaa omaa suhtautumistapaamme, motiivejamme ja käyttäytymistämme.

Kun alamme luoda uusia ajatusrakenteita, jotka palvelevat tavoitteitamme, alamme muokata itsellemme uutta ja parempaa todellisuutta. Jos haluamme kehittää paremman ajattelun taitoa, eli luoda niitä uusia ajatusrakenteita, vaatii se säännöllistä harjoittelua.

Näin luot uusia mentaalisia malleja

Yksi konkreettinen keino vaikuttaa omiin ajatusrekanteisiin, on kehittää uusia mentaalisia malleja, joilla ohjelmoimme mieltä. Yksinkertaisuudessaan tämä onnistuu niin, että mietit yhden tavoitteen, haasteen tai ongelman elämässäsi, minkä kohdalla tämän hetkinen ajattelu ei vie sinua kohti haluttua tulosta. Jos esimerkiksi kärsit kiireestä ja olet jatkuvasti aikatauluista jäljessä, tilannetta pahentaa huomattavasti se, jos ajatuksissa suuntaat huomiosi kiireeseen ja vieläpä puhut siitä ympäristöön jatkuvasti. Tämä on mentaalinen malli, joka ei palvele sinua ja se kannattaa korvata uudella, sinua auttavalla mallilla. Kaikki lähtee siitä, että kirjoitat itselle ylös lauseen, joka puolestaan palvelee sinua. Esimerkiksi näin:

  • Tänään kuljen tyynenä melun ja kiireen keskellä.
  • Tekojen toistaminen luo rutiinit ja saan ajasta ystävän.
  • Päivä päivältä hallitsen aikaani paremmin.
  • Juuri tänään minulla on aikaa.

Oleellista on tunne, mikä kyseisestä lauseesta herää ja tämä on subjektiivista. Toisilla ihmisillä toimivat ”pienemmät” lauseet, jotka herättää toivotun emootion. Tämä tarkoittaa sitä, että jos sinulla on aina ollut kiire ja kuulut edellä mainittuun ryhmään, toimiva lause voisi olla ”päivä päivältä hallitsen aikaani paremmin”. Toisille ihmisille taas toimivat ”isommat” lauseet, eli ”tänään minulla riittää aika kaikkeen”. Siksi kannattaa olla uskollinen omille tunteille ja kirjoittaa lause sen mukaan.

Kun olet saanut lauseen kirjoitettua, laita se näkyvälle paikalle. Aamulla kun heräät, niin sen sijaan, että tartut älylaitteeseen ensimmäinen 15 minuutin aikana, kuten 79% ihmisistä tekee, tee muutama hengitys niin, että uloshengitys on hieman pitempi kuin sisään hengitys ja tämän jälkeen lue lauseesi ajatuksen kanssa läpi. Tee näin, sillä aamu on parasta aikaa ohjelmoida mieltä. Todennäköisesti et huomaa mitään vaikutusta ensimmäisten päivien aikana. Toki, jos lause on osuva, jo ensimmäisen kerran jälkeen joku voi huomata eron. Todellinen muutos tapahtuu noin kahden kuukauden päästää, mutta se edellyttää, että teet harjoituksen joka aamu, inspiroi tai ei.

Teemu Karppinen
Artikkelin kirjoittaja Teemu Karppinen on Harri Gustafsbergin lisäksi toinen kouluttaja Stressinhallintavalmentaja-koulutuksessa.

Lisäksi mieltä kannattaa ohjelmoida muulloinkin kuin aamulla. Esimerkiksi silloin, kun kuuntelet musiikkia, käyt lenkillä, teet kotiaskereita tai ajat autoa, koska näin saat enemmän toistoja. Toistot vaikuttavat parhaiten meidän mieleen, joka on ihmisen ymmärrys- ja ohjausjärjestelmä. Toistamalla sinulle toimivaa lausetta riittävän usein ja pitkään syntyy uusi mentaalinen malli, joka vaikuttaa ajatusrakenteisiisi. Sinulle syntyy uusi tapa ajatella eli uskomus joka palvelee sinua.

Mahatma Gandhia lainatakseni, uskomuksista tulee ajatuksia. Ajatuksista tulee sanoja. Sanoista tulee tekoja. Teoista tulee tapoja. Tavoista tulee arvoja. Arvoista tulee kohtalosi.

Näitä mentaalisia malleja ja monia muita työkaluja henkisen kapasiteetin kehittämiseen opiskellaan Stressinhallintavalmentaja-koulutuksessa. Lue lisää ja ilmoittautu mukaan! Artikkelin kirjoittaja Teemu Karppinen on koulutuksen toinen kouluttaja, Harri Gustafsbergin lisäksi.

JÄTÄ VASTAUS

Please enter your comment!
Please enter your name here