Huono kunto on Suomen tuho

Nyt se on sanottu ääneen ja julkaistu mustana valkoisella: Huono kunto, liian vähäinen liikkuminen ja liiallinen istuminen aiheuttavat yhteiskunnallemme vähintäänkin 3,2 miljardin euron vuotuiset kustannukset. Fyysinen passiivisuus ja sen aiheuttamat ongelmat sekä kustannukset koituvatkin isänmaamme turmioksi, jos kurssi ei käänny viimeistään nyt.

Oikea hintalappu voi olla jopa tuplasti korkeampi

Liikkumattomuuden aiheuttamia suoria kustannuksia ja tuottavuuden menetyksiä on vaikeaa arvioida tarkasti. UKK –instituutin koordinoiman selvityksen tavoitteena oli kuitenkin saada suuntaa antava arvioi liikkumattomuuden aiheuttamista vuosittaisista kuluista. Realistisimpaan lopputulokseen päästiin liikunta-, terveys- ja taloustieteellisen yhteistyön avulla. Hieman masentavien, mutta varsin odotetun suuntaisten tulosten julkaisu toteutettiin osana valtioneuvoston vuoden 2017 selvitys- ja tutkimussuunnitelman toimeenpanoa.

Vaikka absoluuttisen totuuden ja yhden oikean hintalapun esittäminen on mahdotonta, se on kuitenkin selvää, että summa on aivan liian suuri. Kun lasketaan yhteen erilaisten sairauksien aiheuttamat, terveyspalveluiden käyttöön sekä lääkkeisiin liittyvät kustannukset, menetetyn työajan tuottavuuskustannukset, ikääntyvien laitos- ja kotihoidon kustannukset, syrjäytymisen aiheuttamat kulut sekä menetetyt tuloverot sekä syntyneet työttömyysturvakustannukset, on kokonaispotti yhteensä 3,2-7,5 miljardia euroa. Kyseisestä laskelmasta puuttuvat vielä alle 10 päivää kestäneiden sairaslomien kustannukset sekä liikkumattomuuden aiheuttamat arvonlisäveron ja muiden välillisten verojen aiheuttamat menetykset. Todellinen hintalappu voi siis olla arviota jopa tuplasti korkeampi.

Kasvua luvassa – suunta vaan on väärä

Väestön ikääntyminen ja sairastuvuuden lisääntyminen antavat olettaa edellisten summien olevan voimakkaassa kasvussa. Terveydenhuollon suorien kustannusten onkin arvioitu kasvavan vielä noin 30 % vuoteen 2030 mennessä ja lähes 60 % vuoteen 2040 mennessä, vuoden 2014 lukuihin peilaten. UKK –instituutin johtaja Tommi Vasankari toteaakin sen minkä hyvin tiedämme: ”Liikkumattomuuden yhteiskunnallisten kustannusten säästöpotentiaalin voi sanoa olevan hyvin suuri”.

Liike voi olla lääke – kunhan annostelu on kunnossa

Liike voi siis olla sekä lääke, että yhteiskunnallinen pelastus. Vaikka homma kuulostaa harvinaisen yksinkertaiselta, on liikunnan, aktiivisuuden ja terveyttä edistävien elintapojen jalkauttaminen kentälle harvinaisen vaikea yhtälö. Vain otettu lääke auttaa ja liikuntalääkkeen nauttiminen on useille huomattavasti pillerin nielaisua vaivalloisempaa.

Mikä siitä muka tekee niin vaikeaa? Ensinnäkin se, ettei mikä tahansa liike toimi. Liikunnan, aktiivisuuden ja ravitsemuksen tuleekin olla oikein annosteltua sekä yksilöllisesti soveltuvaa. Kun joka toinen työikäinen sairastaa tai omaa kohonneen riskin sairastua johonkin elintapasairauteen, on se osattava huomioida liikuntaohjelmaa suunniteltaessa sekä käytäntöön pantaessa. Lisäksi liikunta- ja elintapaneuvonnassa on osattava ottaa huomioon asiakkaan yksilölliset toiveet, tavoitteet, rajoitteet sekä resurssit, niin ohjelmoinnin, toteutuksen kuin myös motivoinninkin osalta.

Personal training ratkaisevassa roolissa

Toinen haaste liittyy liikuntaa ja terveyttä edistäviä elämäntapoja asiakkaiden arkeen jalkauttavaan ammattikuntaan. Lääkäri tuskin lähtee asiakasta lenkille, salille tai lähikauppaan taluttamaan. Tai tuskin muukaan terveydenhuoltohenkilökunta. Fysioterapeutin päivät ja osaaminen painottuvat enemminkin tuki- ja liikuntaelinvaivojen kuntouttamisen ympärille ja ravitsemusterapeutti antaa potilailleen ravitsemusneuvontaa sekä suunnittelee heille yksilöllisiä ruokavalioita ja seuraa niiden toteutusta. Kokonaisvaltaiseen, asiakkaan arjessa vaikuttavaan terveys- ja elintapavalmennukseen ei kukaan edellisistä taivu.

Kuka muu muka?

Personal training on asiakkaan arjessa tapahtuvaa terveys- ja hyvinvointivalmennusta. Se on yksilöllistä, suunnitelmallista, pitkäjänteistä, seurannan alaista ja vaikuttavaa muutostukivalmennusta, jonka tähtäimenä voi olla asiakkaan terveyden, toiminta- ja suorituskyvyn tai kehonkoostumuksen parantaminen. Personal training soveltaa käytäntöön liikunta-, terveys-, käyttäytymis- ja kauppatieteiden näyttöön perustuvia oppeja sekä muun muassa fysioterapiasta ja urheiluvalmennuksesta lainattuja oivalluksia.

Personal training voi olla osa ratkaisua Suomea ja suomalaisia pelastettaessa. Ilman moniammatillista yhteistyötä tuskin kuitenkaan saadaan mitään merkittävää aikaiseksi. Perinteisen sairaudenhoidon rinnalle tulisikin rakentaa terveydenhoitopolku, jossa lääkäri tai hoitaja ohjaisivat liikunnasta sekä terveyttä edistävistä elintavoista hyötyvän henkilön ”konsultaatiolähetteellä” eteenpäin fysioterapeutin, liikunnanohjaajan tai personal trainerin pakeille.

Hyviä asioita onneksi tapahtuu jo. Vakuutus- ja eläkevakuutusyhtiöt, terveydenhuoltoalan yritykset ja kuntokeskukset yhdistävät voimiaan tai ainakin fuusioituvat, vaihtavat omistajiaan sekä kaavailevat yhteistyön tiivistämistä. Loppukäyttäjälle eli tavalliselle Suomi-miehelle tai –naiselle homma näyttäytyy kuitenkin vielä toistaiseksi melko perinteisellä tavalla.

Kuka tai mikä taho on se, joka ratkaisee haasteen ja tuo ensimmäisenä markkinoille aidosti ennakoivan terveydenhoitomallin? Ja kenellä riittää osaamista sellaisten tuotteiden konseptoimiseen, jotka samanaikaisesti innostavat, vaikuttavat ja saavat aikaan kestäviä muutoksia? Kenellä on tarjota resepti parempaan, terveempään ja pidempään elämään?

Trainer4Youn kentälle tuoma ratkaisu on Elintapavalmentaja-koulutus, joka perehdyttää opiskelijan yleisimpien elintapasairauksien patologiaan, ennaltaehkäisyyn ja hoitoon liikunnan sekä ravitsemuksen keinoin. Tutustu koulutukseen tästä ja tule mukaan vaikuttamaan suomalaisten kansanterveyteen!

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.