Kilpirauhasen vajaatoiminta, osa 2

Tässä artikkelisarjan toisessa osassa tutustumme viime vuosina suomalaisissakin tiedotusvälineissä käytyyn kilpirauhaskiistaan ja fitness-buumiin.

Edellisessä osassa kävimme läpi kilpirauhasen toimintaa, kilpirauhashormoneita, vajaatoiminnan diagnostiikkaa ja ruokavaliota. Tässä osassa tutustumme tiedotusvälineissä käytyyn ”kilpirauhaskiistaan” ja sen taustoihin sekä fitness-buumiin.

Ennen kilpirauhaslääkityksen aloittamista Milla Hurri kärsi jatkuvasta väsymyksestä. Nuoren naisen arki oli muuttunut ponnisteluksi. Iltapäivisin hän oli jo valmis käymään yöpuulle.

Kun työterveyslääkäri huomautti kohonneesta kolesterolista, ei Milla ollut uskoa kuulemaansa. Hän painottaa syövänsä terveellisesti ja liikkuvansa säännöllisesti. Ammatiltaan hän on personal trainer ja ravintovalmentaja. ”En todellakaan syö pikaruokaa”, Milla korostaa.

Syy kolesteroliin löytyi kilpirauhasarvoista: TSH-arvo oli koholla, mikä välillisesti nostaa kolesterolia. Se on merkki kilpirauhasen vajaatoiminnasta.

Sairaus oli Millalle jo entuudestaan tuttu. Hänen siskonsa ja siskon tytär sairastavat sitä. Myös siskolla kolesteroli oli hoitamattomana hälyttävän korkealla, Milla muistelee.

Kun lääkitys aloitettiin marraskuussa 2013, kaikki muuttui. ”Olin heti kuin uusi ihminen”, Milla kertoo. ”Se oli niin pelastus!”

Personal trainerin olisi Millan mukaan hyvä tietää ainakin perusasiat kilpirauhasen vajaatoiminnasta, etenkin jos asiakkaana on kilpirauhaspotilas. Vajaatoiminta vaikuttaa myös treenaamiseen, palautumiseen ja ruokavalioon.

Samaa mieltä on lääkäri Vilho Ahola, joka hoitaa päivittäin vastaanotollaan hyvin monenlaisia kilpirauhaspotilaita. Aholan mukaan personal trainerin olisi hyvä varmistaa vajaatoimintaa sairastavalta asiakkaalta, että tämän kilpirauhaslääkitys on ajan tasalla.

”Moni käyttää samaa lääkeannosta vuodesta toiseen, eikä välttämättä käy kontrolleissa”, Ahola sanoo. Kilpirauhasarvot saattavat olla lievän vajaatoiminnan puolella ilman, että henkilö itse tiedostaa sitä.

”Kilpirauhaspotilasta on helpompi ja turvallisempi treenauttaa, kun lääkitys on kunnossa.”

Kuuma peruna

Kilpirauhasen vajaatoiminta on tänä päivänä kuuma peruna. Facebookin kilpirauhasryhmissä käydään vilkasta keskustelua aiheesta. Ihmiset jakavat omia kokemuksiaan, suosittelevat lääkäreitä ja erilaisia ravintolisiä sekä ottavat kantaa niin sanottuun kilpirauhaskiistaan.

Kommenteista välittyy usein tyytymättömyys: potilas on kokenut, ettei hoitava lääkäri ole huomioinut häntä riittävästi tai ettei hänen oiretaan ole otettu vakavasti.

Vaikka Milla Hurrin tapaus on kuin oppikirjaesimerkki, hänen kokemuksensa mukaan monet lääkärit tuijottavat liikaa vain viitearvoja, eikä lääkitystä ehkä kokeilla riittävän rohkeasti.

Suomen Kilpirauhasliitto ry:n toiminnanjohtaja Asta Tirronen toteaa, että vajaatoiminnan hoidon laadussa on isoja eroja.

”On terveyskeskus- ja työterveyslääkäreitä, jotka tutkivat alusta asti huolellisesti ja perehtyvät kokonaistilanteeseen. Alkuohjaus ja seuranta toimivat. Toisessa ääripäässä ovat potilaat, jotka saavat tiedon vajaatoiminnastaan puhelimitse. Lääkäriä ei tavata ja seuranta jatkuu etänä.”

Tirrosen mukaan lääkeannosta ei välttämättä säädetä potilaan kohdalla yksilöllisesti, vaan tuijotetaan viitearvoissa olevia laboratorioarvoja, jolloin potilas jää lääkityksestä huolimatta vajaatoimintaiseksi.

”Kilpirauhasen vajaatoiminnan diagnosointia ja hoitoa on pidetty helppona, mitä se usein saattaa ollakin. Tämä asenne on johtanut siihen, että ei välttämättä tunnisteta niitä tilanteita, joissa diagnosointi ja hoitotasapainon saavuttaminen vaatii tarkempaa potilaan kokonaistilanteeseen paneutumista ja lisätutkimuksia”, Tirronen arvioi.

Toisaalta, ei tilanne ole helppo lääkäreillekään, Milla Hurri tuumii. Kilpirauhasen vajaatoiminnasta on tullut eräänlainen muotisairaus, kun siitä on alettu puhua enemmän. Varsin kirjavatkin oireet saatetaan laittaa kilpirauhasen piikkiin ilman, että todennäköisempiä syitä on suljettu ensin pois.

Tämä näkyy osaltaan sosiaalisen median kilpirauhasryhmissä. Jotkut näyttävät jo valmiiksi päättäneen, että sairastavat vajaatoimintaa, vaikka sitä ei ole diagnosoitu, ”vielä”.

Tilannetta ei helpota sekään, että erilaisia vippaskonsteja, vaihtoehtohoitoja ja jopa käärmeöljykauppiaita on ilmestynyt markkinoille. Usein lääkärin ajasta liian suuri osuus menee potilaiden kanssa väittelyyn ja erilaisten nettijuttujen kumoamiseen.

”Potilaat ovat hämmennyksissä, etenkin vastasairastuneet. Sosiaalisessa mediassa he voivat saada jo kättelyssä sen kuvan, että tyroksiinikorvaushoidolla ei voi voida hyvin ja ylipäätään odotetaan olon korjaantuvan pikaisesti”, Asta Tirronen sanoo.

Wilsonin oireyhtymä, rT3-dominanssi

Tiedotusvälineissä ja sosiaalisessa mediassa on viime vuosina puhuttu niin sanotusta Wilsonin oireyhtymästä, joka tunnetaan myös nimellä rT3-dominanssi tai rT3-oireyhtymä.

Sen oireiksi luetaan muun muassa väsymys, hikoilun lisääntyminen tai väheneminen, ihon kuivuus, laihduttamisvaikeudet sekä kuukautishäiriöt, mutta myös monet muut selittämättömät oireet –  erään lääkärin mukaan jopa korvien tinnitus.

Wilsonin oireyhtymän sanotaan johtuvan siitä, että tyroksiinista eli T4-hormonista muodostuu liikaa niin kutsuttua käänteistrijodityroniinia (rT3).

Väitetään, että rT3 tukkii solujen kilpirauhasreseptorit ja estää biologisesti aktiivista trijodityroniinia (T3) toimimasta. Tähän vedoten jotkut lääkärit ovat tarjonneet potilailleen rT3-määrityksiä ja T3-lääkitystä.

Endokrinologit eivät Wilsonin oireyhtymää tunnusta. Yksi heistä on professori Matti Välimäki, joka on toiminut aiemmin ylilääkärinä HYKS:issä, Meilahden sairaalan endokrinologian kliniikalla. Välimäen mukaan Wilsonin oireyhtymä ei ole sairaus lainkaan.

”Se on nettiin tuotettu kuvitelma oireyhtymästä, kymmenien ellei satojen oireiden luettelo, josta jokainen potilas löytää itsensä. Mitään tieteellistä tutkimusta tämän oireyhtymän taakse ei ole löydettävissä. Sitä ei ole olemassa”, Välimäki painotti Ylelle viime vuonna.

Wilsonin oireyhtymä on nimetty sen keksijän, amerikkalaisen lääkärin, E. Denis Wilsonin mukaan. Wilson toimi lääkärinä Floridassa 90-luvun taitteeseen saakka, kunnes joutui vaikeuksiin: eräs hänen potilaistaan kuoli T3-lääkkeen yliannostuksen seurauksena. Potilaan tytär vei asian oikeuteen.

Korvausvaatimuksesta päästiin sopuun, mutta Floridan lääketieteen lautakunta hyllytti Wilsonin lääkäriluvan. Luvan palauttamisen ehdoksi määrättiin psykologiset testit sekä täydentäviä lääketieteen opintoja.

Wilson ei koskaan palannut lääkärin ammattiin. Nykyään hän johtaa Wilson’s Syndrome -säätiötä, joka myy kilpirauhasen hoitoon tarkoitettuja ravintolisiä sekä tiedottaa oireyhtymästä lääkäreitä ja potilaita.

Lääkäri Vilho Aholan mukaan Wilsonin oireyhtymän aukkojen täydentäminen vaatii runsaasti mielikuvitusta, sillä hypoteesi nojaa yksittäisiin solutason tutkimuksiin.

”Ei kukaan voi pokkana väittää että tämä asia menee varmasti juuri näin. Erikoisia ja epätyypillisiä tapauksia toki löytyy mutta se on eri asia kuin tämä hypoteesi”, Ahola sanoo.

Yhdysvaltain kilpirauhasliitto on vuonna 2005 käynyt läpi Wilsonin oireyhtymää koskevan tieteellisen aineiston, eikä löytänyt sen olemassa olosta vakuuttavia todisteita.

Onkin voitu kokeellisesti osoittaa, että rT3 ei suurinakaan pitoisuuksina estä kilpirauhashormonien toimintaa soluissa.

Suomen endokrinologiyhdystyksen mukaan rT3-määritykselle ei ole kliiniseen käyttöön perustuvaa tarvetta. Yhdistyksen kanta on, että T3-monoterapiaa eli T3-hormonia yksinään ei pidä käyttää vajaatoiminnan hoitoon, koska hoito johtaa helposti T3-myrkytykseen.

Yhdysvaltain kilpirauhasliiton selvityksen mukaan T3-monoterapia ei ole lumelääkettä tehokkaampi potilailla, joilla on Wilsonin oireyhtymää kuvaavia oireita mutta normaalit kilpirauhasarvot.

Endokrinologien linjanveto on saanut aikaan kalabaliikkia sosiaalisessa mediassa. Asta Tirronen kertoo, että myös Suomen Kilpirauhasliitto on saanut runsaasti kritiikkiä siitä, että se ei ole lähtenyt ajamaan virallisten hoitolinjojen vastaisia hoitoja.

”Yhdistelmähoito sekoitetaan tahallisesti tai tahattomasti T3-monoterapiaan, jolloin yleinen käsitys hoidoista sekoittuu ja oletetaan, että T3-lääkitys oltaisiin kieltämässä kokonaan”, Tirronen sanoo.

Näin ei kuitenkaan ole. Suomalaiset kilpirauhasen vajaatoiminnan hoitokäytännöt eivät merkittävästi poikkea muiden EU-maiden tai Yhdysvaltojen hoitokäytännöistä. Yhdistelmähoitoa voidaan kokeilla siihen erityisesti perehtyneen lääkärin seurannassa, mutta yksin T3-lääkettä ei suositella.

Suomessa kilpirauhaskiista on edennyt siihen pisteeseen, että joidenkin lääkäreiden toimintaan on jouduttu puuttumaan. Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto Valvira on tähän mennessä rajoittanut kahden lääkärin oikeutta hoitaa kilpirauhaspotilaita sekä antanut kahdelle varoituksen.

Valviran mukaan lääkäreiden saamat kiellot eivät perustu siihen, että he ovat määränneet potilailleen T3-lääkettä, vaan hoidon kokonaislaatuun ja turvallisuuteen.

Fitness-buumi puhuttaa

Fitness-lajien kasvava suosio on herättänyt keskustelua myös niiden terveysvaikutuksista, etenkin kilpirauhasen kannalta. Puheen aiheena ovat tyypillisesti kisadieetit, joilla kilpailija pyrkii polttamaan mahdollisimman paljon rasvaa kehosta.

Vaikka keskustelu aiheesta on jäänyt kilpirauhaskiistan jalkoihin, on se liikunta-alan ammattilaisen näkökulmasta keskeinen.

On aivan tavallista, että fitness-kilpailija viettää yhtäjaksoisesti useita kuukausia negatiivisessa energiatasapainossa ilman, että laihduttamiselle olisi terveydellistä perustetta.

On kauan tiedetty, että aliravitsemus ja yhtäjaksoinen paastoaminen heikentävät kilpirauhashormonien toimintaa. Tämä perustuu ainakin siihen, että tyroksiinin dejodinaatio T3:ksi vähenee.

Mutta voiko kisadieetti altistaa kilpirauhasen vajaatoiminnalle?

Viime vuonna International Journal of Sports Physiology and Performance -lehdessä ilmestyneessä tapausselosteessa tutkijat seurasivat miespuolisen kehonrakentajan valmistautumista kilpailuun sekä palautumista siitä, yhteensä vuoden ajan.

Kisadieetin edetessä kilpirauhashormonien, T3:n ja T4:n, pitoisuudet notkahtivat selvästi, mutta lähtivät jälleen nousuun, kun dieetti oli ohi, saavuttamatta kuitenkaan lähtötasoa.

Tällä hetkellä aihetta koskeva tieteellinen näyttö rajoittuu tämän tyyppisiin tapauskertomuksiin ja vain miespuolisiin kehonrakentajiin, lääkäri Vilho Ahola harmittelee.

”Mielenkiintoista olisi nähdä, mitä naisten elimistössä tapahtuu – he ovat miehiä alttiimpia kilpirauhasongelmille sekä matalan rasvaprosentin aiheuttamille häiriöille.”

Vaikka tieteellinen näyttö puuttuu, on lääkärillä asiasta käytännön kokemusta: fitness-kilpailijoita on päätynyt myös Aholan vastaanotolle.

Moni toipuu dieetistä hyvin, mutta joillakin ilmenee kilpirauhasongelmia. Heillä on lähes aina taustallaan karppaustyylinen, hiilihydraatteja rajoittava ruokavalio, Ahola huomauttaa.

Ravitsemusterapeutti ja Trainer4You-kouluttaja Petra Rautakallio tuntee fitness-lajit ja niiden riskit. Rautakallio on kisannut fitness-lajeissa vuodesta 2009 alkaen. Vuonna 2010 hän tuli SM-hopealle.

”Dieetti tulisi aloittaa maltillisesti, pienellä energiavajeella, niin ettei kaloreita tarvitse viedä dieetin lopussakaan aivan alas”, Rautakallio neuvoo. Vähähiilihydraattisen ruokavalioon hän suhtautuu hetkellisenä ”tehokeinona”.

”Kisadieettiä suunniteltaessa tulisi henkilöllä olla jo pohjaa harjoittelusta sekä hyvä, monipuolinen ruokavalio, josta tulee riittävästi energiaa. Missään nimessä ’kaikki mulle heti tänne nyt’ -mentaliteetti ei kuulu lajiin”, Rautakallio painottaa.

Suurin huolenaihe fitness-buumissa lienee kisalavoille suinpäin säntäävät. Moni ei ehkä tiedosta, että useimmilla fitness-kilpailijoilla on taustallaan vuosien harjoittelukokemus.

Toisaalta epäpätevä valmentaja voi olla kenelle tahansa terveysriski, Rautakallio huomauttaa. Niitäkin tapauksia löytyy, jossa valmentaja on laittanut kilpailijan alle tuhannen kilokalorin kitudieetille, ja siihen kohtuuton määrä kestävyysliikuntaa päälle.

Jotkut aloittelijat saattavat myös ottaa mallia suoraan hormonivalmisteita käyttäviltä kehonrakentajilta, mikä voi johtaa ongelmiin.

”Ammattibodarin ja mattimeikäläisen elimistö toimii aivan eri pelisäännöillä”, Vilho Ahola muistuttaa. Kehonrakentajien rankat dieetit ja ”bulkkaukset”, jossa kehonpainoa nostetaan ylensyömällä, voivat olla terveydelle haitaksi. Ongelmien välttämiseksi Ahola kehottaa tekemään maltillisia muutoksia.

Lääkärin mukaan fitness-kilpailijan voisi olla hyvä tarkastuttaa kilpirauhasarvot ennen kisadieetille ryhtymistä. Piilevä vajaatoiminta voi äityä pahaksi dieetillä, eikä se ole mukava yllätys.

26 vastausta artikkeliin ”Kilpirauhasen vajaatoiminta, osa 2”

  1. Onpa jännä että ykkösosassa puhut matalan T3n oireyhtymästä ja tässä kakkososassa lyttäät sen. Kumpaa mieltä olet?

  2. Itselläni T3-monoterapia toi minut takaisin työelämään 1,5 vuoden poissaolon jälkeen, joka oli yhtä helvettiä, joten se että kilpirauhassairauksia kutsutaan muotitaudeiksi on mielestäni loukkaavaa.
    Jos endokrinologi Välimäen mukaan rT3-ongelmaa ei ole olemassakaan niin olenko hänen mielestään parantunut vain mieleni voimalla? :) Ja jos hänen mielestään tuo ongelma todetaan liian heppoisin perustein niin miten hän puolustaa sitä, että fibromyalgia todetaan endokrinologin vastaanotolla painamalla kymmentä pistettä ihossa, jonka jälkeen määrätään masennuslääkkeitä ja passitus kotiin??? Tämä tapahtui minulle ennenkuin kuin rT3-ongelma löytyi. Jos olisin tyytynyt kohtalooni söisin edelleen masennuslääkkeitä ja rikastuttaisin lääkefirmoja.

    1. Hei “Niisku”,

      Painotan, että maininta muotisairaudesta viittaa vain siihen, että hyvin kirjavatkin oireet saatetaan nimetä kilpirauhasen vajaatoiminnaksi ilman, että asiaa on tutkittu. Tarkoituksena ei ole siis vähätellä kenenkään tilannetta tai itse sairautta.

      Kaikkea hyvää sinulle.

    2. Jos oletetaan, että kilpirauhasongelmista kärsivissä on osajoukko niitä jotka saavat apua T3-lääkityksestä (oletus jonka tueksi ei ainakaan vielä taida olla edes kunnollista näyttöä), niin tämä ei tietenkään automaattisesti todista käänteis-T3 -väitteistä sitä taikka tätä.

      Epämääräinen ja kaikenkattava “diagnosointi” ei ole kenenkään etu. Lääkehoidolle tulee aina olla vankat perusteet. Ei niitten lääkefirmojen kukkaroa tarvitse Tetroxinillakaan lihottaa …

    3. Mulla ihan sama juttu! 3kk monoterapian jälkeen on tyroksiini toiminut jo vuosia hyvin eikä tarvetta T3:lle enää ole. Ilmeisesti mäkin vain kuvittelen asian.

      Ja todellakin, mullakin fibromyalgia todettiin todella heppoisin perustein. Lääkäri paineli pari kertaa ja kysyi sattuuko. Ööö. Ja tuloksena tietysti pieniannoksinen mielialalääkeresepti kouraan. Tämän seurauksena olo aivan sekaisin, kunnes toinen lekuri ymmärsi kokeilla monoterapiaa.

      Erosin kilpirauhasliitosta tämän takia. Mielestäni liiton pitäisi olla niiden puolella, jotka ei voi hyvin tavallisella lääkityksellä ja tutkia mikä meillä sitten on eikä suoraan dumata, että ei Wilsonin syndroomaa ole. Ok, ihan sama mikä nimi. Jotain kuitenkin tapahtui, mutta mitä? Mielestäni endokrinologien asia olisi selvittää se eikä leimata huuhaaksi.

  3. Oletko erikoislääkäri, vai miksi tänne tällaista kirjoittelet?
    Naurettavaa roskaa taas kerran. Itse olen jo 5 vuotta tapellut erilaisten typerien ja laiskojen puoskarilääkäreiden kanssa, kunnes sain oikean diagnoosin lääkkeineen ja se on juuri tämä sinun kuvailemasi “luulo-/muotisairaus”.

    Ei voi kun toivoa, että koet itse sen kaiken toivottomuuden, pahoinvoinnin, yksinäisyyden minkä voi kokea, kun on todella sairas ja sinulle tyrkytetään vain vääriä lääkkeitä joista olo vain huononee entisestään. Eniten kuitenkin musertaa se, että alkaa myös itse kuvittelemaan itsensä tulemista hulluksi, kun koitat anoa apua eri paikoista, ja sinulle sanotaan “olet luulosairas, mene kotiin”.

    Tee kaikille palvelus ja lopeta tällaisen roskan kirjoittaminen mistä sinulla ei ole mitään tietoa. Kirjoita vaikka hömppädieeteistä tms. johon kykysi voivatkin riittää.

    1. Mietiskelin viikonlopun yli julkaisenko kommenttiasi. Päätin lopulta julkaista, vaikka se onkin vihamielinen ja kohtuuton. Kommenttisi heijastaa omalla tapaa sitä, millaista on painia vaikeiden ongelmien kanssa. Jatkossa tämän tyyppiset vihanpurkaukset jäävät kuitenkin julkaisematta.

    2. Aivan totta! Jos ei ole sairastanut kilpirauhasvaivoja, ei voi tietää mitä se on. Ensin saa hoidon sijasta vähättelyä ja vääriä diagnooseja, lopulta alkaa itsekin uskoa että on hullu, laiska ja tyhmä. Ei voi kuin toivoa parempaa kohtelua kilpirauhaspotilaille!

  4. Itselläni oli liuta oireita ja labra-arvot viitteissä, kun koemielessä määrättiin tyroksiini.Oireet helpottivat, mutta palasivat aina. Annostusta nostettiin n. 3kk:n välein.Labrat olivat ”loistavat”, mutta olo kaikkea muuta. Työterv.lääkärin mielestä kaiken piti olla hyvin ja ainoa mitä osasi, niin suositteli mielialalääkkeitä! Helppoa hoitoa? Tiesin, etten ole masentunut, tms. vaan joku muu oli vialla. Hakeuduin asiantuntevan lääkärin hoitoon. Sain T3-lääkityksen. Sen myötä oireet poistuivat, työkyky, energisyys ja luovuus palasivat.Sain elämäni takaisin! Minä, läheiset ja yhteiskunta KIITTÄÄ! Häviäjiä ovat “last season lääkärit”, yms. ”asiantuntijat” ja LÄÄKETEOLLISUUS. 

    1. Siis … Sait lääkityksen mutta mielestäsi lääketeollisuus hävisi? Haluaisitko selventää?

      1. No, jos se nyt ei tuosta käynyt selväksi, niin mietippä…

        1 ) Minulle määrätään vain yksi lääke (T3). Sen avulla paranen ja palaan työkykyiseksi.

        2 ) Minulle määrätään 1-2 lääkettä. Olo huononee. Määrätään yksi uusi lääke tai vaihdetaan joku edellisistä lääkkeistä uuteen lääkkeeseen. Joista uusia oireita, joihin määrätään taas uusia lääkkeitä, jne., jne., jne. Aina uutta lääkettä sivuoireisiin tai ns. kokeilumielessä. Kierre on valmis ja loppua ei näy.

        Lääkärit kun määräävät todella helposti esim. mielialalääkkeitä, kolestrolilääkkeitä, ym., kun muuhun eivät taidot riitä.

        Mitä luulet, kumpi em. hoitolinjoista 1 vai 2, miellyttää lääketeollisuutta enemmän? Se kun ei hyväntekeväisyyttä harjoita vaan raakaa bisnestä. Ja jos olisin yksittäinen tapaus, niin tuskinpa lääkitykseni heilauttaisi lääketeollisuutta puoleen tai toiseen, mutta kun meitä on tuhansia. Joten, eiköhän nämä kassavirrassa tunnu?

        1. Lääketeollisuuden kannalta on varmaan jokseenkin samantekevää käyttääkö yksittäinen potilas lääkettä X tietyn ajan vai käyttääkö hän samana aikana lääkettä Y, Z tai Å. Aina voi toki kuvitella käyttävänsä “Big Pharmalle” närhenmunat jos löytääkin omalla kohdalla toimivan lääkityksen. Minusta hassua, mutta jokainen tyylillään …

          En myöskään tiedä että millä logiikalla “asiantuntijat” (keitä he sitten lienevätkään) häviävät potilaan parantuessa. Mutta ehkäpä haluat kertoa tästäkin lisää?

  5. “Yhdistyksen kanta on, että T3-monoterapiaa eli T3-hormonia yksinään ei pidä käyttää vajaatoiminnan hoitoon, koska hoito johtaa helposti T3-myrkytykseen.”

    Jos tämä on monoterapian hoidon kieltämisen syy, niin montako T3-myrkystystä Suomessa on tapahtunut ja millä aikavälillä? Eli faktaa ja dataa väitteen perustaksi löytyy mistä? Kiitos.

  6. Asiallinen kirjoitus ottamatta kantaa mikä on oikein ja mikä väärin. Jospa lukijat muistaisivat ettei oma kokemus ole universaali totuus asioista. On hyvä ,että kilpirauhanen puhututtaa eikä meitä potilaita pidetä vain laiskoina laihduttajina kun tuloksia on vaikea saavuttaa. Vielä kun löytäisi sellaisen pt:n joka puhuu samaa kieltä. Kiitos kun otit asiaa esille.

  7. Mielestäni artikkeli on erittäin hyvä ja asiantunteva – siis täyttä asiaa. Ihan käsittämätöntä, miten ihmiset näkevät tällaisista kaikenkattavista artikkeleista ainoastaan sen, mikä koskee heitä itseään. Henkilö, joka yllä oli selittänyt oman tarinansa ja koki artikkelin suurena vääryytenä, kiinnitti selvästi huomion ainoastaan häntä koskeviin lauseisiin. On valitettavaa, jos Sinua on kohdeltu huonosti tai jos oireitasi ei ole otettu tosissaan, mutta on kohtuutonta ja huolestuttavaa, että purat pahaa oloasi muihin tuolla tavalla. Miettisit vähän, miksi Sinua ei oteta tosissan, kun kyseenalaistat kaiken.

  8. Hyvä artikkeli, sekä ykkös, että kakkososa, kiitos!

    Niille jotka nyt urputtavat T3:n lyttäämisiä ja muita puutteita tekstissä, kehoitan skarppaamaan sisälukutaitoa. Jälkimmäisessä artikkelissahan ei T3-arvon oireyhtymää dissata, vaan puhutaan Wilsonin oireyhtymästä. Keskenään aivan eri asioita, vaikka samoilla kilpparinvajiksen oireilla Wilsoniksi “diagnosoidaan”.

    Itse olen ollut 15v vajaatoimintapotilas, nyt aloittamaisillani yhdistelmälääkitystä. Olen perehtynyt aiheeseen paljon, mutta näin selkeää ja monipuolista, yhtenäistä artikkelia ei ole aiemmin vastaan tullut. Linkkasin eteenpäin painonnostajakamulleni, jolla aina välillä epäillään vajaatoimintaa, mutta sitten ei kuitenkaan tutkita oireiden mennessä ohi. Hyvää matskua, tällaista lisää!

    1. Kiitos kommentista ja palautteesta. Tässä artikkelissa tosiaan käsitellään Wilsonin syndroomaa, ei T3-oireyhtymää, josta oli puhetta edellisessä osassa. Tässä asiassa näyttää menevän puurot ja vellit sekaisin aika usein.

  9. Minulla hoidettiin Wilsonin oireyhtymää ja kaikki rankat oireet parantuivat. Jos tätä sairautta ei ole olemassa niin mistäköhän parannuin. Niin ja pääkoppa on tutkittu, kyse ei ole luulosairaudesta.

  10. Millasia annoksia (mcg) teille on määrätty T3:sta pelkästään vuorokaudessa ?

  11. Artikkelin alussa puhutaan vajaatoiminnan vaikutuksesta treenaamiseen, palautumiseen ja ruokavalioon. Olen tavallinen suomalainen “Lisbetti” ja pidän itse intensiivisestä liikunnasta, joten erityisesti kiinnostaisi kyseiset seikat. Mielestäni artikkeleissa tämä seikka ei tule hyvin esiin.
    Minulla kilpirauhasen vjtoiminta on todettu teininä, olen nyt 37 vuotias kala-kasvissyöjä. Poikkeuksellisesti olen aina ollut hyvin hoikka, teininä jopa anorektisen laiha toisten mielestä (siis tahtomattani). Olen käsittänyt että soijavalmisteet eivät ole suositeltavia sairautta sairastaville. Itselle nämä eivät ole koskaan luontaisestikaan maistuneet..

  12. Hei,

    Olisi kiva tietää, että voiko sellaisesta, joka on sairastanut kilpirauhasen vajaatoimintaa, kehittyä vaikkapa fitness-kilpailijaa? En tarkoita nyt sitä, kun fitness-lajissa puhkeaa kilpirauhasongelmia.

    Olen esimerkiksi itse sairastanut noin 15 vuotta kilpirauhasen vajaatoimintaa, mutta ylipaino-ongelmaa ei ole ollut koskaan. BMI on 19,86. Vajaatoiminta kai huomattiin riittävän ajoissa, olinhan vasta 11-13-vuotias. Tällä hetkellä alle 30v. Mutta olen huomannut, että lihasta ei kehity kovinkaan helposti. Käyn salilla aktiivisesti, nyt jo useampaa vuotta. Lihakset ovat lähes aina kipeinä salin jälkeen, mutta kehitystä ei ole tapahtunut. Luin jostain, että vajaatoiminta vaikuttaa proteiinisynteesiin? Olisi kiva nähdä keskustelua/tietoa jossain siitä, että minkälaista toivoa sellaisilla vajaatoiminnasta kärsivillä on, joille ruokavalion ja elämäntapojen kunnossa pitäminen ei ole ongelma. Eli terveellinen ruoka, lääkitys/arvot kunnossa, uni, vitamiinit, liikkuminen. Voiko sellaisista kehittyä vaikkapa fitness-kilpailijaa halutessaan, vai onko esimerkiksi sellainen poissuljettu vain koska on kilpirauhasen vajaatoiminta? Miten on proteiinisynteesin laita, vaikka lääkitys on kunnossa ja liikkuu, mahtaako se olla heikompaa tai olematonta silti?

    Itseäni siis kiinnostaisi tieto kilpirauhasen vajaatoimintaan & proteiinisynteesiin liittyen, kun thyroxin-lääkitys on kunnossa ja liikkuu, nukkuu ja syö terveellisesti. Mahtaakohan kukaan fitness-kilpailijoista esimerkiksi olla ollut thyroxin-lääkityksellä vuosia ennen kuin lähti sellaiselle alalle, miten on kehityksen laita jne.

    1. Erinomaisia kysymyksiä! Koitan kaivaa esiin asiantuntijoita, jotka osaisivat vastata kysymykseesi. Kirjoitan siitä mahdollisesti myöhemmin blogiin!

  13. Hei,

    Yritin useamman vuoden saada painoa alas kovalla salitreenillä ja noudattamalla ruokavaliota, mutta ainoastaan väsyin vaan kovasti. Toki nyt lihastakin tuli, mutta paino ei juurikaan laskenut ja olin lähinnä vain nestepallukka.

    Pidin nyt pidemmän tauon salilta ja oikeastaan vain lenkkeilin. Erokin tuli välissä ja syöminen jäi todella vähäiseksi ja paino laskikin kuin itsestään 6kg (jotain hyvää erostakin). Nyt olen alkanut vähän paremmin keskittymään ruokailuun, tosin syön vain 3kertaa päivässä, koska vähäisellä ruokamäärällä sain painon laskemaan. Aikaisemmin söin 4-5kertaa päivässä terveellisesti ohjeiden mukaan, mutta se ei auttanut yhtään mitään!

    Olen myös taas alkanut treenaamaan. Salitreenin jälkeen mieli menee kuitenkin maahan kun olen täynnä nestettä ja pöhöttynyt monta päivää. Muutenkin nesteet heittelee ihan miten sattuun. Millainen treenaaminen on oikeasti hyvä kilppari vajakille?

    Olen aloittanut thaiboxingin ja siinä ainakin hiki virtaa, myöskin kävelen ja hölkkään. Mieli tekisi kuitenkin saada vähän lihaksia kasvatettua, mutta tuntuu että kova salitreeni ei ainakaan auta asiaa. Tarkoituksena olisi saada vielä myös muutama kilo pois, mutta paino tuntuu nyt jämähtäneen.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.