Tuhansia ”päättäjiksi” tituleerattuja herrasmiehiä (ja naisia) hikoilee kulmahuoneissaan päivästä toiseen. Päätöksenteko on raskasta puuhaa.

Klassista oman elämän suurten päätösten kulta-aikaa on vuodenvaihde, jolloin yksi jos toinenkin rustaa listaa kohti tammikuussa päivänvalon näkevää ”uutta minää”. Fyysisen kunnon parantaminen löytää tyypillisesti tiensä näille listoille. Vaikka aivomme ovat päätöksenteon suhteen pahamaineisen viallisia aparaatteja, ei liikunnallisten elintapojen (uudelleen)opettelua voi liikunnan lukuisten terveyshyötyjen valossa kovin helposti nakata huonojen päätösten joukkoon. Seuraava kysymys onkin; kuinka tehdä parempia päätöksiä oman harjoittelunsa (ja ravitsemuksen) toteutustavan suhteen?

Uunituoreessa kirjassaan Decisive – How to make better choices in life and work, Heathin akateemikko-veljekset Chip ja Dan pureutuvat päätöksenteon dilemmaan määritellen neljä parempia päätöksiä torpedoivaa ”pahista” ja toimintamalleja haksahdusten kukistamiseen.

Kapeakatseisuus – Turhan ahdas viitekehys estää näkemästä asiaa ensimmäisiä tunnistettuja vaihtoehtoja laajemmin. Erityisen usein haksahdamme rajaamaan mahdolliset vaihtoehdot kaikki tai ei mitään-hengessä ”kyllä tai ei”-päätökseen. Harjaantunut päätöksentekijä osaa ottaa tilanteen laajempaan tarkasteluun ja prosessoida useita vaihtoehtoja. Vasta tämän jälkeen on aika aloittaa rajauspuuhat kohti tilanteessa parhaiten toimivaa vaihtoehtoa. Vaihtoehtosokeus riivaa helposti ammattilaistakin.
Ajoittain ”boksin ulkopuolelta” löytyvät ratkaisut painuvat ikuiseen löytämättömyyteen, mikäli ajatteluaan ei ole valmis narauttamaan yksioikoisuudesta egoon kohdistuvien iskujenkin kustannuksella. Entä jos ne muutamat ensimmäisenä mieleen juolahtaneet ratkaisumallit pyyhkäistäisiinkin hetkeksi kokonaan pois mahdollisten vaihtoehtojen joukosta?

Vahvistusharha – Ennakkoon päättämämme asenne tai näkökulma herkistää meidät omaa ennakkoajatustamme vahvistavalle tiedolle. Omia ennakkokäsityksiä puoltava informaatio iskee tajuntaan kuin sata volttia, vaihtoehtoisten näkemysten ja perustelujen hukkuen totaalisesti kohinaan. Kun ajatukset on kertaalleen saatu asian suhteen johonkin asetukseen, päätyvät jatkossa vastaan tulevat vaihtoehdot helposti varsin puolueellisen ”tuomioistuimen” käsiteltäväksi. Samankaltaisia ajatuksia päässään pyörittelevien seura tuntuu mielekkäältä ja omia näkemyksiä puoltavaa evidenssiä haalii käsiinsä harhaisella kiihkolla: ”Kattokaa nyt… Mähän sanoin!” Vahvistusharha on varsinainen piilomiina jonka esiin kaivaminen vaatii ensinäkin todellista ymmärrystä kyseisen haksahdusmallin olemassaolosta.
Minkä kaiken todella tulisi pitää paikkansa, jotta vallitsevat ajatuksesi voitaisi uskoa tosiksi? Voidaanko ajatusmallisi asettaa objektiiviseen testaukseen? Säännöllinen altistuminen näkemyksiä vastapalloon sparraavalle ympäristölle säilyttää tasapainon. Oppositio on ystävä!

Tunteet – Tunteet sotkevat objektiivisuuden monella tapaa. Erityisen helppoa on haksahtaa ihastumaan lyhyellä tähtäimellä hyviltä vaikuttaviin päätöksiin ja perustella niitä itselleen (kts. vahvistusharha).
Askel taakse! Etäisyyttä päätöksentekoon voi ottaa vaikkapa kysymällä itseltään mitä hyvä ystäväni tekisi tilanteessani tai punnitsemalla tietoisesti päätöksen välittömiä, keskipitkiä (1v) ja pitkäaikaisia (10v) vaikutuksia. Vaikuttaako päätös vielä yhtä hyvältä?

Liiallinen itsevarmuus – Kuka (muu) muka tarvitsee esimerkiksi tällaisia typeriä listoja  päätöksentekonsa parantamiseksi!? Oma kaali leikkaa kyllä riittävän terävästi ilmankin! Hups… Kuinka helppoa omaan erinomaisuuteen onkaan uskoa! 84% ranskalaisista miehistä uskoo olevansa keskimääräistä parempia rakastajia ja 93% amerikkalaisista opiskelijoista arvioi itsensä keskimääräistä paremmaksi autokuskiksi.
Valmistaudu olemaan väärässä ja ota huomioon mahdollinen ylitse ampuva itsevarmuutesi. Hahmottele päätöstä seuraava huonoin mahdollinen skenaario jo ennen päätöksentekoa. Mikäli uskot skeptisimmillesikin virittäytyneenä katsovasi asiaa ruusunpunaiseen vivahtavien lasien läpi, voi apua katastrofaalisimpien skenaarioiden hahmotteluun hakea myös muilta (muista kuitenkin vahvistusharha). Päätitpä sitten kuinka tahansa, tiedät ainakin punninneesi myös vähemmän ruusuiset seuraukset ja mahdollisesti jopa valmistautuneesi niihin.

Ajatteluaan on helppo sumuttaa monin konstein. Parempien päätösten tekemistä fyysisen harjoittelun suhteen voi yleensä vauhdittaa asiansa osaavan valmentajan voimin. Osaava valmentaja taitaa kyllä harjoitusohjelmien nikkaroinnin lisäksi myös päätöksenteon pahisten taklailun tunnistaessaan niiden vaikutukset asiakkaassaan. Viisauden toinen puoli on tunnistaa ensin tyhmyydet itsessään.


Lukemista ja lähteitä

Decisive – How to make better choices in life and work, Chip Heath & Dan Heath 2013

The Art of Thinking Clearly: Better Thinking, Better Decisions, Rolf Dobelli 2013

1. Alpert, Marc; Howard Raiffa (1982). “A progress report on the training of probability assessors”. In Daniel Kahneman, Paul Slovic, Amos Tversky. Judgment under uncertainty: Heuristics and biases. Cambridge University Press. pp. 294–305.

2. Alicke, M. D., & Govorun, O. (2005). The better-than-average effect. In M. D. Alicke, D. Dunning & J. Krueger (Eds.), The self in social judgment (pp. 85-106). New York: Psychology Press.

JÄTÄ VASTAUS

Please enter your comment!
Please enter your name here