Mitä on henkinen suorituskyky

Mitä on henkinen suorituskyky ja kuinka sitä vahvistetaan?

Elämme aikaa jossa ihmisten ymmärrys fyysisestä suorituskyvystä, eli fyysisestä hyvinvoinnista kasvaa päivä päivältä. Olemme enemmän ja enemmän kiinnostuneita siitä kuinka syödä ja liikkua, että jaksamme arjessa ja pysymme elinvoimaisena mahdollisimman pitkään. Kuitenkin samaan aikaan fyysisen suorituskyvyn rinnalle on alkanut nousta henkinen suorituskyky ja sen merkitys jaksamisessa. Ihmisten kiinnostus henkisen suorituskyvyn vahvistamiseen on lisääntynyt kasvavan stressikuorman vuoksi.

”Työperäinen stressi on toiseksi suurin työterveysongelma tuki- ja liikuntaelinsairauksien jälkeen.”

Etenkin työelämässä henkisen suorituskyvyn vaatimukset ovat suuremmat kuin koskaan aikaisemmin. Työperäinen stressi on toiseksi suurin työterveysongelma tuki- ja liikuntaelinsairauksien jälkeen, mikä johtuu mm. kasvavasta informaatiotulvasta ja teknologian kehittymisen myötä tulleesta tiedon liikkumisen nopeudesta. Nämä asiat kuormittavat meidän aivojamme, sekä häiritsevät keskittymiskykyä. Tämä taas heikentää aikaansaamiskykyämme, jonka seurauksena stressitasot nousevat.

Teknologian kehittyminen on hyvä asia, sillä se mahdollistaa paljon. Harva haluaisi palata työelämässä aikaan, jolloin käytettiin lankapuhelinta ja faksia. Kuitenkaan meidän aivomme eivät ole alkuunkaan kehittyneet samaa vauhtia, kuin teknologia ja mm. siitä syystä henkisen suorituskyvyn harjoittaminen on tänä päivänä vähintään yhtä tärkeää kuin fyysisen suorituskyvyn.

Samaan tapaan, kuin fyysisen suorituskyvyn vahvistamisessa, myös henkisen suorituskyvyn vahvistamisessa käytettävien keinojen tulee perustua tieteellisiin tutkimuksiin, ei mielipiteisiin. Henkisen suorituskyvyn kohdalla äärimmäisen tärkeää, että keinot ovat käytännössä testattu äärimmäistä kykyjenhallintaa vaativissa tilanteissa.

Entinen Suomen Poliisin valtakunnallisen valmiusyksikkö Karhun operatiivinen johtaja ja nykyinen henkistä suorituskykyä, stressinhallintaa ja resilienssiä valmentava, tutkiva ja kehittävä filosofian tohtori Harri Gustafsberg, on kehittänyt stressinhallintamenetelmää, jolla pystytään vahvistamaan ihmisen henkistä suorituskykyä. Menetelmä sai alkunsa noin kymmenen vuotta sitten kun Gustafsberg ymmärsi, että operatiivinen poliisitoiminnan kulmakivi on toimijoiden henkinen suorituskyky, resilienssikykyisyys. Tämä tarkoittaa kirkasta tilannetietoisuutta, parempaa päätöksenteko- ja toimintakykyä paineen alla.

Tuolloin yksikössä oli yksi ehto; jos heille tullaan opettamaan henkisen suorituskyvyn vahvistamista, valmentajalla tulee olla samanlainen kokemus paineesta kuin yksikössä toimivilla. Sitä ei Suomesta löytynyt, joten Gustafsberg päätti perehtyä aiheeseen itse ja alkoi kehittää sopivaa menetelmää.

Vuonna 2013 Gustafsbergia pyydettiin mukaan Toronton yliopiston tutkimushankkeeseen, jossa hänen menetelmäänsä testattiin tieteellisesti. Tutkimustulokset yllättivät tutkijat, koska ne olivat vielä paremmat kuin alunperin odotettiin. Tämän johdosta menetelmän koulutus otettiin mukaan mm. poliisin peruskoulutukseen Suomessa.

Ilmoittaudu mukaan Stressinhallintavalmentaja-koulutukseen

Henkinen suorituskyky ja sen vahvistaminen

Gustafsberg kollegoineen simuloi poliiseille ääritilanteita tutkiakseen mitä ihmiselle tapahtuu stressaavissa tilanteissa ja miten henkistä suorituskykyä voi vahvistaa. Tutkimuksessa poliisit jaettiin kahteen ryhmään. Interventioryhmä sai valmennusta akuutin stressin hallintaa. Ryhmää valmennettiin hengitys-,mielikuva-, ja keskittymisharjoitusten avulla useita kertoja päivässä. Verrokkiryhmä ei saanut valmennusta. Jälkitestissä molemmat ryhmät vietiin täysissä varustuksissa kuvitelluille tapahtumapaikoille, missä poliisit joutuivat erittäin vaikeisiin tilanteisiin. Näyttelijöiden sekä valaistuksen ja äänien avulla tilanteista luotiin mahdollisimman todentuntuisia ja äärimmäisen stressaavia.

Valmennusta saaneet poliisit huomasivat ympäristöstään selvästi enemmän vaaratilanteita kuin verrokkiryhmän poliisit ja pystyivät siten tekemään parempia päätöksiä. Toimintakyvyn ero oli merkittävä.

”Tulevaisuudessa pärjäävät ne ihmiset, joilla on happea siellä, missä muut jäätyy, hyökkää tai pakenee.”

Vaikka Gustafsbergin luoma menetelmä on alun perin kehitetty nimenomaan poliisien stressinhallinnan vahvistamiseen, soveltuvat samat periaatteet muihinkin työympäristöihin, joissa koetaan esimerkiksi tulos- tai aikataulupaineita. Yksinkertaistettuna Gustafsbergin stressinhallintamenetelmän tehokkuus työelämässä perustuu siihen, että yksilöllä on taidot säädellä omaa mieltä, tunteita ja fysiologiaa. Nämä taidot kun lisätään yksilön kompetenssiin eli ammatilliseen pätevyyteen, kokonaisuudesta tulee erittäin tehokas.

Tämän päivän työelämässä ihmisillä on paljon stressiä, mikä vaikuttaa negatiivisesti aikaansaamiskykyyn. Lisäksi liiallinen stressikuorma vaikuttaa pitkäaikaisesti kumuloituneena hyvinvointiin ja terveyteen. Meidän todellinen henkinen suorituskykymme mitataan paineen alla ja vaikeissa tilanteissa. Tulevaisuudessa pärjäävät ne ihmiset, joilla on happea siellä, missä muut jäätyy, hyökkää tai pakenee.

Stressaavaksi koettu tilanne on hyvin yksilöllistä. Toinen syttyy muutoksesta kun toiselle se on erittäin ahdistavaa. Toinen rakastaa esiintymistä, kun taas toisella menee viikkoja palautua julkisesta puhumisesta. Sotilaiden, poliisien ja veteraanien stressiä yli vuosikymmenen tutkinut Toronton yliopiston professori Judith Andersenin mukaan stressi on tilanteen tulkintaa tavalla, jonka seurauksena stressireaktio pitkittyy ongelmaksi. Toisin sanoen ihmismieli vastustaa sitä mikä on.

Teemu Karppinen
Artikkelin kirjoittaja Teemu Karppinen on Harri Gustafsbergin lisäksi toinen kouluttaja Stressinhallintavalmentaja-koulutuksessa.

Stressinhallinnassa kaikki lähtee siitä, että stressaavissa tilanteissa pitää ymmärtää mielessä ja kehossa tapahtuvia reaktioita. Tämän jälkeen meidän pitää rakentaa itsellemme vahva fysiologinen ja mentaalinen perusta, mikä pitää sisällään mm. henkilökohtaiset arvot, motiivit, tavoitteet ja suunnitelman. Kun me tässä onnistumme riittävän hyvin, se johtaa niin sanottuun mentaaliseen kirkkauteen. Tämän johdosta meidän on huomattavasti helpompaa alkaa tehdä esimerkiksi hengitys-, mielikuva-, ja keskittymisharjoituksia ja jalostaa niistä henkisen suorituskyvyn parempia elämäntapoja.

Harri Gustafsberg yhdessä Trainer4Youn kanssa on kehittänyt Stressinhallintavalmentaja-koulutuksen, joka on suunnattu etenkin työelämän erilaisten stressitilanteiden parissa kamppaileville, kuten johtajille, esimiehille, henkilöstön asioista vastaaville, valmentajille tai vaativan työelämän toimijoille. Koulutus on kahdeksan päivän mittainen ja se järjestetään syksyllä 2018 Tampereella.

Lue lisää ja ilmoittaudu mukaan!

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.