Olet varmaan kuullut sanottavan, että ihminen on psyko-fyysis-sosiaalinen kokonaisuus. Toisin sanoen mieli, kroppa ja ympäristö pelaavat kaikki yhteispeliä ja vaikuttavat yhdessä mm. hyvinvointiimme. Nykypäivänä henkistä ja fyysistä puolta ei enää eroteta jyrkästi toisistaan, vaan ymmärretään, että esimerkiksi henkiset kuormitustekijät vaikuttavat myös fyysisesti. Miltä sitten näyttää, kun henkilön omaa arviota vaikkapa unen laadusta verrataan sykevälivaihteluun perustuviin mittaustuloksiin?

Tein hiljattain Firstbeatin Hyvinvointianalyysin ja kerron nyt saamistani tuloksista. Firstbeatin mittaus on oivallinen työkalu tarkastella ja parantaa omaa palautumista, stressin hallintaa sekä aktiivisuustasoa. Oma mittaukseni paljasti mielenkiintoista tietoa juurikin palautumiseen liittyen ja laittoi pohtimaan mielen ja kropan välistä yhteyttä.

Firstbeatin mittaus perustuu sykevälivaihteluun, joten kolmen vuorokauden ajan minun tuli pitää sykettä mittaavaa laitetta. Jos joku on käynyt joskus EKG-mittauksessa, niin laite kiinnitetään samaan tapaan, yksi lätkä oikean rinnan yläpuolelle ja toinen vasemman alle. Mittaus itsessään on vaivaton ja huomaamaton.

Mittauksen ajalta täytetään myös verkkopäiväkirjaa, johon merkitsin mahdollisimman tarkasti kaikki päivän aktiviteetit:

7.30-8.00 herätys ja aamutoimet
8.00-8.15 työmatkapyöräily
8.15-16.15 töitä
11.00-11.30 lounas
14.00-14.15 välipala
16.15-16.30 työmatkapyöräily
17.00-18.30 treeni
jne.

Taustatietolomakkeessa minua pyydettiin arvioimaan mm. päivittäisen jaksamisen tasoa, liikunta-aktiivisuuttani, syömisen säännöllisyyttä sekä unen laatua. Mittauksen tuloksia on mielenkiintoista verrata näihin omiin arvioihin, jotka saattavat heittää paljonkin siitä, mitä mieltä kroppa on elintavoistasi (kuten minun kohdallani kävi).

Tärkeimmäksi tavoitteeksi asetin unen määrän ja laadun parantamisen, sillä kevään aikana minulla on ollut vaikeuksia nukahtaa. Palataan hieman myöhemmin siihen, miltä unen laatu mittauksessa näytti ja miten nukun nykyään.

Siirrytään sitten mielenkiintoisimpaan osioon, eli tuloksiin!

Mittausraportti sisältää tarkat tiedot erikseen jokaiselta mittauspäivältä, sekä yhteenvedon, josta kuva alla. Päivittäisiä lukuja (kuten palautumisen määrä, askelten määrä, unijakson pituus ja stressireaktioiden määrä) verrataan ikäluokan keskimääräisiin tuloksiin. Eli sen lisäksi, että näet, kuinka paljon esimerkiksi työpäivät sisältävät palauttavia hetkiä, näet, onko se paljon vai vähän verrattuna ikäisiisi suomalaisiin.

Klikkaa kuva suuremmaksi
Klikkaa kuva suuremmaksi

Liikunta

Kolmen päivän otannan perusteella päivittäin harrastamani liikunta tuottaa riittävästi terveysvaikutuksia. Työmatkapyöräily ylläpitää kuntoa ja varsinaiset treenit kehittävät sitä. Vaikka alkuviikon liikuntasuoritukset olivatkin todella rankkoja (harjoitusvaikutus 3.9 ja 4 asteikolla 1-5), näytti kroppani palautuvan niistä hyvin yön aikana. (Tämä on nähtävissä yllä olevasta kuvasta kohdasta voimavarat.)

Oma fiilis: Omaa kroppaa on osattava kuunnella ja vaikka olen harjoitellut sitä jo vuosia, on se edelleen ajoittain haastavaa. Alkuviikon treenien jälkeen olo kulki käsi kädessä mittaustulosten kanssa: treenit kulkivat hyvin, jälkikäteen tunsi tehneensä mutta seuraavana päivänä olo ei ollut kuin raato. Kolmannen mittauspäivän treeni oli palauttava pitkä kävelylenkki.

Työpäivät

Työpäivät ovat eniten stressireaktioita aiheuttava aika päivästä. (Toki on syytä muistaa, että kaikki stressi ei ole negatiivista.) Työpäivieni aikana stressireaktiot eivät olleet järin voimakkaita, joten voidaan olettaa niiden kuormittavan sopivissa määrin. Palautetta sain kuitenkin siitä, että aina työpäiviin ei mahtunut palauttavia hetkiä lainkaan. Pienikin rentoutuminen kesken päivän tukee jaksamista.

Oma fiilis: Juuri tällainen olo minulla usein onkin. Työpäivät saattavat olla hektisiä ja tekemistä riittää usein enemmän kuin yhdessä päivässä ehtii tehdä. Harvoin kuitenkaan olen aivan loppu työpäivän jälkeen. Mitä päivien aikaiseen palautumiseen tulee, olen luullut palautuvani taukojen aikaan, mutta ehkä kahvipöydän ympärillä vietetty sosiaalinen hetki työkavereiden kanssa aiheuttaa sitä positiivista stressiä? Edes kerran päivässä voisi olla hyvä pyrkiä rentoutumaan ja rauhoittumaan muilla keinoilla.

Uni ja palautuminen

Tämä onkin se mielenkiintoisin osuus! Unen suhteen tuli todettua, että mieli ja kroppa saattavat ajoittain pelata aivan eri peliä. Kuten alkuun mainitsin, olen joutunut taistelemaan jonkin verran unensaannin kanssa iltaisin. Tiedäthän sen tunteen, kun ajatukset laukkaavat, eikä sinulla tunnu olevan mitään kontrollia niiden suunnasta. Kroppa on väsynyt ja olisit jo aivan valmis nukkumaan, mutta mielesi on päättänyt vielä muistuttaa, että et ole vielä miettinyt pääsiäisen tarjottavia tai että vessan viemärin edellisestä putsauksesta on kulunut jo tovi. Tämän iltaisen pyörimisen vuoksi olen venyttänyt unta aamuisin, mutta siitä huolimatta nousen ylös lähes poikkeuksetta väsyneenä.

Miltä unen aikainen palautuminen sitten näytti mittauksen perusteella? Erittäin hyvältä! Kuinka tämä on mahdollista?

Selityksiä (ja korjausehdotuksia) löytyi useita. Ensinnäkin, unirytmini ei ole järin säännöllinen. Toisinaan saatan mennä sänkyyn jo klo 21 jälkeen, joskus vasta klo 23 aikoihin. Kello herättää kuitenkin aamuisin aina samaan aikaan. Tämä voi aiheuttaa heräämisen ns. väärään aikaan unisykliin nähden (esimerkiksi kesken syvän unen vaiheen), joka johtaa siihen, että herätessä olo voi olla hyvinkin väsynyt, vaikka unta olisi tullut jo tarpeeksi. Jos kello olisi soinut 15 minuuttia aikaisemmin, se olisi ajoittunut heräämisen kannalta suotuisampaan unen vaiheeseen ja olo olisi ollut aivan toinen. Joten ensimmäinen korjausliike: unirytmi säännölliseksi!

Verkkopäiväkirjamerkinnät myös paljastavat pahan tapani tuijottaa läppärin tai puhelimen ruutua vielä juuri ennen nukkumaan menoa. Tiedän kyllä, että se ei edistä nukahtamista, mutta jostain syystä en ole pitänyt sitä niin merkittävänä asiana. Korjausliike numero kaksi: sulje kaikki ruudut vähintään 30-45min ennen sänkyyn siirtymistä.

Näiden toimenpiteiden lisäksi olen aloittanut meditoinnin iltaisin. Sen avulla saan tyhjennettyä mieleni ja rauhoitettua itseni nukkumaan.

Summa summarum: Nukahtamisvaikeuksien taustalla oli lopulta paljon itseaiheutettuja syitä. Aktiivisilla korjausliikkeillä olen saanut unirytmin taas kuntoon. Mittausraportista oli erittäin positiivista huomata, että kroppa palautui yön aikana, vaikka olo ei aina ollut sen mukainen. Usein tilanne menee valitettavasti toisin päin: henkilö luulee nukkuvansa hyvin, mutta lähes koko yö mennään punaisella.

Elimistömme reagoi joskus viiveellä tällaisiin asioihin ja pitkittyessään (useiden kuukausien ajaksi) univaikeudet varmasti näkyisivät myös yön aikaisessa palautumisessa. Toki tässä kohtaa on hyvä myös huomioida, että kyseessä oli minun ensimmäinen mittaus, joten vertailudataa aikaisempaan tilanteeseen ei ole. Voihan siis olla, että palautumisen taso on jo laskenut esimerkiksi viime syksyyn verrattuna.

Mittaus oli mielenkiintoinen kurkistus omaan palautumiseen, stressin hallintaan ja fyysiseen aktiivisuuteen. Hyödyin tuloksista ja palautteesta valtavasti ja aion tehdä mittauksen uudestaan kesällä, jotta voin seurata mahdollisia muutoksia.

1 KOMMENTTI

  1. Samanlaisia oivalluksia itsellä. First beat analyysistä kun saa ”faktat tiskiin”, on silmiä avaavaa päästä tutkimaan omaa itseään datan silmin.

    Vahva suositus!

JÄTÄ VASTAUS

Please enter your comment!
Please enter your name here