Motivaation määritelmä

Motivaatio on varmastikin kaikille tuttu termi, mutta kuinka paljon siitä todella tiedetään? Vaikka motivaatiota tutkitaan paljon, liittyy siihen vielä paljon ratkaisemattomia yhtälöitä, kuten vaikka yhteinen näkemys siitä, mikä on motivaation määritelmä. Motivaatiokäsitteen vangitseminen tarkaksi määritelmäksi ei ole ihan yksioikoinen asia, kun motivaatiotermistäkin on jo useita erilaisia määritelmiä.

”Nykykäsityksen mukaan motivaatio koostuu niistä merkityksistä, joita ihminen asettaa elinympäristölleen ulkomaailman houkuttavuudesta ja niistä tavoista, joilla ihminen pyrkii toteuttamaan halujaan. Yksittäisen henkilön motivaatiota voidaan selittää yhtäältä hänen synnynnäisillä taipumuksillaan ja toisaalta hänen elinympäristönsä mahdollisuuksilla ja rajoitteilla (Salmela-Aro & Nurmi, 2002).”

Motivaatioon liittyy kansankielessä paljon mustavalkoista ajattelua, kuten esimerkiksi ajatukset, että ”motivaatiota joko on tai ei ole” tai ”henkilö on ulkoisesti tai sisäisesti motivoitunut”. On totta, että henkilö voi olla tilanteessa, jossa hän ei löydä motivaatiota jonkun asian aikaansaamiseen. Tätä tilannetta kutsutaan amotivoituneeksi tilaksi suhteessa johonkin asiaan. Samaan aikaan henkilöllä voi kuitenkin olla motivaatiota tehdä jotakin muuta, jolloin motivaatio onkin suuntautunut toiseen toimintaan. Tällöin ei kuitenkaan voida yleistää, että henkilöllä ei ole motivaatiota, vaan motivaation puute liittyy ainoastaan kyseisellä hetkellä tiettyyn tavoitteeseen tai toimintaan.

Laajemmin amotivaatio saattaa suuntautua elämän kaikille osa-alueille, kuten esimerkiksi syvästi masentuneelle käy. Mikään ei kiinnosta. Kyky tunnistaa ja kokea tunteita, jotka saavat ihmisen liikkeelle, puuttuvat tai niihin ei kyetä reagoimaan. Kuitenkin masennuksen kaltaisestakin amotivoituneesta tilanteestakin voi löytää motivaation siemeniä, elämässä merkityksellisiä asioita, joiden vuoksi haluaa ponnistella, vaikkei siltä tuntuisikaan.

Motivoitumisen tilan jakaminen joko amotivoituneeseen tai motivoituneeseen ei ole kovinkaan järkevää. Paljon hyödyllisempää olisi tutkia kullakin hetkellä olevaa motivaatiota esimerkiksi arvioimalla motivaation tilaa asteikolla 0 – 100%. Motivaatio, olipa se yleistä tai tilannekohtaista, voi liikkua kaiken aikaa janalla, olematta ainoastaan jommassakummassa ääripäässä.

Motivaation määritelmä

Sisäinen vs. ulkoinen motivaatio

Motivaation tai sen puutteen lisäksi yksi mustavalkoisista näkemyksistä on ajatella, että olisi olemassa vain täysin ulkoista tai sisäistä motivaatiota. Olisikin hedelmällisempää ajatella, että sisäinen ja ulkoinen motivaatio edustavat motivaatiojanan ääripäitä ja, että liikumme näiden kahden ääripään välillä. Täysin sisäisen ja ulkoinen motivaation ääripäiden välille sijoittuu laadullisesti erilaisia motivaation vaiheita, joihin tutustumme seuraavaksi.

Kuinka ulkoinen motivaatio sisäistyy?

Täysin ulkoinen säätely

Tavoitteet, jotka pohjautuvat ulkoisiin motiiveihin ovat tavoitteita, joihin ihminen ei itse luontaisesti suuntautuisi. Yksilö motivoituu tällöin tekemään jotain vain muiden ihmisten tai tilanteen vaatimusten vuoksi. Yksilöä ei täysin ulkoisessa säätelyssä kiinnosta itseään tehdä sitä, mitä hänen tulisi tehdä. Tyypillisenä esimerkkinä tästä on vanhemman kehotus lapselle siivota oma huoneensa. Yleinen kommentti tähän on: ”Onko pakko?” Vastaus osoittaa, ettei lapsella itsellään ole motivaatiota siivota huonettaan, vaan hänen tulee totella ja noudattaa vanhemman vaatimuksia ja joihin vastaamatta jättäminen voi aiheuttaa rangaistuksia. Tätä motivaatiotyyppiä pidetään sisäistä motivaatiota heikentävänä tekijänä. Täysin ulkoiseen säätelyyn kuuluvat myös rahaan, asemaan tai vaikutusvaltaan liittyvät motiivit. Kun juoksemme ulkoisten tavoitteiden perässä, huomaamme usein, että tavoitteet karkaavat kaiken aikaa kauemmaksi tai ainakin niiden tavoittelu aiheuttaa ahdistavia kokemuksia.

Sisään kääntynyt ulkoinen säätely

Sisään kääntyneessä ulkoisessa säätelyssä teemme sen mitä teemme, vältelläksemme sisäistä emotionaalista kokemusta, kuten pelkoa tai häpeää. Osallistumme esimerkiksi työpaikan ”työhyvinvointipäivässä” yhteiseen liikuntaan, koska siitä poisjääminen aiheuttaisi sisäisesti epämukavia kokemuksia, kuten syyllisyyden kokemusta tai jopa pelkoa.

Kiinnittynyt säätely

Kiinnittyneessä säätelyssä olemme kiinnostuneita ulkopuolisista tavoitteista ja jollain tavalla ulkoapäin tulleet tavoitteet liittyvät omaan kiinnostukseen ja mielenkiintoomme tai ainakin olemme halukkaita työskentelemään ulkopuolisten tavoitteiden eteen. Tavoitteisiin liittyvä kiinnostus saa meidät sitoutumaan tekemiseen ja tekeminen johtaa yleensä tuloksiin ja tällä tavoin sisäinen motivaatiomme vahvistuu pystyvyyden kokemuksen myötä.

”Ulkoinenkin motivaatio voi sisäistyä.”

Integroitu säätely

Integroidussa säätelyssä on kyse ulkopuolisten tavoitteiden ja arvojen sisäistämisestä omiksi henkilökohtaisiksi tavoitteiksi ja päämääriksi. Henkilö kokee, että vaikka tavoitteet eivät täysin lähde itsestä, haluaa hän edistää näitä päämääriä ja edustaa tavoitteiden taustalla olevia arvostuksia ja intressejä. Näin alun perin ulkopuolisista tavoitteista alkaa ajan myötä tulla sisäisesti motivoivia.

Täysin sisäinen säätely

Sisäinen motivaatio sisältää motiiveja, jotka palvelevat henkilön sisäisiä toiveita. Sisäisesti motivoitunut henkilö kokee itse tekemisen niin miellyttävänä ja nautinnollisena, että tekeminen itsessään palkitsee ja tekemisen vastikkeeksi henkilö ei tarvitse ulkoisia porkkanoita, kuten rahaa tai valtaa. Sisäiseen motivaatioon liittyy usein flow –tyyppisiä kokemuksia sekä usein myös intohimoa jatkaa toimintaa silloinkin, kun väsyttää tai ympäristö asettaa paineita ja tuo eteen esteitä tavoitteissa etenemiseen.

Edellä esitetyt motivaation osatekijät sekä laadullisesti erilaiset motivaatiolähteet ovat tärkeitä sekä tavoitteisiin sitoutumisen, että hyvinvoinnin kannalta. Kun löydämme sisäiset motivaatiotekijät, sitoudumme tavoitteisiimme paremmin ja koettu hyvinvointi sekä menestys elämässä on tutkimusten mukaan todennäköisempää kuin muiden asettamiin tavoitteisiin sopeuduttaessa.

Asiantuntijana: Trainer4You kouluttaja Lasse Seppänen, Tavoitegurut

Lähde: Motivaatio – perseelle potkimisen käsikirja. Kirja ilmestyi joulukuussa 2018 ja on myynnissä fitrakauppa.fi –sivulla.

Edellinen
Edellinen

Personal trainerit EasyFit -kuntokeskusten ytimessä

Seuraava
Seuraava

Ravitsemussuositukset pitäisi kääntää ympäri