Muutostavoitteitamme jarruttavat monenlaiset tekijät, kuten niin sanotut piilevät motiivit. Kun ne tunnistetaan, muutoslukko voidaan murtaa, valottaa Trainer4You-kouluttaja Lasse Seppänen.

Kuulostaako tutulta: “minulla on kyllä mielessä tavoite, mutta en vain saa itseäni toimimaan tavoitteen mukaisesti.” Kyse on tällöin useimmiten konkreettisten ja innostavien tavoitteiden asettamisen laiminlyönnistä tai alitajuisista tekijöistä, jotka pitävät ihmistä kiinni aiemmissa rutinoiduissa käytösmalleissa.

Myös muut tekijät voivat estää meitä saavuttamasta tavoitteitamme. Muutostavoitteitamme jarruttavat monenlaiset tekijät, fysiologiset, sosiaaliset ja psykologiset etunenässä. Fysiologisella puolella esimerkiksi heikko yleiskunto, stressi tai akuutti fyysinen ylikuormitustila heikentävät kykyä tehdä itseä koskevia hyödyllisiä päätöksiä. Usein tilanne on se, että ihminen innostuu asettamastaan tavoitteesta, liikkuu itsensä väsyksiin, syö liian vähän ja laadullisesti huonosti ja väsyy lopulta myös kognitiivisesti. Kognitiivinen uupumus johtaa tahdonvoiman (ts. itsehillintä) vähentymiseen, joka taas altistaa meidät houkutuksille.

Sosiaalisia rajoitteita voivat olla esimerkiksi sosiaalisen ympäristön tuen puute tai autonomian rajoittaminen. Mikäli ihmisen tavoitteita vastustetaan ulkoisilla tekijöillä, varsinkin vähän voimavaroja omaava henkilö jättää isommat elämänmuutosprojektit odottamaan parempia aikoja. Jos henkilöllä ei ole riittävästi mahdollisuuksia vaikuttaa liikuntaan tai ravitsemukseen, koettu autonomia vähenee ja motivaatio laskee sisäisen ahdistuksen lisääntymisen myötä.

Psykologisia rajoitteita voivat olla esimerkiksi tietämättömyys omasta muutosalttiudesta. Ari Langinkoski kirjoitti hiljattain artikkelin James Prochascan transteoreettisesta muutosmallista.  Tyypillinen esimerkki muutosvaiheen ristiriidoista on tilanne, jossa asiakas on poiminut itselleen tavoitteen esimerkiksi harjoittelukaveriltaan ja on valmis toimimaan tavoitteen eteen. Mikäli henkilö kuitenkin ohittaa laadullisesti tärkeät aiemmat vaiheet, kuten harkinta ja suunnitteluvaiheet, puuttuu toiminnalta vahva sisäinen merkitys ja ennemmin tai myöhemmin motivaatio vähenee.

Kognitiivisia esteitä muutosprosessin tunnistamattomuuden lisäksi on muitakin. Yhtenä näistä ovat piilevät motiivit.

Piilevät motiivit toiminnan jarruina

Motiiveilla tarkoitetaan henkilökohtaisia haluja tai tarpeita, joita toiminnalla pyritään tyydyttämään. Osa motiiveista on tietoisuudeltamme piilossa ja alitajuisesti vaikuttavat toimintaamme.

Ihmisellä on samanaikaisesti useita eri motiiveja. Usein ne eivät ole keskenään sovussa vaan pyrkivät kamppailemaan elintilastaan. Esimerkiksi personal trainerin asiakkaalla voi olla halu laihduttaa ja toimia valmentajan ohjelmien mukaisesti, mutta samalla piilevänä oleva sosiaalinen motiivi: tarve tuntea kuuluvansa epäterveellisesti elävien ystäviensä yhteisöön, mikä vastustaa terveellisten valintojen käytäntöön panemista. Näin ollen etenkin sosiaalisissa tilanteissa henkilö ”repsahtaa” helpommin herkkuvadin äärellä, varsinkin jos sosiaaliset suhteet ovat vahvempi arvo kuin kiinteä vartalo.

Monesti motiiviristiriidan osapuolet edustavat ihmiselle tärkeitä arvoja, kuten edellisessä esimerkissä terveys sekä sosiaaliset suhteet. Haasteellisinta piilevissä motiiveissa on se, että motiivit laukeavat erilaisista vihjeistä. Näitä vihjeitä – tai tieteellisemmin viritysvaikutuksia – taas laukaisevat tekijät, jotka liittyvät motiivin toimimisympäristöön. Esimerkiksi mikäli kamppailet herkkujen välttämisen kanssa, saattaa työkaverin viaton toteamus ”olipas maukas keli ulkona” laukaista assosiaation suklaalevystä.

Ei ole siis ihme, että elämäntapamuutoksissa keskimäärin 85 prosenttia on tuomittu epäonnistumaan (Yhdysvaltain sairauksien valvonnasta ja ehkäisystä vastaavan viranomaisen CDC:n kyselytutkimusten mukaan). Emme yksinkertaisesti voi hallita kaikkia muuttujia.

Toisaalta lohdullista sosiaalipsykologian tutkijoiden mielestä on se, että useimmiten epäonnistumisen taustalla on tietämättömyys käyttäytymistämme ohjaavista tekijöistä. Ne taas ovat opittavissa.

Askeleet kestävämpään muutokseen

  1. Tunnista muutosvaiheesi.
  2. Pureskele tavoitteesi riittävän konkreettiseksi ja mitattavaksi ennen toimintaan ryhtymistä.
  3. Aseta tavoitteillesi mitattavat välitavoitteet. Tällöin vähennät lopputavoitteen sekä starttiviivan välistä henkistä kuilua.
  4. Tee vedenpitävä suunnitelma ja pysy siinä.
  5. Kiinnitä huomiota kohtiin, joissa lankeat houkutuksille. Analysoi, mitkä sosiaaliset, fyysiset tai psyykkiset tekijät vaikeuttivat kykyäsi pysyä suunnitelmassa.
  6. Varmista, että sinulla itselläsi on mahdollisuus vaikuttaa hyvinvointiisi liittyviin päätöksiin.
  7. Pidä tavoite näkyvillä. Varmista, että törmäät tavoitteeseesi useamman kerran päivässä.
  8. Muokkaa ympäristö tavoitetta tukevaksi.
  9. Ajattele tavoitettasi sijoituksena pitkäaikaisen hyvinvoinnin ja onnellisuuden rakentamiseen.
  10. Vahvista päivittäin uskoasi onnistumisesta!

Lasse
Artikkelin kirjoittaja on Trainer4You-kouluttaja Lasse Seppänen, jonka koulutuskokemus hakee vertaistaan.

Lasse Seppänen on yhdessä Mikko Nummenmaan kanssa kirjoittanut uutuuskirjan Kestävä muutos. Kirja syventyy personal trainerin työssä kohdattuihin muutosesteisiin. Kirjaa voi tilata osoitteesta www.fitrakauppa.fi.

JÄTÄ VASTAUS

Please enter your comment!
Please enter your name here