Toiminnallinen harjoittelu kiehtoo ja kummastuttaa!

Toiminnallinen harjoittelu antaa harjoittajalleen paljon. Toiminnallisen harjoittelun vaikutuksen näkyvät niin arkielämässä parempana ryhtinä ja lihastasapainona kuin urheilijan parantuneena liikejärjestelmän hallintana ja hermotusreservin lisääntymisenä. Vaikutuksista voidaan olla varmasti yhtä mieltä, mutta mikä on sitten paras tapa harjoitella toiminnallisesti?

Runsauden pula vaikeuttaa harjoitteiden valintaa

Liikkeitä, välineitä ja sovelluksia on käytössä tuhansittain, mutta haasteena on useimmiten arvioida omien kykyjen riittävyys ja siten harjoitteiden oikea valinta. Mikäli toiminnallista harjoittelua ei osata soveltaa omiin resursseihin, tulee harjoittelusta helposti epätoiminnallista. Toiminnallisuuden kriteerinä voidaankin käyttää sitä, että liike on harjoittajalleen toiminnallinen silloin, kun se kehittää harjoittajan tavoitteen mukaista järjestelmää, huomioimalla liikesuorituksen heikoimman lenkin.

Toiminnallisuutta voidaan arvioida hyvinkin erilaisista lähtökohdista ja näkökulmista. Toiselle toiminnallisesti onnistunut liikesuoritus voi tarkoittaa pystyssä pysymistä haastavan liikesuorituksen tekemisessä. Toiselle pystyssä pysymistäkin tärkeämpi asia on esimerkiksi keskivartalon hallinnan säilyminen liikkeen alusta loppuun. Toiminnallisuuden arvioinnissa ja liikesuorituksen onnistumisessa tulee huomioida aina harjoittelijan lähtötaso sekä liikkeen tavoite.

Tavoitteet liikevalintojen lähtökohtana

Liikkeen analysoiminen vaatii kokeneeltakin valmentajalta syvällisen tietämyksen ihmisen fysiologiasta ja anatomiasta. Toisaalta, toiminnallisen liikkeen voit kyllä tehdä ilman minkään valtakunnan käsitystä, mitkä järjestelmät aktivoituvat liikkeen aikana ja missä järjestyksessä. Ilman syvempää ihmiskehon toiminnan ja rakenteen tietämystäkin pystytään tekemään arvokkaita huomioita liikesuorituksen tai harjoitteen onnistumisesta, mutta tarkempien johtopäätösten ja oman kehittymisen eteenpäin viemiseksi harjoittelijalla tai ainakin valmentajalla tulee olla kyky tehdä liike yksilöllisiin valmiuksiin ja tavoitteisiin nojaten.

Sirkustemppuja vai oikeaa treeniä?

Mitä se toiminnallinen harjoittelu sitten oikeasti on? Sirkustemppuja vai ”oikeaa treeniä”? Jos asiaa kysytään valmentajilta, todennäköisesti vastaus liittyy kehon fysiologisten järjestelmien kehittämiseen tai keinoihin nostaa urheilijan (tai asiakkaan) suorituskykyä kohti tavoitetta. Jos taas metsästät toiminnallista harjoittelua (functional training) esimerkiksi internetistä, törmäät todennäköisesti mitä erikoisempiin liikesarjoihin, harjoittelijoihin sekä välineisiin. Yhteistä nettimaailman määrittelemillä toiminnallisille liikkeille on usein se, ettei liikkeen tavoitetta ja kuormitettavia järjestelmiä ole perusteltu millään tavalla. Puhumattakaan kohderyhmästä, kenelle liike olisi erityisen hyvin soveltuva. Valmennuksellisesta näkökulmasta toiminnallinen liike kaipaa taustateorian liikkeen tarpeellisuudesta sekä hyödyistä, muttei sovi kuitenkaan unohtaa myös erästä tärkeää seikkaa toiminnallisessa harjoittelussa, treenaamisen iloa!

Toiminnalliset harjoitteet ovat usein tärkeä motivaattori arkikuntoilijalle, joka taistelee päivittäin mukavuuslaaksossa sohvanpohjan ja hikeä, maitohappoa ja joskus jopa kyyneleitä sisältävän harjoitusleirin välillä.

Mikäli toiminnallisuuden lisääminen liikkeeseen lisää treenimotivaatiota ja pitää harjoittelijan poissa sohvan pohjalta, niin se itsessään on jo riittävä peruste toiminnalliselle harjoittelulle.

Tavoitteen mukainen harjoitusvaste

Tuloksekkaan harjoitusvaikutuksen aikaansaamiseksi, tulee harjoituksen aiheuttaa riittävä spesifi väsymystila eli vaste. Ei riitä että liikettä tehdään puolihuolimattomasti mielenkiinnon mukainen sarja, vaan kunkin harjoitussarjan tulee aiheuttaa selvää väsymistä siinä ja/tai niissä kehon elinjärjestelmissä ja rakenteissa, mitkä ovat kehityskohteena. Treenin vaikutuskohteina ovat kaiken kaikkiaan luusto, lihaksisto ja aineenvaihdunta sekä hermosto.

Suosi suunnanmuutoksia!

Kyykkyyn ylös, kyykkyyn ylös, kyykkyyn ja alas, kuulostaako tutulta? Perusliikkeet kunniaan –teesi on varmasti hyvä ja helppo tapa kangistua yksipuoliseen harjoitteluun ja samaistua salikarjujen joukkoon. Mutta miten käy salikarjujen kun yhdellä jalalla seistessä pitäisi ottaa vapaan jalan nilkasta kiinni ja sanoa samaan aikaan hevonen? Valitettavan usein huonosti.

Toiminnallisen harjoittelun moniulotteisuudella täytyy olla merkitys. Pelkkä hifistely toinen jalka ristikkäistaljaan sidottuna, toisessa kädessä käsipaino ja vyötärö köytettynä therabandiin näyttää toki ainakin hetken aikaa uskottavalta, mutta se ei itsessään tee harjoittelusta sen tehokkaampaa kuin tuetusta liikkeestä kuntosalilaitteessa.

Kumpi siis valita, tuttu tapa, tutut liikesuunnat vaiko kokeilla jotain uutta?

Ennen kuin päätät unohtaa toiminnallisen harjoittelun, kannattaa etsiä omasta harjoittelusta mahdollisia eroavaisuuksia toiminnalliseen harjoittelun ja perinteisen harjoittelun välillä. Toiminnallisen harjoittelun yksi perusajatus on hyödyntää eri liikesuunnat yhden liikkeen aikana, jolloin voimaa joudutaan tuottamaan eri suuntiin. Suuntia eli voimantuottovektoreita ovat vertikaali-, horisontaali- ja diagonaalivektorit. Perinteisessä voimaharjoittelussa yleisin voimantuottosuunta on vertikaalivektori. Tästä esimerkkinä kyykyt, punnerrukset ja hypyt.

Horisontaalisuunnassa tapahtuvia liikkeitä ovat mm. potkut, lyönnit, heitot. Kuinka monessa liikkeessä Sinä tuotat voimaa horisontaalisuunnassa?

Diagonaalisuunnassa tapahtuvat liikkeet kulminoituvat useimmiten lihaskuntoharjoittelun ulkopuolelle. Diagonaalinen vektori on tilanteenmukainen yhdistelmä vertikaali -ja horisontaalivektorin liikettä. Erilaiset joukkuelajit vaativat voimantuoton suuntaamista diagonaalisesti, mutta itsessään tätä vektoria ei kuitenkaan vahvisteta oheisharjoittelun kautta. Diagonaalivektorin hyödyt eivät ole eri urheilulajien yksinoikeus vaan moni arkielämän askare tarjoaa haasteita kyseisessä liikesuunnassa.

Kineettinen ketju vie viestin perille

Keho on yhteistyössä toimivien rakenteiden verkosto. Kun yhdessä rakenteessa tapahtuu toimintaa, tapahtuu myös viereisessä rakenteessa, ja tämän myötä myös tämän viereisessä. Luetteloa voisi jatkaa loputtomiin. Näin toimii kineettinen ketju.

Kineettinen ketju on luojan luomistyönä nerokkuuden huippu, sekä hyvässä, että pahassa. Pahat uutiset ensin; paikallisen virheasennon seurauksena virheliike kumuloituu niveltä ympäröivissä sekä sitä seuraavissa segmenteissä. Esimerkiksi polven sisäkierto (pihtipolvi) aiheuttaa lonkassa huomattavaa ulkokiertoa, joka vaikuttaa jatkumona alaselän, rintarangan, kaularangan sekä olkanivelen asentoihin. Virheellisesti tietenkin! Pitkäaikaiset virheasennot opettavat kehon toimimaan rakenteellisesti sekä toiminnallisesti väärin vaikka kehon (ja ajatuksemme) pyrkimyksenä onkin korjata asentoa aina mahdollisimman lähelle optimaalista, neutraalia asentoa. Pitkän aikavälin seurauksena tilanteesta koituu tarpeetonta lihaskireyttä, verenkierto hyytyy ja keho kuluttaa ylimääräistä energiaa lepotilassakin, sillä lihasten painetta, liikettä sekä elastisuutta aistivat reseptorit lähettävää dataa keskus –ja ääreishermostolle.

Rintarangan kyfoosin (lysähtämisen) korostuessa on mahdoton saada olkanivelen liikerataa optimaalisena. Testaa; pyöristä rintaranka istuessasi ja kokeile nostaa käsi (suorana) etukautta ylös. Kokeile samaa ensin ojennettuna ylävartalo hyvään ryhtiin.

Hyvät uutiset taas ovat huomattavasti positiivisemmat; Kun keholla on resurssit oikein ajoitettuun ja kontrolloituun suoritukseen, keholla on taipumus vahvistaa yhteistyökykyään ja tehdä jatkossa toiminnasta automatisoitua. Oikeat ja tarpeenmukaiset nivelasennot aktivoivat vain tarpeenmukaiset lihakset käyttöön, hermolihas kontrolli taloudellistuu ja keho tottuu niihin vaatimuksiin, jotka kehon asennolle ja liikkeen oikealle tekniselle suorittamiselle ovat tarpeen.

Toiminnallisen harjoittelun näkökulmasta kineettisellä ketjulla on huomioitava erityispiirre. Jotta rakentavia harjoitusvaikutuksia saadaan aikaan, tulee liikkeet tehdä erityisen puhtaalla suoritustekniikalla. Puolihuolimaton innonpuuskassa tehty harjoitusliike usein toteutettuna saa kyllä kehosi toiminnallisuuden hereille. Valitettavasti harjoitusvaikutus menee usein enemmässä määrin negatiivisten kuin positiivisten vaikutusten joukkoon.

Kineettistä ketjua ei tarvitse tahdonalaisesti pyrkiä käskyttämään toimiakseen oikein. Se joko toimii, tai on toimimatta! Mikäli kineettinen ketju ei toimi liikkeen tavoitteen näkökulmasta oikealla tavalla, tulisi analysoida mitkä rakenteelliset tai toiminnalliset tekijät aiheuttavat virheellisen liikekaavan.

Heräsikö kiinnostus?

Onnistuimmeko herättämään kiinnostuksesi? Ratkeatko liitoksistasi, jos et saa yhtään esimerkkiliikettä hyödynnettäväksesi?

Hyvää kannattaa odottaa! Trainer4You:n koulutuspäällikkö Lasse Seppänen ja yrittäjä/ kouluttaja Mikko Paunonen ovat functional trainingin uranuurtajia Suomessa. Mikko on ollut mukana kirjailijatiimissä tuottamassa WSOYpron/ Docendon kustantamaa kirjaa Functional training – Toiminnallisempaa lihaskuntoharjoittelua. Nyt herrat työstävät uutta kirjaa, uudesta näkökulmasta. Kustantaja on säilynyt ennallaan, mutta tiimi on hieman uudistunut ja näkökulma jalostunut. Jos haluat tutustua olemassa olevaan, niin osta tai lainaa kirja itsellesi. Jos haluat tuoreinta tietoa ja näkymyksiä toiminnallisesta treenistä, niin ole hereillä: Kohta tapahtuu!

Kasvukipuja!

Yritykseni on kasvanut muutamassa vuodessa yhden miehen orkesterista franchising -ketjuksi. Pientähän se on edelleen, mutta kovassa kasvukiidossa ollaan. Työllistetään jo yhteensä reilut parikymmentä ihmistä ja verkosto käsittää satoja, jopa tuhansia hyvinvointialan ammattilaisia.

Pienyrittäjän suurin haave oli kasvu suureksi. Pienen firman toiminta oli pientä ja vaatimatonta. Vaihto ja voitto sekä kulut – kaikki luvut olivat helposti hallittavissa. Rahaa ei liiemmin ollut törsättäväksi, mutta toisaalta kulutkin olivat vaatimattomia.

Sportellossa viihdytään olohuonemaisissa tunnelmissa!

Oulun Myllyojalla sijaitsee Kuntokeskus nimeltä Sportello. Keskus sijaitsee tarkalleen ottaen ostoskeskuksen ytimessä Karvarinaukiolla (5). Sportellon toinen toimipiste löytyy Kiimingin Jäälistä, keskuspisto ykkösestä. Sportellon yrittäjät Marko ja Kape ovat onnistuneet luomaan omanlaisensa kuntokeskuskonseptin ja fiiliksen. Konseptiin kuuluvat Technogymin huippulaadukkaat kuntosali- ja aerobiset laitteet, välittävä ja yksilöllinen palvelu sekä tyylikkäät ja siistit tilat.

Myllyojan palvelutarjonnasta löytyy kuntosalipalveluiden lisäksi kiertoharjoittelua sekä ryhmäliikuntatunnit pumpista latinoon ja chiballiin. Kuntosaliohjauspalveluiden lisäksi osaamista löytyy personal training- ja ravintovalmennuspalveluihin. Jäälissä kuntosali on palvelutarjonnan ydin.
Sportellossa parasta on keskuksen fiilis! Olohuonemainen ympäristö ja lämmin tunnelma laskevat kynnystä liikunnan aloittamiseen ja treenaamiseen. Harjoittelijat huomioivat toisensa tervehtimällä ja tunnelma on kiireetön, leppoisa ja huolelliseen harjoitteluun kannustava. Sportellossa on helppoa keskittyä oman hyvinvointinsa parantamiseen erinomaisilla laittella ja tyylikkäissä puitteissa. Tervemenoa treenaamaan!

Ihailtavaa omatoimisuutta – vastaisku kuntoklubeille!

Vein tyttäreni Oonan taitoluistelutreeneihin Linnanmaan jäähallille, pakkasin iltatähtemme Ellen juoksurattaisiin ja lähdin hölkkälenkille treenien ajaksi. Lupasin Ellelle, että lenkkimme päättyisi läheiseen leikkipuistoon ja latasin hänelle eväät ja muut viihdykkeet kouraan.

Vakiolenkki sujui mukavasti niin oman kuin Ellenkin jaksamisen näkökulmasta. Hilppasimme 45 minuuttisen kierroksen ja päädyimme lupausten lunastamiseksi leikkikentälle hyvissä ajoin ennen Oonan treenien loppua.
Havaitsimme jo leikkikenttää ympäröivän puiston laidalta puistossa tapahtuvan jotain epätavallista. Elle valpastui ja nousi melkein seisomaan rattaissa. Itsekin siristelin silmiäni ja koetin saada vastausta järjenvastaiselle näylle:
Puistossa oli säpinää. Siellä juostiin ja hypittiin, roikuttiin ja touhuttiin. Sehän ei leikkipuistossa ole kovinkaan epätavallista, mutta kyseessä oli vajaan kymmenen hengen miesporukka. Lapsia ei näkynyt mailla halmeilla, mutta äijiä, maustettuna yhdellä naishenkilöllä oli sitäkin enemmän.
Puistoon oli kannettu pari levytankoa, kahvakuulia ja vastuskumeja. Osa porukasta väänsi hampaat irvessä leukoja, osa nosteli levytankoja ja osa juoksi vajaan puolen kilomerin lenksua, joka kiersi puiston reunoja. Leuoista vaihdettiin levytangon kimppuun, jolla tehtiin etukyykyn ja pystypunnerruksen yhdistelmäsarjaa. siitä matka jatkui puiston penkillä toteutettaviin pudotushyppyihin ja sitten sännättiin maitohappoarvot kaakkoon täräyttävälle juoksukierrokselle. Eikä kyseessä siis todellakaan ollut mikään palautteluhölkkä, vaan huohotuksella ja hapoilla terästetty maksimikirmaus.
Elle katseli meininkiä kiinnostuneena, välillä kulmat kurtussa ja välillä hymy kasvoilla. Hän kiipesi alas juoksurattaista ja lähti omalle kierrokselleen ympäri puiston laitaa. Välillä pari punnerrusta sekä kyykkyhyppyä ja taas mentiin.
Päätin kysäistä treenaajilta heidän motiiveistaan ja taustoistaan. Kyseessä oli porukka, joka harrasti aktiivisesti “softausta” eli kuulaaseilla sotimista. Se vaatii fysiikalta paljon, eikä ryynätä jaksa, jos kunto on heikko. Kerran ohjatusti Crossfit -tyyppistä treenaamista kokeiltuaan jengi jäi koukkuun tehokkaan, toiminnallisen ja harrastusta tukevan treenin pauloihin. Ohjausvastuuta porukassa pyöritti painijataustainen kaveri, jolle ohjaaminen ja toiminnalliset harjoitteet olivat tuttuja jo oman lajinsa treeneistä.
Nostin Ellen takaisin rattaisiin, huikkasin treeniään vääntäville kavereille treenitsempit ja lähdimme hölköttelemään kohti jäähallia. Vilkaisin olkani yli ja jäin vielä hetkeksi katselemaan outoa, mutta kunnioitettavaa näkyä: Treeni jatkui samaan tapaan hien roiskuessa ja hiekan pöllytessä. Osa porukasta väänsi lihaskuntoliikkeitä ja toiset painelivat munaravia pitkin puiston pientareita.
Täytyy myöntää, että itsestäni on tullut suhteellisen mukavuudenhaluinen. Kuntoklubit upeine puitteineen, laitteineen ja kylpylöineen saavat minut liikkeelle, mutta ruosteinen levytanko, puiston penkki ja leuanvetotanko saavat puolestani olla rauhassa. Mutta tarvitaanko loppujen lopuksi paljon muuta? Hyvä porukka, innostunut asenne ja konstailematon kunto-ohjelma! Ja tulokset voivat olla huomattavasti kuntoklubeilla, hienoissa laitteissa tai trendikkäillä tunneilla viihtymistä paremmat. Yksinkertainen on kaunista – ja usein myös tehokasta!

Ihmisrotua laidasta laitaan

Kyllä ihmisrotu on ihmeellinen. Ihminen kykenee uskomattomiin suorituksiin säännöllisen ja pitkäjänteisen harjoittelun avulla. Fyysisen suorituskyvyn äärirajat ovatkin huimat: Kreikkalainen Yiannis Kouros juoksi vuonna 1984 kuudessa päivässä yhteensä 1023,2 kilometriä, sama mies juoksi kaksitoista vuotta myöhemmin 48 tunnissa huimat 473,5 kilometriä ja vuorokaudessa taittui vuotta myöhemmin 303,3 kilometriä. Tuhat mailiakin on juostu liettualaisen Peter Silkinaksen lenkkareilla reilussa 11 päivässä!

Baseballia on pelattu yhteen menoon 32 tuntia 29 minuuttia, Spinningiä poljettu 175 h 50 min, pöytätennistä läiskitty 101 tuntia ja katukiekkoa pelattu 100 h 2 min. Kavereilla ei kestävyydessä ainakaan ole enää hirveästi parantamisen varaa – vai olisko sittenkin?

Syvyyssukellus se vasta källiä hommaa on! Uusi-Seelantilainen William Trubridge sukelsi ilman apuvälineitä 108 metrin syvyyteen vuonna 2008. Painon kanssa on kuitenkin menty 112 metriin ja kelkka apuvälineenä 214 metriin (Herbert Nitsch, Itävalta 2007). Pituussukelluksen maailman ennätys on Dave Mullinsilla (Uusi -Seelanti 2007), joka sukelsi räpylöiden kera 244 metriä. Ilman räpylöitäkin on päästy 186 metriin (Stig Aavall Severinsen, Tanska 2007). Henkeä pisimpään veden alla pidättänyt kaveri löytyy Saksasta. Tom Sietas viipyi siellä 10 minuuttia 12 sekuntia vuonna 2008. Ennätys tehtiin juhlallisesti Kreikan Ateenassa.
Voimakin on suhteellinen ominaisuus. Sadan kilon penkkipunnerrustulosta voidaan pitää kovana juttuna miesten saunaillassa. Kun tiedetään kuitenkin 48 -kiloisen kiinalaisneidon (Yang Lian, 2006) tempaiseen päänsä päälle samaisen kilomäärän, karisee kovan jätkän leima nopeasti. Iranilainen Hossein Razazadeh on tehnyt painonnostossa seuraavat varsin miehekkäät tulokset: Tempaus 213 kg, työntö 263 kg ja ennätysyhteistulos 472 kg. Naisissa vastaava ennätysyhteistulos on kiinalaisen Mu Shuangshuangin nimissä 319 kg (2007). Maastavedossa maailmanennätys on brittiläisellä Andy Boltonilla. Painoja lattiasta lantiolle nousi hurjat 455 -kiloa. Vastaava tulos yhdellä pikkusormella nostettuna on 95,38 -kiloa (norjalainen Kristian Holm, 2007). Voimaa löytyy niin kuin pienestä kylästä!
Ihminen on hypännyt 2,45 m korkealle (Javier Sotomayor, Kuuba 1993), seipään kanssa 6,13 metrin korkeuteen (Sergei Bubka 1994), ponkaissut pituutta 8,95 m (Mike Powell 1991), juossut 100m yhdeksään ja puoleen sekuntiin (9,58 s, Usain Bolt 2009) sekä mainellut maratonin kahteen tuntiin (2,03,59 Haile Gebrselassie 2007).
Ihminen voi siis treenata suorituskykyänsä lähes rajattomasti! Valitettavasti ihminen voi myös rapistua toiminta- ja suorituskyvyltään lähes olemattomiin. Olen vuosien varrella testannut useita tuhansia ihmisrodun edustajia. Huikeiden suoritusten ohella olen joutunut huolestumaan monen ihmisen kohdalla: Henkilö, jonka hapenottokyky on 10 ml/kg/ min luokkaa, ei luultavasti pitkälle pötki. Perusterve kolmikymppinen mies, joka ei pääse kertaakaan kyykystä ylös ei luultavasti selviydy toimintakykyisenä ja itsenäisenä kovin pitkään! Parikymppinen toimistotyötä tekevä henkilö, jonka yläraaja ei lysähtäneen ryhdin ja lihaskireyksien vuoksi nouse vartalon jatkeeksi (kohti kattoa), ei voi välttää niska- ja hartiavaivoja sekä toisten passattavaksi joutumista. Ellei asialle tehdä jotain ja pian!!
En tarkoita, että kaikkien tulisi olla teräskuntoisia himosporttaajia! Pointtini on se, että jo pienillä ponnisteluilla voidaan edistää terveyttä, hyvinvointia ja suorituskykyä. Liikkumalla kuntoilumielessä kolmesti viikossa, voidaan esimerkiksi sydän ja verisuonitautien riskiä alentaa 30-50 %, aikuistyypin diabetesta 20-60 %, monen syövän riskiä 30-50 %, lonkkaluun murtumia 50 % ja liikakilojen kertymistä 50 %. Henkilö, joka harrastaa säännöllisesti liikuntaa selviytyy keskimäärin omatoimisena ja toimintakykyisenä 10-20 -vuotta passiivista ikätoveriaan pidempään!
Siinäpä Sinulle syitä toiminta- ja suorituskyvyn ylläpitoon sekä kehittämiseen liikunnan keinoin. Ja jos oikein innostut, niin voithan koettaa saada nimesi ennätysten kirjaan vaikkapa jalkakyykkyliikkeitä tekemällä: Manjit Singht kyykkäsi tunnissa “vaatimattomat” 30 390 -kiloa. Tai juoksemalla sata kilometriä: Iso-Britanialainen Don Ritchie teki sen kuudessa tunnissa (6,10 h) jo vuonna 1978). Tuo ennätys olisi jo syytä rikkoa!
:) Riku

Hyvinvointi Hukassa?!

Onko kunnossasi parantamisen varaa? Onko hyvinvointisi hukassa kuormittavan työn, arkisten kiireiden ja lyhyiden iltojen vuoksi? Eipä hätää, jos asut Oulussa, voi hyvinvointisi löytyä Hukasta!

Liikuntakeskus Hukka on pohjois-suomen suurin, hienoin ja monipuolisin liikuntakeskus. Se sijaitsee keskustan tuntumassa, isokadun Heinäpäänpuoleisessa päässä (99). Parkkitilaa löytyy useiden satojen maksuttomien paikkojen verran ja autonsa voi iltaisin parkkeerata myös vieressä sijaitsevan koulun tai Heinäpään urheilualueen paikoitusalueelle.
Hukasta on moneksi: Kolmen kuntosalin, neljän ryhmäliikuntasalin ja spektaakkelimaisen sisäpyöräilystudion lisäksi keskuksesta löytyvät myös tennis-, sulkapallo- ja squoashkentät sekä salibandykaukalot. Ryhmäliikuntatarjontaakin löytyy laidasta laitaan yli 100 viikkotunnin repertuaarilla. Lämpötatamit venyttelyyn ja joogaan, hierovat tuolit, infrapunasauna sekä keskuksen sisälle rakennettu hirsisauna tuovat treenaamisen rinnalle hemmottelevaa arjen luxusta sekä palauttavaa lihashuoltoa!
Hukan asiakaspalvelu on erinomaisen ystävällistä ja huomioivaa. Se henkii talon sisäisestä hyvästä fiiliksesta! Ryhmäliikunnanohjaajat ovat kaupungin kermaa kokeneista konkareista nuoriin lupauksiin. Yksilöliikuntapuolikin (kuntotestaus, kuntosalivalmennus ja personal training) kehittyy huimaa vauhtia, olemmehan me Trainer4You:na tarjoamassa palveluja talon sisällä!
Yritysten liikuntapalvelut toteutetaan Liikuntakeskus Hukassa Trainer4You:n voimin. On järkevää tuottaa palvelut asiaan vihkiytyneen valmennustalon voimin, sillä aktiivisille liikkujille tuotteistetut ryhmäliikuntapalvelut eivät sovellu yritysryhmille. Rimaa on madallettava, palveluita on muokattava ja niiden täytyy olla viimeisen päälle heterogeeniselle ryhmälle mietittyjä. Kenellekään ei saa tulla nolo olo, eikä kukaan saa pudota kyydistä. Kaikkien on saatava liikkua ja treenata omien kykyjen, oman kuntonsa ja oman tuntonsa mukaan. Tapahtuman täytyy jättää superpositiivinen fiilis ja olla samalla eväitä omaharjoitteluun antava. Riittävä tieto vietynä käytäntöön ja omaharjoittelua edesauttavat ohjelmat sekä muu tuki ovat onnistumisen sekä todellisen muutoksen takeena. Ja senhän me Trainer4You:ssa osaamme! Tervetuloa Hukkaan, niin ei mene turha työ hukkaan:)

Pakkovoitosta pakkopullaa!

Kilpailu on kovaa. Se on kovaa yritysrintamalla, mutta myös kilpaurheilussa. Kovinta se tuntuu kuitenkin olevan junioriurheilussa!

Jääkiekko on kovien miesten kova peli. Siihen kuuluvat argessiivisuus, kontaktit ja tappelutkin. Enkä väitä vastaan. Se ei pelaa, joka pelkää ja jääkiekkokaukaloon ei kannata hypätä hame päällä!
Juniorijääkiekko se vasta kovaa on. Jo kymmenvuotiaat treenaavat lähes päivittän, viihtyvät hallilla kolme tuntia kerrallaan ja tappelevat maalinedustalla niin kuin miehet. Voitosta kuuluu tapellakin – muttei mielestäni nyrkein ja korkein mailoin!
Voittamisen kulttuuria on monenlaista. Toiset rakastavat lajia, pitävät hauskaa harjoitellessaan ja oppivat voittamisen jalon toidon toistojen ja toistojen kautta. Toisille taas voittaminen on tärkeää kasvojen säilyttämisen, lajiliiton linjausten sekä seuran sisäisen kilpailun vuoksi. Voittaakseen tehdään lähes mitä vaan: Pelataan sääntöjen rajamailla, peluutetaan vain parhaita poikia ja mennään joka tilanteeseen hampaat irvessä ja kädet nyrkissä! Pakkovoitosta tulee näin pakkopullaa!
Mielestäni junioriurheilun tulisi olla kasvattavaa ja opettavaa. Ennen kaikkea pelit ovat aitoja oppimistilanteista, joissa palaute on helppoa yhdistää kehujen tai rakentavan palautteen arvoisiin suorituksiin. Jos peliä yritetään voittaa vain miehiä karsimalla ja rivejä harventamalla, jää opetuksellinen sekä kehittävä toiminta valitettavan vähiin. Tai suoraan sanottuna olemattomiin!
Urheilu on mahtava harrastus. Joukkuelajit ovat erityisesti upea paikka oppia sosiaalisia taitoja sekä muiden huomioimista. Joukkueurheilussa voidaan elää täysillä turvallisessa ympäristössä niin riemun kuin pettymystenkin tunneskaalaa. Harmittavan usein se vain näyttää nykyisin siltä, että tunneskaala painottuu pettymysten puolelle! Niin raakaa on kilpailu ja niin kovaa voittamisen tuska – jo pikkujunnuista lähtien!
Inhimillisyyttä, opetuksellisuutta ja kehittävää valmennuslinjaa toivoen,
T: Ex -joukkuepalloilija

Kolme kuukautta on taas kulunut ja olen jälleen vuoden nuorempi!

Aika vyöryy eteenpäin. Päivät, viikot ja kuukaudet kuluvat vauhdilla, eikä perässä meinaa pysyä! Arjen rutiinit ja elämän oravanpyörä imaisevat helposti mukaansa.

Kävin tänään kehon ikä -mittauksessa. Toistamiseen. Edellisestä mittauksesta oli kulunut kolmisen kuukautta. Täytyy myöntää, että itsekin olen joutunut mukaan kierteeseen. Päivittäiset rutiinit vievät välillä miestä, eikä mies rutiineja! On työtä ja iltatyötä ja kaupassa käyntiä ja lasten kustaamista harrastuksiin ja niin edelleen…
Onneksi rutiineihin kuuluu myös liikunta. Välillä työmatkojen muodossa, välissä työpäivän lomassa, joskus kauppamatkoihin yhdistettynä ja usein lasten harrastusten aikana, ollessani kuskausvuorossa…
Viimeksi sain kehon ikä -arviokseni 33 vuotta. Ihan jees 38 vuotiaalta “konttoristikeuhkolta”. Tänään kehon ikäni oli vuotta alhaisempi eli 32 vuotta. Taas oli plakkariin kertynyt ylimääräinen elinvuosi. Vuosi omatoimista selviytymistä ja elinvoimaista elämää elinkaaren loppupäähän. Ei hullummin kolmen kuukauden uurastuksen palkinnoksi. Eikä se ollut edes uurastusta, vaan arjen pieniä valintoja. Suosittelen!
:) Riku

Vocatum – kuntosalipalvelua parhaimmillaan!


Oulun kynsilehtoon nousi hiljattain hieno rakennus. Harvinaista sinällään, kysessä oli kuntokeskus. Tyypillisempää on perustaa kuntosali vanhaan, ikkunattomaan, pommisuojamaiseen ja kuntosalitilaksi juuri ja juuri kelvolliseen kohteeseen.

Kyseessä on Vocatum -niminen kuntokeskus. Toinen laatuaan. Ensimmäinen sijaitsee Kempeleessä, joten toimiva konsepti kopioitiin hyvien kulkuyhteyksien päähän Oulun keskustan tuntumaan, kasvavaan ja kehittyvään ympäristöön.
Vocatum -keskuksia pyörittää Jukka Kolmonen perheineen. Konseptin takana on Technogymin laadukkaat kuntosalilaitteet sekä nerokas Wellness -järjestelmä. Ne takaavat miellyttävän harjoituskokemuksen ja ohjaajien voimavarojen keskittämisen siihen tärkeimpään eli asiakaspalveluun. Sen Kolmosen perhe ja työntekijät todella taitavat! Palvelu on iloista, huomioivaa ja tunkeilematonta.
Kävin treenaamassa Vocatumissa ja kokemus oli erinomaisen miellyttävä. Sain opastuksen laitteisiin ja mm. pukukaappien elektroniseen avaamiseen/ sulkemiseen. Etenkin Pure Strenght -laitesarja miellytti allekirjoittanutta. Sen järeä, mutta silti siro olemus ja konstailematon käyttö jättivät vertaaansa vailla olevan muistijäljen allekirjoittaneen lihaksistolle! Jos asut lähellä, kaipaat laadukasta treeniympäristöä ja ennen kaikkea rauhallisuutta sekä hyvää palvelua, niin tervemenemäs Vocatumille!

Kehityskeskustelu – mörkö vai mahdollisuus?

Oma mielipiteeni kehityskeskustelujen suhteen on aina ollut melko kriittinen. Liekö huonot kokemukset ja vaivaantuneet fiilikset edellisen taustalla. Turhautuneisuus siitä, että omat toiveet ovat jääneet huomioitta, niitä ei ole kuunneltu tai niitä ei edes ole ehtinyt esittää on kaivanut kuoppaa omalle halulleni pitää moisia keskustelutuokioita. Sama fiilis on langennut ajatuksissani myös laatu-sanan harteille. Mielestäni laadun tulee näkyä työssä ja tekemisessä. Paperilla sana oksettaa, ellei se juttele käytännön kanssa samaa kieltä.

Oli joustettava. Laatukäsikirja väännettiin, sillä sen koettiin olevan edellytys yrityksemme kasvulle; Perehdytykseen työntekijöille, fränkkäreille ja kumppaneille sekä myyjille sitä tarvittiin. Ja tarvitaan jatkossa entistä enemmän. Meillä puhutaan toiminnanohjauskäsikirjasta, sillä halusin korulauseet korvattavan ohjeilla, jotka toteutuvat käytännössä. Ilman yhteistä strategian kirkastavaa sekä toimintaa ohjaavaa käsikirjoitusta volyymin kasvattaminen ja uusien ihmisten tutustuttaminen heimokulttuuriimme ei vain onnistu. Kiteytystä sanomaan tarvitaan tulevaisuudessa yhä enemmän.
No, takaisin kehityskeskusteluihin. Ajattelin aiemmin niidenkin alkavan joka aamu. Halusin rakentaa niin avoimen työskentelyilmapiirin, että asiat puitaisiin arjessa, heti asian ollessa akuutti. Toisin kävi. Arki vei mennessään. Hektinen ja lennokas työmme pitää siitä huolen. Pysähtyminen on ehdotonta. Siksi haluan vireyttää kehityskeskustelukulttuurin työyhteisössämme ja tehdä siitä rutiinin: Hetken, jolloin kuunnellaan henkilön fiiliksiä, toiveita, tarpeita, kehitystarpeita, moitteita ja rajua kritiikkiäkin. Ilman oikeaa ilmapiiriä ja tuota palautetta, jää fiilisten sekä toiveiden tunnistaminen helposti arvailujen varaan.
Henkilöstö on yrittäjän tärkein pääoma. Siksi rekrytointiin tulisi panostaa kaikkensa. Innostuneet, sitoutuneet, työtä pelkäämättömät ja ammattitaitoiset ihmiset ovat kuitenkin vasta mahdollisuus, menestyminen vaatii paljon muutakin. Se vaatii pelisilmää. Se vaatii valmennuksellista johtajuutta. Se vaatii jokaisen henkilön panoksen maksimaalista hyödyntämistä!
Siksi kehityskeskustelu on kullanarvoinen tuokio! Pääset parhaimmillaan kurkistamaan verhon taakse: Saat selville, hyvässä ja pahassa, työntekijäsi/ henkilöstösi tuntemukset, sitoutumistason, motivaation ja kehitystoiveet sekä -ideat. Pidä kuitenkin itse huoli siitä, että sovitut asiat viedään käytäntöön myös omalta osaltasi. Silloin voit olla varma, että tulosta syntyy – hyvällä fiiliksellä!