Mikko Alikoski – Joukkuepelaaja personal trainerinakin

Kolmetoista kautta jääkiekon liigatasolla, lähes viisi ja puolisataa ottelua pääsarjassa, nelisenkymmentä ikäkausimaajoukkuepeliä ja neljä Suomen mestaruutta Oulun Kärppien paidassa.

Mikko Alikoski pelasi pitkän ja hienon uran ammattilaisjääkiekkoilijana. ”Mitään ei jäänyt hampaankoloon. Päinvastoin, nyt uran jälkeen on levollinen ja kiitollinen fiilis”, Alikoski ynnää uraansa puoli vuotta sen päättymisen jälkeen. ”Olen ylpeä ennen kaikkea siitä, että sain tehdä harrastuksestani ammatin, eikä kokemus jäänyt pelkäksi pintaraapaisuksi”, hän täydentää. ”Nyt on kuitenkin syytä katsoa eteenpäin ja suhtautua samalla intohimolla ja työteliäisyydellä uuteen uraani personal trainerina”, sanoo Mikko, joka työskentelee nyt Prässi Oy:n sekä Liikun pt –tiimeissä. Jatka lukemista Mikko Alikoski – Joukkuepelaaja personal trainerinakin

Polkuni T4U-kouluttajaksi: Maija Koskimäki

“Juokse kovempaa, äiti!”, kirkas pienen pojan ääni kuului sisarusrattaista matkalla lähikauppaan ruokaostoksille. Vanhin poikani nautti vauhdin hurmasta, samalla kun pikkuveli nukkui päiväuniaan. Pojat olivat oppineet tavallista kovempaan vauhtiin yhteisillä juoksulenkeillä, eikä edes matkalla kauppaan hidastelut kelvanneet kyytiläisille. Muisto on vuodelta 2008, jolloin kilpailin viimeistä vuottani intohimoisesti maratonjuoksijana. Opiskelin samanaikaisesti fysioterapeutiksi Seinäjoen ammattikorkeakoulussa ja ajatuksissani olin jo siirtymässä työelämään terveysalalle kahden pienen pojan äitinä. Toisin kuitenkin kävi. Jatka lukemista Polkuni T4U-kouluttajaksi: Maija Koskimäki

Kuntosaliohjelman jakaminen – mitä, miksi ja miten?

Kuntosaliharjoitusohjelman jakamisen ideana on riittävän lihasryhmäkohtaisen tehon ja palautumisen varmistaminen. Kun aineenvaihdunnallisen kestovoimaharjoittelun toteuttamiseen toimii hyvin koko kehoa kuormittava (1-jakoinen) treeniohjelma, voi edistynyt, lihaskasvua tavoitteleva treenaaja saavuttaa parhaita tuloksia 5-jakoisella harjoitusohjelmalla.

Harjoitusohjelman jakaminen tarkoittaa konkreettisesti sitä, kuinka moneen osaan keho jaetaan ja kuinka monta harjoituskertaa treenikiertoon sisällytetään. 1-jako tarkoittaa koko vartalon kaikkien lihasryhmien treenaamista läpi yhdellä harjoituskerralla. 3 –jako taas tarkoittaa kehon pilkkomista kolmeen osaan, jotka toteuttamalla kukin kehon osa on kertaalleen treenattu läpi. Yhtä ja parasta treenijakoa ei ole olemassa, vaan parhaaseen lopputulokseen päästään muokkaamalla jakoa sekä ohjelmaa nousujohteisesti, harjoitteluaktiivisuudesta ja tavoitteellisuudesta riippuen noin 3 viikon – 3 kuukauden välein. Jatka lukemista Kuntosaliohjelman jakaminen – mitä, miksi ja miten?

3 syytä miksi personal training ala tulee kasvamaan lähivuosina

Personal training on saavuttanut aseman koko kansan hyvinvointi- ja elintapavalmennuksena. Se käy ilmi Taloustutkimus Oy:n toteuttamasta tutkimuksesta, jonka tarkoituksena oli selvittää personal trainerin palveluiden käyttöä suomalaisten keskuudessa sekä sitä, kuinka paljon palvelusta ollaan valmiita  maksamaan.

Syy 1: Tutkimus kertoo: Jopa kolmannes on kiinnostunut personal trainer -palveluiden hankkimisesta

Taloustutkimus Oy selvitti syyskuussa 2017, kuinka suuri osa suomalaisista on kiinnostunut käyttämään personal trainerin palveluja ja kuinka paljon palvelusta ollaan valmiita maksamaan. Tutkimukseen haastateltiin satunnaisotannalla 15-79 -vuotiaita henkilöitä. Yhteensä vastaajia tutkimuksessa oli 1006.

Kun vuosikymmen sitten personal training oli vielä melko tuntematon toimiala ja pienen asiakasryhmän ”elitistinen” etuoikeus, on se jalostunut vuosien saatossa koko kansan terveys- ja elintapavalmennukseksi. Tästä hyvä osoitus on tutkimukseen vastanneiden, reilun tuhannen henkilön satunnaisotos, josta 32 % on kiinnostunut tai erittäin kiinnostunut pt –palveluiden hankkimisesta. Kun tiedetään, että joka toisella suomalaisella työikäisellä on jokin elintapasairaus tai ainakin kohonnut riski sairastumiseen, voidaan olettaa personal training –palveluiden potentiaalisen asiakaskunnan olevan kuitenkin huomattavasti laajempi.

Taloustutkimus Oy:n toteuttaman tutkimuksen mukaan 35-49 -vuotiaat erottuivat innokkaimmin pt –palveluja hyödyntäväksi joukoksi. Naiset osoittautuivat innokkaammiksi kuin miehet, jotka kääntyvät personal trainerin puoleen usein vasta ongelmien ilmettyä eli tuki- ja liikuntaelinvaivoissa, lääkärin kehotuksesta tai lajiteknisissä asioissa, kun omat taidot on todettu riittämättömiksi.

Syy 2: Personal training kiinnostaa riippumatta asuinpaikkakunnasta tai taloudellisesta taustasta

Samasta Taloustutkimuksen tutkimuksesta voidaan todeta, että asuinpaikkakunnalla ei näytä olevan suurta merkitystä kiinnostuksessa hankkia pt-palvelua. Mielenkiintoa löytyy siis suurten kaupunkien lisäksi yhtä lailla pienemmiltä paikkakunnilta ja pk-seudun lisäksi myös muualta Suomesta. Tästä hyvinä esimerkkeinä ovat muun muassa Levillä pt-toimintaansa ansioituneesti pyörittävä Laura Peippo sekä Posiolla hienosti personal training -toiminnan startannut Milla Saarela.

Kotitalouden yhteenlasketuilla tuloilla ei näyttäisi tutkimuksen mukaan olevan suurta merkitystä pt -palvelun hankkimiseen. Personal training palveluja hyödyntävät hyvätuloisten työikäisten lisäksi kasvavassa määrin myös pienituloiset, kuten opiskelijat ja eläkeläiset. Lisäksi vanhemmat hankkivat personal trainer –palveluja myös lapsilleen, esimerkiksi urheilulajia tukevan fyysisen harjoittelun tueksi, vaivojen jatkokuntouttamiseksi tai uusien liikuntataitojen oppimiseksi. Toki satsaukset hyvätuloisten osalta ovat usein suurempia ja pidempiaikaisia pienempituloisiin verrattuna.

Rahallinen panostaminen vielä vaatimatonta

Tutkimukseen vastanneista henkilöistä 35 % oli valmis käyttämään pt –palveluihin 50-150 € tai sitä enemmän kuukaudessa (ainoastaan 2 % valmis käyttämään >150 €). Summa kuulostaa vaatimattomalta, sillä keskimääräinen hinta personal training –palvelulle on 250-350 € kuukaudessa, kun tapaamisia on viikottain. Toisaalta tieto siitä, että vajaa miljoona suomalaista on tutkimusaineistoon peilaten valmis panostamaan hyvinvointiinsa >50 € kuukaudessa, kertoo toimialan potentiaalista sekä muuttuneista asenteista.

Tutkimustulos antaa olettaa, että pienryhmässä toteutuville personal training –palveluille (small group training) sekä verkkopohjaisille valmennuksille on kasvavaa kysyntää lähivuosina. Toisaalta taas intensiivisen ja kokonaisvaltaisen lähivalmennuksen tarpeen puolesta puhuu jo vakiintunut personal trainer –palveluiden käyttäjäkunta ja se, että valmennussuhteiden kesto on kasvanut kokeiluluonteisesta 3 kuukauden starttivalmennuksesta keskimäärin puoli vuotta kestäviksi tai jopa vuosien mittaisiksi asiakassuhteiksi.

Syy 3: Kuntokeskukset kasvavat ja kehittyvät

Kuntokeskukset ovat yhä edelleen suurin personal trainereiden työllistäjä sekä palveluita tarjoava ympäristö. Kuntokeskusten lisäksi personal trainer -palveluita tarjoavat aktiivisesti myös yksittäiset personal trainerit ja pienet personal training -valmennusyritykset. Oman yrityksen perustamisen lisäksi moni, etenkin toimintaansa käynnistävä personal trainer hyödyntää laskutusosuuskuntaa, kuten Ukko.fi tai Eezy.fi -palvelua, palveluidensa laskuttamisessa.

Toimialan kasvaessa personal training -palveluita ovat alkaneet tarjoamaan myös täysin uudet toimijat, kuten apteekit, urheilukaupat, terveydenhoitoalan yritykset, vakuutusyhtiöt sekä eläkevakuutusyhtiöt. Hyvinä esimerkkeinä edelläkävijäapteekeista ovat Oulun III Hansa Apteekki ja Raisiossa sijaitseva Myllyn Apteekki. Rovaniemen Team Sportia sen sijaan on yksi ensimmäisistä urheilukaupoista, jossa välinekonsultaation lisäksi asiakas saa asiantuntevaa opastusta myös harjoittelusta sekä sitä tukevasta ravitsemuksesta ja lihashuollosta. Lääkärikeskus Aava on tuotteistanut personal training -palvelut osaksi työterveyshuollon palveluvalikoimaa ja LähiTapiola taas on pilotoinut personal trainingiin perustuvaa hyvinvointivalmennusta asiakkailleen niin verkkopohjaisena kuin myös konttorissa tapahtuvana lähivalmennuksenakin.

Vaikka personal trainingia tarjotaankin jo aktiivisesti kuntokeskusten ulkopuolella, vahvistaa palvelumuoto asemaansa tulevaisuudessa edelleen myös kuntokeskuksissa. Kun Suomessa harvan kuntokeskuksen liikevaihdosta edes 10 % tulee pt -palveluista, on länsinaapurissamme Ruotsissa vastaava luku useissa keskuksissa jopa 30-50 %. Palveluiden kysyntä onkin kasvanut Suomessakin nopeammin, kun uusia personal trainereita koulutetaan ja tarpeeseen vastaavia pt -palveluja ehditään tuotteistamaan. Hyvinä esimerkkeinä toimialan kasvusta ja uusien personal trainereiden rekrytointitarpeesta ovat kuntokeskusketjut Liikku, Ole.Fit sekä Easyfit- ja LadyLine -ketjut.

Oululaislähtöinen Liikku kasvaa ja työllistää

Voimakkaasti kasvavaan Cor Group -konserniin kuuluva Kuntokeskus Liikku kasvaa sekin vauhdikkaasti. ”Tavoitteena on avata 12 uutta Liikku -keskusta vuodessa, tulevien 5 vuoden ajan”, kertoo Liikun perustaja ja toimitusjohtaja Johanna Riihijärvi kunnianhimoisista kasvuluvuista. ”Aiemmin vahvistettu kuuden uuden keskuksen kasvuvauhti tuplaantuikin hallituksen päätöksellä. Hallituksen jäsenistä Touhula-päiväkotiketjun perustanut Sirpa Turves-Mankila kommentoi kasvutahdin olevan vielä hyvin maltillinen”, Riihijärvi naurahtaa. ”Toki tahti onkin Touhula-ketjun kasvuun nähden rauhallinen, sillä se avasi parhaimmillaan jopa 23 uutta päiväkotia, saman päivän aikana, eri puolilla Suomea”, hän päivittelee.

Cor Groupin tarjoama selkänoja tarjoaa Liikulle lisää muskeleita, uskottavuutta sekä osaamista kasvun vauhdittamiseksi ja riskien sietämiseksi. ”Hallituksessamme on huippuosaajia, jotka ovat eläneet jo aiemmin nämä vaiheet ja omaavat huimasti ketjuosaamista”, Riihijärvi kertoo. Johannan sekä hänen miehensä Heikki Riihijärven lisäksi Liikun hallituksessa istuvat Sirpa Turves-Mankila, sekä Cor Groupin perustajajäsenet Ilari Kerola ja Olli Karhi.

Kahdentoista vuosittain avattavan uuden keskuksen myötä kasvaa samalla myös keskuksissa työskentelevien personal trainereiden rekrytointitarve. Johanna arvioikin jokaiseen keskukseen tarvittavan 3-5 personal traineria, jolloin vuosittainen rekrytointitarve on 36-60 uutta pt:tä. ”Viidessä vuodessa vastaava liukuma on 180-300 personal traineria”, Riihijärvi myhäilee.

Liikussa pt:t toimivat alihankintasuhteisina tiimiläisinä. Liikulta pt:t saavat markkinointitukea, nopeasti kasvavan asiakaskunnan, tyylikkään ja hyvin varustellun työskentely-ympäristön sekä valmiiksi tuotteistetut pienryhmävalmennukset. Vastineeksi Liikku edellyttää personal trainereilta intoa ja kunnianhimoa työtään kohtaan, asiakasystävällisyyttä ja hyviä vuorovaikutustaitoja, sitoutuneisuutta sekä 2000 euron vuosittaista valmennusoikeusmaksua. Treenarit voivat maksaa kyseistä maksua myös ns. Starttipaketteja vetämällä, joiden kautta personal trainer tapaa uusia asiakkaita, pääsee tarjoamaan hänelle maistiaisen osaamisestaan sekä myymään lisää omia palvelujaan. ”Jokaiseen keskukseen rykrytoidaan myös sali-isäntä tai -emäntä, joka tapaa aina uuden asiakkaan ensimmäisenä, vastaa laitteiden huoltotarpeesta ja muista juoksevista asiaoista sekä laskuttaa kuukausittain palveluistaan jäsenmäärään suhteutetun summan”, Johanna kertoo.

Johanna Riihijärvi näkee pt:eiden rekrytoinnissa olevan pieniä, selätettävissä olevia haasteita. ”Uudet, vastavalmistuneet pt:t eivät välttämättä vielä ymmärrä markkinointituen sekä valmiin asiakaskunnan merkitystä ja saattavat kokea valmennusoikeusmaksun kohtuuttomaksi. Jo liiketoimintansa vauhtiin saaneet personal trainerit eivät sen sijaan ole valmiit myymään osaamistaan, vaan haluavat usein työskennellä ainoastaan omiin nimiinsä”, hän tuumailee. ”Missä ovat välimallin pt:t, jotka haluavat koostaa työpäivänsä omista asiakkaistaan sekä tiimin ja valmiin asiakaskunnan tuomasta perusturvasta”, Johanna ihmettelee ääneen. Liikun toivelistalla on ennen kaikkea asiakaspalveluhenkisiä, hyvät ihmissuhdetaidot omaavia,  erilaisille segmenteille palvelujaan suuntaavia personal trainereita. “Kunnianhimoinen tavoitteemme onkin koota kaupungin parhaat personal trainerit aina saman katon alle”, Riihijärvi täydentää.

”Uskon personal training -toiminnan kasvavan ja rekrytointitarpeen lisääntyvän selvästi tulevina vuosina. ”Kun asiakas on ohjelmoidun harjoittelun piirissä, säilyy hänen innostuksensa ja valmennus tuottaa tuloksia, jolloin kuntokeskuksen asiakaspito paranee merkittävästi”, hän kuvailee personal trainingin hyötyjä keskukselle. ”Personal trainerille työskentely kuntokeskuksen tiimissä tuo asiakashankintaväylän, markkinointituen, valmennusympäristön jonne asiakkaat tulevat keskitetysti sekä tiimin, jolta saa sparrausta sekä tukea”, Johanna täydentää. ”Kun pt:t jatkokouluttautuvat ja erikoistuvat eri asiakassegmenttien palvelemiseen, ei sisäistä kilpailua pääse syntymään, ja palveluiden ostaminen helpottuu huomattavasti. Juuri pt -palveluiden tuotteistamisessa ja markkinoinnissa näkisinkin olevan suurimmat haasteet, joihin panostamalla palveluiden kysyntä tulee varmasti kasvamaan räjähdysmäisesti”, Riihijärvi summaa.

Polkuni T4U-kouluttajaksi: Tommi Jalomäki

Kävelen lukion käytävää matkalla kohti opinto-ohjaajan huonetta, mukanani tekemäni urasuunnitelma. Tällainen tuli jokaisen lukiolaisen tehdä ja opinto-ohjaajan tehtävä oli auttaa meitä uravalinnoissa. Minun urasuunnitelmassani luki, että haluan yksityiseen kouluun opiskelemaan personal traineriksi. Pyörittelin ajatusta päässäni: Personal trainerina pääsisi nopeasti käsiksi käytännön työhön, eikä minun tarvitsisi istua koulun penkillä useita vuosia. Lisäksi pelkkä ajatus koutsin statuksesta sai ryhtini suoristumaan ja hymyn huulille – kuinka siistiä olisi voida sanoa olevansa henkilökohtainen valmentaja!

Vierailu opinto-ohjaajan luona ei päättynyt aivan kuten olin kuvitellut. Jatka lukemista Polkuni T4U-kouluttajaksi: Tommi Jalomäki

Polkuni T4U-kouluttajaksi: Lasse Seppänen

Ampumahiihtäjästä intohimoiseksi hyvinvoinnin puolestapuhujaksi!

Moottorikelkka parkkiin, pilkkihaalari päältä ja halogeenivalot pellon laitaan valaisemaan ampumapaikkaa. Takana pitkä koulupäivä, sillä kun aamulla taksi oli vienyt ison tien varteen, edestakainen matka bussilla ylä-asteelle oli 140 kilometriä. Kotiin tullessani olikin talvisin jo pilkkopimeää.

Nuoren miehen silmät kiiluivat aina, kun asettauduin ampumapaikalle. Silloin käynnistyi kaksintaistelu harjoittelijan ja kaatuvien peltitaulujen välillä. Oli upea tunne joka ikinen kerta, kun lätkä kaatui luodin voimasta. Vaikka vuodessa ammuin tuhansia laukauksia, niin vuodesta, treenistä ja laukauksesta toiseen, tuntui aina yhtä hyvältä, kun sai peltisen lätkän kilahtamaan. Saatoin yhtyä sketsisarja Kummelin laulun sanoihin:

”Ampumahiihto on lajeista paras, hiihdät vaan ja täplät alas”.

Ampumahiihtoharrastusta kesti noin kymmenisen vuotta ja ehdin voittaa kuusi suomenmestaruutta ja kolme pronssia. Mitalit satelivat kaappiin sinnikkyyden, ei niinkään lahjakkuuden vuoksi. Olin ahkera harjoittelija ja saatoinkin jäädä koulusta pois, koska halusin hiihtää 50 kilometrin lenkin. Poissaolovihkoon saatoin kirjoittaa ”marjastamassa”, vuoden ajasta riippumatta. Sinnikkyydestä sain palkinnon myös maastohiihdon puolella, kun voitin Kainuun Cup –nimisen kokonaiskilpailun ja toiseksi tullut hiihtäjä oli aivan suomen huippuja.

Takamatkalta intohimon ääreen

Koska en uskonut riittävästi omiin kykyihini päästä ampumahiihdossa maailman huipulle, lähdin Ouluun opiskelemaan koulutetun hierojan ammattitutkintoa. Kävin hieromassa Kärsämäkeläisen blondin pohkeita ja näyttötutkinnon vastaanottajat olivat kovin vakuuttuneita: hyvin hierottu!

Hierojakoulutukseen sisältyi myös harjoittelua kuntosalilla. Luulin meneväni kahdeksi viikoksi pyyhkimään pölyjä kuntosalilaitteista. Niinhän siinä kävikin, mutta onnekseni törmäsin ohjaajaan, joka opiskeli personal traineriksi. Kiinnostuin, otin selvää Personal trainer –koulutuksesta, ja ilmoittauduin Vierumäellä järjestettävään koulutusohjelmaan. Siellä tutustuin Riku Aaltoon, joka myöhemmin perusti Trainer4You –yrityksen ja josta vuonna 2007 tuli sekä yhtiökumppanini sekä työkaverini.

Aloitin työni personal trainerina vuonna 2002 ja pääsin kouluttamaan ensimmäisen kerran kuntosaliohjaajia vuonna 2003. Koin kouluttajatyön heti antoisaksi ja kiinnostuin ensimmäisen kerran elämässäni opiskelemaan oikein kunnolla. Asiakkaiden kanssa tehty työ oli palkitsevaa ja yrittäjänä koin vapautta tehdä asiat omalla tyylilläni.

Fysiikkavalmentajasta mentaalivalmentajaksi

2009 vuonna saavutin kyllästymispisteen fysiikkavalmennuksissa. Koin, että fyysisen suorituskyvyn ja ravitsemuksen edistämisen periaatteet ovat todella yksinkertaisia, mutta siitä huolimatta asiakkaat eivät olleet sitoutuneita tai motivoituneita ohjeita noudattamaan kovin pitkään. Kuulin, että NLP eli neurolingvistinen ohjelmointi olisi toimiva menetelmä motivoinnissa ja muutostyökaluna. Niinpä lähdin opiskelemaan ensin NLP:tä ja sen jälkeen psykologiaa laajemmin. Avoimessa yliopistossa ja avoimissa koulutusohjelmissa koitin ahmia tietoa niin paljon kuin mahdollista, ja oppien seurauksista hedelmät korjasivat sekä asiakkaat että minä itse. Tiedolla valistamisen aikakausi oli päättynyt ja siirryin kokonaisvaltaisempaan ja psykologisempaan valmennusotteeseen.

Tähän mennessä olen saanut valmentaa elämäntapamuuttujia sekä kuntoilijoita lukemattoman määrän. En ole koskaan laskenut, mutta valmennuksissani on uran aikana ollut tuhansia ihmisiä. Urheilijoita olen valmentanut kahdessakymmenessä eri lajissa ja meriitteinä on useita suomenmestaruksia –ja ennätyksiä sekä MM ja EM –mitaleita.

”Liikunta on fyysisesti hyödyllistä ja henkisesti välttämätöntä!” – Mauno Koivisto

Psyykkinen valmennus on vienyt niin vahvasti mennessään, että tällä hetkellä teen fysiikkavalmennusta enää konsultoiden. Koulutan edelleen personal traineita sekä liikunta –ja hyvinvointialan ammattilaisia myös fyysisissä teemoissa, vaikkakin psyykkiset teemat täyttävät 90 % ajastani niin mentaalivalmentajana yksilöille kuin kouluttajana.

Fysiikan osalta olen itse pitänyt huolta siitä, että pysyn itsekin kunnossa. Ampumahiihtouran päätyttyä innostuin kokeilemaan triathlonia ja se vei mennessään sellaisella imulla, että olen suorittanut kaksi täydenmatkan Ironman –kisaa sekä useita puolimatkoja. Lisäksi hyvän ystävän kanssa olemme tehneet erilaisia omia henkisiä ja fyysisiä rajoja testaavia testejä, kuten 100 kilometrin yhtäjaksoisen sauvakävelyn sekä Afrikan korkeimmalle vuorelle, Kilimanjarolle kiipeämisen.

Mikä työtäni ohjaa?

Tällä hetkellä teen työtä yrittäjänä. Oman yrityksen lisäksi olen osakkaana Trainer4You –yhtiössä sekä True Hearts Oy:ssä. Työpäivääni, joka on välillä 2 tuntinen ja välillä 12 tuntinen, koitan mahduttaa niitä asioita, joita rakastan ja niitä, joita haluan muuttaa.

Olen erittäin huono motivoitumaan television katseluun tai lorvimiseen. Jos minulla on minuuttikaan ylimääräistä aikaa, otan kirjan käteeni. Luenkin vuodessa tätä nykyä 20 – 40 kirjaa ja voin sanoa, että olen parantumaton lukemisen suhteen. Yksikin hyvä ajatus, jonka kirjasta löydän, saattaa kantaa oivalluksen myötä hyvää fiilistä seuraavan päivän. Tai viikon. Jos toiset ovat koukussa elokuviin tai suklaaseen, minä olen oppimiseen.

Pyrin pitämään huolta siitä, että opiskelen joka päivä vähintään tunnin ja liikun tunnin. Yöunet hurahtavat yleensä 7,5 – 9 tunnin väliin, sillä pidän unta tärkeimpänä yksittäisenä hyvinvointitekona. Unella on hyvin vahva korrelaatio siihen, mitä seuraava päivä käynnistyy ja mitä saan aikaan.

Koen, että olen saanut työelämältä valtavan paljon, sillä olen saanut tavata tuhansia liikunta-alan ammattilaisia, motivoituneita asiakkaita, olen saanut työskennellä huippu-ammattilaisten kanssa, kirjoittaa 15 kirjaa ja viimeksi eilen olin luennoimassa Pekka Hyysalon ja Jethro Rostedtin kanssa samassa tapahtumassa.

Vaikka olen saanut paljon, koen silti, että olen vasta alkutaipaleella. Tässä kiihtyvässä informaatiomaailmassahan osaaminen vanhenee joka päivä. Nöyränä, mutta en nöyristellen suuntaankin huomista kohden. Mitähän saan taas oppia?

Jos haluat seurata arkeani, niin se onnistuu Instagramissa: @lasse_seppanen, Twitterissä: @lasse_seppanen sekä LinkedInissä ja Facebookissa omalla nimelläni.

Hyvinvointiagentit jalkauttavat hyvinvointitekoja yrityksen arkeen

LähiTapiola Pohjoinen koulutti henkilöstöstään 15 Hyvinvointiagenttia innostamaan, aktivoimaan ja jalkauttamaan pieniä, energisoivia ja hyvinvointia edistäviä tekoja yritykseen arkeen. Hyvinvointiagentti –koulutuksen tavoitteena onkin paitsi kannustaa osallistujaa ottamaan vastuu omasta hyvinvoinnistaan ja kouluttaa hänestä oman hyvinvointinsa paras asiantuntija, myös tarjota henkilölle tukea ja työkaluja lähiympäristönsä kannustamiseksi fiksumpiin, terveyttä ja energisyyttä edistäviin valintoihin. Jatka lukemista Hyvinvointiagentit jalkauttavat hyvinvointitekoja yrityksen arkeen

Training Forum 2017 – Tilaa unelmille, tiedolle ja verkostoitumiselle!

Jännittyneitä, innostuneita ja hyvinvoinnista kiinnostuneita ihmisiä viitisensataa samassa tilassa. Joku kertoi jännittäneensä tapahtumaa niin paljon, että edellisenä yönä ei innostuksissaan ollut saanut unta. Enpä juuri itsekään.

Referoin seuraavassa tapahtumapäivän kulkua käymällä läpi kunkin puhujan esittämiä ydinasioita ja höystämällä niitä henkilökohtaisilla mielipiteillä. Katsauksesta tuli sen verran tömäkkä, että suosittelen postauksen lukemista kevyessä kävelyssä tai seisomatyöpisteellä, niin säästyt istumisen haitoilta.
Jatka lukemista Training Forum 2017 – Tilaa unelmille, tiedolle ja verkostoitumiselle!

Geenitesti – turhaa pelottelua vai ennakoivaa sitouttamista?

Negen on yksi Training Forumin yhteistyökumppaneista. Sen geenitesti on maailman ainoa geenidatan ja elintapatiedon yhdistävä palvelu. Geenitesti ja sen tarjoama riskianalyysi voivatkin olla erinomaisia työkaluja asiakkaiden perinnöllisen sairastuvuusriskin riittävän aikaiseksi määrittämiseksi sekä sitouttamiseksi pitkäjänteiseen terveysvalmennukseen. Jatka lukemista Geenitesti – turhaa pelottelua vai ennakoivaa sitouttamista?

Makwan Amirkhani – Ensimmäinen ottelu

Vihdoin tuli päivä, jolloin lähdin Tukholmaan. Se oli viikkoa ennen matsia. Edelleen keskustelupalstoilla epäiltiin suureen ääneen kykyjäni. Päästessäni paikan päälle tuli sellainen olo, että nämä kaikki jätkät ovat legendoja. En tuntenut itseäni yhtään UFC-ottelijaksi. Lähinnä tunsin itseni paistiksi, joka yritetään syöttää leijonalle, mutta kukaan ei tiennyt kuinka vahva tämä paisti oikeasti on.

Menin ilmoittautumaan. Laitoin nimeni paperiin ja sain käteeni kirjekuoren.

“Laske rahat, katso, että kaikki on siellä.”

Kuoressa oli 10 000 kruunua.

“Onko tämä ottelupalkkioni?”

“Ei, se on taskurahaa.” Jatka lukemista Makwan Amirkhani – Ensimmäinen ottelu