Suomalaiset yrittäjät ovat selvästi tyytyväisempiä työhönsä kuin muut kansalaiset. Tämä johtuu muun muassa siitä, että he kokevat työnsä olevan haasteellisempaa, vapaampaa ja palkitsevampaa kuin muut kansalaiset. Yrittäjät kokevat myös saavansa toteuttaa haaveitaan työnsä kautta. Monelle yrittäjyys voikin olla terveyttä edistävä asia, koska he kokevat saavansa siitä oikeanlaista sisältöä elämäänsä.

Sampo -pankin teettämän tutkimuksen mukaan yrittäjät kokevat työnsä sisältävän positiivisia haasteita sekä onnistumisen tunteita. Noin puolet yrittäjistä kokee kykenevänsä pitämään työn ja muun elämän tasapainossa, mutta neljännes yrittäjistä kokee työn roolin liian hallitsevaksi. Yrittäjillä onkin muun muassa viikonlopputöitä noin kaksinkertainen määrä palkansaajiin nähden. Tiedossa on myös se, että joka toisella yrittäjällä on työntekoa haittaava sairaus tai vaiva.

Tutkimus vahvistaa myös olettamuksen yrittäjien huonokuntoisuudesta ja epäterveellisistä elämäntavoista. Yrittäjät kertovat syövänsä epäterveellisesti ja nauttivansa keskimääräistä useammin alkoholia. Yrittäjän liikuntatottumuksissa on myös parantamisen varaa. Noin 70 % yrittäjistä tunnustaa liikkuvansa terveyden näkökulmasta liian vähän. Myös yöunien pituus ja säännöllisyys ovat usein työssäkäyviä huonommalla tolalla. Hälyttävää on, että tutkimusten mukaan yli kolmannes yrittäjistä tulee aina tai ainakin hyvin usein töistä kotiin täysin uupuneena. Tämän ongelman ratkaisemiseen vastaus voi löytyä esimerkiksi ravitsemuksesta, sillä monet yrittäjät myöntävät, että työpäivänaikainen ateria jää usein nauttimatta. Myös hyvä fyysinen kunto vähentäisi työpäivän aiheuttamaa rasitusta ja nopeuttaisi palautumista fyysisestä sekä psyykkisestä stressistä.

Halua olisi, vaan ei aikaa?

Yrittäjällä suurimpia stressin aiheuttajia ovat pelko toimeentulosta ja asiakassuhteiden jatkuvuudesta. Uusimpien tutkimusten mukaan yrittäjän oman jaksamisen rajallisuus on myös noussut yhdeksi yrittäjien suurimmista pelonaiheista. Liikunnalla ja tasapainoisilla elämäntavoilla on tutkitusti vaikutusta muun muassa stressinsietokykyyn, mutta silti noin kolmannes yrittäjistä kertoo, ettei kuntoile ollenkaan. Verrattaessa yrittäjiä muihin työikäisiin on ero aktiivisuudessa huomattava, sillä työssäkäyvistä liikkumattomia on vain noin 20 %. Lähes kolme neljästä yrittäjästä kertoo, että haluaisi käyttää enemmän aikaa vapaa-ajan harrastuksiin. Jos tämä haave jää toteutumatta voivat seuraukset olla kohtalokkaat, sillä liikunnallisesti passiivisen riski sairastua erilaisiin sairauksiin on huomattavasti liikkuvaa ihmistä suurempi. Liikkumalla ja huolehtimalla kunnostaan voi siis ennaltaehkäistä ja pienentää monien eri sairauksien todennäköisyyttä sen lisäksi, että vireys, energisyys ja jaksaminen lisääntyvät. Esimerkiksi riski sairastua sepelvalimotautiin on passiivisella 1,5-2 kertaa suurempi kuin liikunnallisesti aktiivisella. Korkea verenpaine kohtaa passiivisen 30 % suuremmalla todennäköisyydellä ja aikuisiän diabetes puhkeaa 20-60 % todennäköisemmin. Rintasyövän ja paksunsuolen syövän osalta liikkumattoman riskikerroin on 30-50 % suurempi kuin liikunnan suhteen aktiivisella henkilöllä.

Yrittäjä ei ehdi palaa loppuun

Miksi monet yrittäjät ovat päästäneet itsensä niin huonoon kuntoon? Miksi monet yrittäjät painaneet itseensä sekä hyvinvointiinsa panostamisen taka-alelle ja ovat laiminlyöneet terveyttään vuosien ajan? Yrittäjälle oma yritys on monesti maailman tärkein asia ja monien kokemusten mukaan ”työhulluus” ja yrittäjyys kulkevat usein käsi kädessä. Yrittäjien jaksamista auttamassa on usein työn mielekkyys, joka ei kaikille työssäkäyville ole itsestäänselvyys. Pitkät ja epäsäännölliset työajat sekä herkeämätön paine jatkuvasta tuloksen tekemisestä polttavat kuitenkin yrittäjän kynttilää molemmista päistä vaikka sanotaankin, ettei yrittäjä ehdi palaa loppuun, koska hän sairastuu ennen sitä johonkin muuhun tautiin…

Yrittäjän työviikko on kuusipäiväinen

Sampo –pankin Yrittäjä -tutkimuksen mukaan yrittäjän keskimääräinen viikkotyömäärä on 47,5 tuntia (miehet 49,5 h, naiset 45 h) palkansaajan työpanoksen ollessa 40,5 tuntia viikossa. Käytännössä yrittäjä painaa siis keskimäärin kuuden päivän työviikkoja. Vuositasolla yrittäjän työpanos on noin 1,5 kuukautta palkansaajia suurempi. Yrittäjistä kymmenes tekee yli 60 tuntisia työviikkoja ja vajaat viisi prosenttia työskentelee reilut 70 tuntia viikossa. Oman firman kasvu ja menestyminen suhteessa saman toimialan muihin yrityksiin kannustavat yrittäjää panostamaan yhä enemmän aikaa työskentelyyn. Yrittäjän tyytyväisyyttä lisää ja stressiä vähentää selvästi se, että oma yritys menestyy alan keskivertoyritystä paremmin. Vastaavasti kuitenkin yli 60 tuntiset työviikot näyttäisivät lisäävän stressiä ja erilaisia stressioireita selvästi. Miesyrittäjien kohdalla tyydytystä näyttäisi tuovan juuri menestyminen yrittäjänä, kuin naisten kohdalla tyytyväisyyden tunnetta lisää voimakkaammin yrittäjäkokemukset sekä itsenäisyys yrittäjänä.

Pelkästään raha ei näyttäisi selittävän yrittäjien pitkiä työpäiviä. Tärkeimmiksi arvoikseen yrittäjät nostavat terveyden, perheen, kodin ja ihmissuhteet. Myös työn sisältö nousee selvästi taloudellista ansiota korkeampaan arvoon. Yrittäjät kokevat etenkin terveytensä menettämisen suurena riskinä. Onhan silloin vaarana koko yritystoiminnan kaatuminen ja sitä kautta jopa koko elämäntyön hukkaan valuminen. Eteran teettämän tutkimuksen mukaan yrittäjien työkyvyttömyyseläkkeelle jäämisessä on palkansaajia harvemmin perusteena mielenterveysongelmat. Tuki- ja liikuntaelinsairaudet ovat työkyvyttömyyseläkkeen syynä molemmilla ryhmillä suunnilleen yhtä usein. Yrittäjät joutuvat kuitenkin jättämään työelämän ennen aikojaan sydän- ja verenkiertosairauksien takia muita työikäisiä useammin. Yrittäjät päätyvät kuitenkin kaiken kaikkiaan työkyvyttömyyseläkkeelle palkansaajia harvemmin.

Lisää tehokasta peliaikaa liikkumalla!

Palkansaajat kokevat itsensä yrittäjiä terveemmiksi ja yrittäjät kokevat olevansa huomattavasti stressaantuneempia kuin muut työssäkäyvät. Kuitenkin yrittäjien kynnys hakeutua vaikkapa terveystarkastuksiin vaikuttaa tutkimusten mukaan olevan huomattavasti palkansaajia korkeampi, sillä lähes puolet yrittäjistä kertoo, ettei ole käynyt mahdollisuuksista huolimatta terveystarkastuksissa yli kolmeen vuoteen. Tämä kuvastaa toki yrittäjien vastuullista ja kiireistä työnkuvaa mutta vaikuttaa siltä, että asenteissa on myös parantamisen varaa. Onhan yrittäjä usein yrityksensä tärkein henkilö ja hänen terveyttään kannattaa vaalia vähintään siinä missä työntekijöidenkin. Yrittäjien on toki hankalaa irrottautua työstään ja töiden päätteeksi uupuneena kotisohvalle lysähtävän yrittäjän mielessä ei välttämättä ensimmäisenä ole kuntopolku tai -sali. Kannattaa kuitenkin muistaa, että jo pienet, säännöllisesti toistuvat liikunnan kerta-annokset saavat aikaan merkittäviä ja pitkäaikaisia tuloksia. Esimerkiksi jo 30 minuutin kävelylenkillä tai 20 minuutin hölkällä voidaan vauhdittaa kolesteroliaineenvaihduntaa noin 48 tunniksi eteenpäin. Tämä tieto tukee säännöllisen, vähäisenkin liikuntaharrastuksen positiivista vaikutusta terveyteen ja toimintakykyyn!

Neljännes yrittäjistä uskoo ikääntymisen vaikeuttavan työstä selviytymistä ja vain muutama prosentti uskoo, ettei ikääntyminen hankaloita lainkaan heidän työntekoaan. Toimintakyvyn ylläpito ja parantaminen liikunnan ja terveellisten elämäntapojen avulla on mahdollista ja ikääntymisen mukanaan tuomiin haasteisiin pystytään oikeanlaisella ennaltaehkäisevällä toiminnalla vaikuttamaan hyvinkin tehokkaasti. Tutkimukset osoittavat, että säännöllisellä liikunnalla voidaan säilyttää suoritus- ja toimintakyky pidempään ja henkilön kyky selviytyä itsenäisesti kotona on keskimäärin jopa 10 – 20 vuotta pidempi. Aktiivisilla valinnoilla voidaan oleellisesti vaikuttaa myös ikääntyvän yrittäjän työssä jaksamiseen, minkä lisäksi kasvatetaan aktiivisten ja itsenäisten vuosien määrää myös yrittäjän uran jälkeen.

Terve yrittäjä hyväkuntoisessa yrityksessä

Yrittäjän tulisi hyödyntää yritteliäisyyttään, kunnianhimoaan ja pitkäjänteisyyttään myös hyvinvointinsa edistämisessä. Hänen tulisi nähdä hyvän kunnon ja terveyden arvo myös liiketoimintansa näkökulmasta: Ei pelkästään sairauspoissaolojen ja ennenaikaisten eläköitymisten vähentymisen aiheuttamina säästöinä, vaan myös energisyyden, jaksamisen, paremman työilmapiirin ja palautumiskyvyn mahdollistamana parempana henkilöstötuottavuutena ja yrityskuvaa parantavana tekijänä.

Itse yrittäjä on oman toimintansa käyntikortti. Hän viestii omalle työyhteisölleen ja kentälle kuvaa yrityksen tilasta ja voinnista. Kiireen ja väsymyksen musertama yrittäjä ei anna hyvää kuvaa liiketoiminnastaankaan. Energiaa pursuava, ryhdikäs ja hyvinvoiva yrittäjä taasen viestii taustojenkin olevan kunnossa. Myös työntekijät arvostavat tänä päivänä jopa palkkaakin enemmän yrityksen tarjoamia muita etuja ja arvoja. Hyvinvointiin panostaminen ei siis valu koskaan hukkaan: Saat säästöjä, tehokkuutta, lisää tehokasta peliaikaa, imagonkohotusta sekä tietenkin paremman olon nyt ja tulevaisuudessa. Panosta hyvinvointiisi – olet sen arvoinen!