Asennetta syksyyn!

Ekaa duunipäivää eletään ennätyspitkän loman jälkeen. Viimeiset kuusi vuotta on tullut herättyä joka aamu kirjoittamaan keskeneräistä kirjaa (lue kirjoja) sekä artikkeleita. Nyt en herännyt. Tuli vietettyä totaalilomaa valvomisineen, nukkumisineen ja tekipä todella terää.

Kuukausi meni heittämällä: Pari kotimaan lomareissua poitsun futisturnausten merkeissä, Powerparkki ja muumimaailma sekä mökkeilyä kolmen viikon verran. Kalastelua, uiskentelua, grillausta, saunomista pitkän kaavan kautta sekä muuta rentoa kesätekemistä. Eikä keleissäkään ollut tänä kesänä huomauttamista. Lomaa olisi toki voinut jatkaa vielä viikon, pari tai useammankin…
Paluu arkeen oli jyrkkä. Sadetta, sähköposteja ja postilaatikko puolillaan laskuja. Iltakin on ohjelmoitu lasten harrastuskuskaamisilla. Futis, lätkä, taitoluistelu ja ratsastus. Kaikki samalle illalle! Voisihan sitä voivotella ja haikailla menneen loman perään…
Elämä on asennelaji! Kun asennoituu yltiöpositiivisesti asioihin, on elämä paljon valoisampaa. Tein itseni kanssa sopimuksen: Aion nauttia mukavasta duunistani, maailman parhaista duunikavereista, mukavista asiakkaista ja rankoistakin työhaasteista sekä ottaa ilon irti syksyn jokaisesta päivästä! Asennetta syksyyn,
T: Riku

Kylläpä vastustaa!

Piti mennä Helsinkiin. Itse asiassa jo eilen. Olin kuitenkin varannut liput keskiviikolle 24.6. klo 9.50 koneeseen. Ja keskiviikko oli 23.6. Eli kämmäys oli minun! Piti ilmoittaa portilta palaverikumppaneille, että nyt on kaksi vaihtoehtoa: Palaveerata puhelimitse tai tavata vasta huomenna samaan aikaan, samassa paikassa.

Saavuin tänään to 24.6. klo 9.00 eli hyvissä ajoin lentokentälle. Kenttä näytti autiolta. Ei ristin sielua ja kalterit turvatarkastuksen edessä sekä lentojen aikataulunäyttöruudut pimeinä. Suunnistin lähtöselvitykseen. Siellä oli muutama ihminen jonottamassa Blue Onen palvelutiskeille. Näyttöruutukin oli tiskin päällä toiminnassa. Ruudulta hoksasin 9.50 lennon olevan peruutettu. Liian vähän lähtiöitä, kertoi virkailija tiskille päästyäni.
Tiedustelin seuraavaa lentoa. Se lähtisi 14.10 eli kolme tuntia palaveriajankohtani jälkeen. Ja takaisinhan minun piti tulla jo klo 16.40 koneella. Pisti kiukuksi. Kysyin miten Blue One korvaisi lippuni ja vaivani takaisin. Virkailija pahoitteli tilannetta ja pyysi kohteliaasti lippuni nähtäväksi. Hän kertoi samalla konetta näppäillen lähettävänsä lippuni tunnistekoodit matkatoimistoon, josta olin lippuni netin kautta varannut. Samaan ystävälliseen sävyynsä hän kertoi rahojen palautuvan samalle luottokorttitilille, josta liput oli maksettu. Hän varoitteli myös palautuksen kestävän jopa viikon pyhistä ja pankkipäivistä johtuen. Lopuksi hän ojensi minulle kahhvilakupongin ja kertoi pahoittelut edustamansa yhtiön puolesta sekä toivotteli mukavat Juhannukset. Kiukkuni oli tipotiessään ja kävelin tyytyväisenä kohti kahvilaa. Siellä kaivoin kuvettani, jotta sain ruisleivän ja kahvin sekä kahvilakupongin erotuksen maksetuksi. Aika huvittavaa, mutta huomion arvoista: Hyvä, ystävällinen ja empaattinen palvelu oli täysin kumonnut vasta vähän aikaa sitten kiehuneen kiukkuni. Olin enemmän Bluukkarin miehiä kun ennen lennon peruuntumista. Ja kaikki oli yhden virkailijan sekä hänen ystävällisen palveluasenteensa ansiota!

Perusaineenvaihdunnan aktivoinnilla peppu piukaksi!?

Painimme työssämme lähes päivittäin asiakkaidemme, ja välillä omienkin, painonhallintakysymysten kimpussa. Ravitsemus, painonhallintaa tukeva liikunta ja erilaiset ravintolisät sekä niiden vaikutukset aineenvaihduntaan mietityttävät monia asiakkaitamme. Tietoa on saatavilla valtavasti ja tavallisen lottokansalaisen onkin vaikeaa erottaa metsää puilta. Onkin kova työ yrittää kertoa ja perustella monien dieettien, poppakonstien ja ihmereseptien toimimattomuutta. Ihmisluonnehan on oikomiseen taipuvainen: Etsimme yhä ihmelääkettä kunnon kohentamiseen ja painon pudottamiseen. Valitettavasti, ja onneksi sellaista ei kuitenkaan ole. Muutos kunnossa ja painossa edellyttää muutosta tottumuksissa. Ravitsemus-, liikunta- ja arkiaktiivisuustottumukset on laitettava uusiksi. Pienistä puroista kasvaa vuolas virta, kunhan valinnat ja teot toistuvat arjessa.

Aina ei jaksa olla niin asiallinen. Koulutuspäällikkömme Lasse Seppänen laati huumoripainotteisen ohjeistuksen painonhallinnan tueksi. Kovaa faktaa, josta olisi helppo sokaistua. Älä siis ota seuraavaa ohjeistusta kovin vakavasti! Opetus kyseisestä ohjeistuksesta on seuraava: Kyseenalaista aina ohjeita, mikäli ne lupaavat huikeita tuloksia ilman ponnisteluja ja elämäntapamuutosta!


Perusaineenvaihdunnan aktivoinnilla peppu piukaksi!?

Tiesitkö että ihmisolennon perusaineenvaihdunnan osuus päivittäisestä energiankulutuksesta on noin 60 – 80 %. Eikö olisi siis järkevämpää maksimoida perusaineenvaihdunnan hyödyt, kun kerran alituinen salilla ramppaamisen hyöty on loppu viimeinen aika mitätön. Kaiken lisäksi se on kallista. Seuraavassa muutama ”tehokas” tärppi perusaineenvaihdunnan lisäämiseen:


Sukupuoli

Kaikkien matala-aineenvaihdunnaisten naisten kannattaa harkita sukupuolen vaihtamista. Miehet nimittäin omaavat jopa 20% korkeamman aineenvaihdunnan kuin naiset. Toisaalta, kannattaa jättää sen verran feministisyyttä, että sukupuolen vaihdoksesta huolimatta kuukautiset tulevat ja menevät aivan normaalisti. Kuukautiskiertoon kuuluva munasolun irtoaminen piristää aineenvaihduntaa (ainakin hetkellisesti) noin 5 prosentti yksikköä.

Hormonit;

Kilpirauhashormoni antaa kivan piristeen aineenvaihdunnalle. Tankkaa itseesi tutun lääkärin määräämänä hieman tyroksiinia, niin voit jopa KAKSINKERTAISTAA (!), luit aivan oikein, kaksinkertaistaa perusaineenvaihdunnan.

Kasvuhormoni antaa myös mukavan buustin aineenvaihdunnalle. Kasvuhormoni voi lisätä perusaineenvaihduntaa jopa 20%, joten mikäpä ettei sitä voisi liittyä nettisivuillakin kovasti menestyviin lisäravinnefirmojen VIP –klubiin!?

Ikä

Nuoruus on muotia! Mikäli ikä alkaa olla rasitteena, kannattaa harkita nuorennusleikkausta! Perusaineenvaihdunta nimittäin laskee noin 2% kymmenessä vuodessa. (Huh, sehän selittääkin nuo makkarat vyötäröllä)

Työtilan lämpötila

Lämmin ympäristö nostaa kivasti hikeä pintaan ja samalla tietenkin myös aineenvaihduntaa. Laita siis työtilassasi sekä makuuhuoneessasi termostaatti täysille ja vähän Adidaksen toppakerrastoa päälle, niin johan alkoi tapahtua. Valitettavasti ihan eksaktia prosenttiosuutta ei ole vielä empiiriset tutkimustulokseni tuottaneet, joten lämpötilan tehokkuuden vaikutusta ei vielä tutkimustulokset vahvista.

Kuume

Yhden asteen nousu elimistön lämpötilassa nostaa perusaineenvaihduntaa JOPA 12 %. Käyppä kipaise muutaman kerran kämpän ympäri ilkosillaan yöllä kuutamon aikaan, niin jo alkoi aineenvaihdunta sykkimään! Lyhyellä matikalla kehon lämpötilan nosto 40 asteeseen, nostaisi perusaineenvaihduntaa JOPA 36%!!!

Tupakointi

Nyt viimeistään kannattaa aloittaa tupakointi. Tupakan sisältämä nikotiini nostattaa aineenvaihduntaa noin 10 % verran. Kaiken lisäksi tuo kymmenisen prosenttia tulee helpolla. Poltat vain 10 – 15 savuketta päivässäJ.

Alla kertauksena laihtumisen matematiikkaa

Sukupuolen vaihtaminen + kuukautiset kerryttävät n. 25 % lisän aineenvaihduntaan. Hormoneilla saadaan taas kiihdytettyä nesterallia vaatimattomat 120 %.

Iän tuomat vaikutukset vastaavat nuorennusleikkauksesi toiveita. 10 ikävuoden nuorentuminen lisää kuitenkin n. 2% aineenvaihduntaa. Työtilan, toppavaatetuksen sekä 3 celciusasteen kuumeen nostattamisen johdosta perusaineenvaihdunta lisääntyy taas arviolta 40 %.

Askin verran päivässä tupakointi tuottaa lisähyvää taas n. 15 prosenttiyksikköä.


Paljonkohan näistä tulee yhteensä?

Sukupuoli = 25%

Hormonit = 120 %

Ikä = n. 2 %

Lämpötila ja kuume = 40 %

Tupakointi = 15 %

Yhteensä = 202 %

Olisihan minun pitänyt se tietää!?

Nälkä kurni mahassa. Olihan kello jo kaksi ja lounas oli yhä syömättä. Kurvasin Prisman pihaan ja lompsin hiljaiseen lounasravintolaan. Ei ollut paljon muita enää syömässä. Jokunen kahvittelija sentään.

Kaappasin tarjottimen ja latasin lautaset sekä aseet sen päälle. Lautaselle salaatit, kasvikset ja kastikkeet. Hiilareita edelleen vain “pupunruoan” muodossa. Pääsin onnellisena ruoan myötävaikutuksesta kassalle. Myyjiä oli hurumycket. Kukaan ei vilkaissutkaan minuun. Osalla näytti olevan Hesburgerin liivit ja lippikset, osalla Presso -kahvilaketjun kuteet. Ei tämä ruoka ainakaan Hessin eväälle vaikuttanut. Käänsinkin katseeni Presson porukkaan… ja he poispäin minusta. Odotin, odotin ja odotin. Hermot alkoivat kärventyä, pakko myöntää. Katsoin pitkään tummaa naistyöntekijää. Ja hän ei vastaavasti noteerannut minua ollenkaan. Katsoin uudelleen kassakonetta ja totesin mielessäni olevani kyllä oikeassa paikassa. Linjaston päässä, kuitenkin etäällä Hesburgerin kassoista.
Uusia asiakkaita ilmaantui kahvilan kassalle. Linjaston alkupäähän. Yhtä tyhjälle kassalle, kuin millä minä seisoin. He saivat palvelua välittömästi. Hihat alkoivat kärventyä totaalisesti. Katsoin uudelleen kassaneitiä. Ja hän vilkaisi minuun. “Tällä kassalle maksut”, hän huikkasi välinpitämättömän oloisesti. Olihan matkaa kassalta toiselle ainakin neljä ja puoli metriä. Kannoin tarjottimen mukanani ja asetuin jonon päähän jäähtyneet ruoat edessäni. Täytyy myöntää, että teki mieleni jättää ruoat siihen ja antaa pientä palautetta asiakaspalvelusta, mutta ajattelin malttaa mieleni. Sainpahan hyvää kirjoittelunaihetta blogiini:).
Asiakastyytyväisyys on pienestä kiinni: Huomioimisesta, kohteliaasta kohtaamisesta, fiksusti valituista sanoista ja vähästä viitsimisestä. Vuorovaikutus on kahden suuntainen tie: Sitä saa mitä tilaa. Kun on itse ystävällinen ja huomioiva, saa peilin lailla vastaavaa huomiota osakseen.
Yritykseni toimii hyvinvointialalla. Ammatillisen osaamisen lisäksi pidän hyviä viestintä ja vuorovaikutustaitoja sekä asiakkaan huomioivaa pelisilmää jopa teoriatietämystä kovemmassa arvossa. Joillakin se tuntuu tulevan äidinmaidon, geenien, kotikasvatuksen ja arvojen mukana. Toisilla taas taidot vaativat itsearvioimista, valmentamista ja opettelua. Kuka tahansa voi kuitenkin olla hyvä asiakaspalvelija. Kun vain itse haluaa. Täytyy vain saada palautetta, arvioida omaa käyttäytymistään sekä pidettävä asiat mielessä arjen vuorovaikutustilanteissa. Taidanpa sittenkin käydä vielä antamassa pientä palautetta tapahtuneesta – ihan rakentavassa hengessä!

Kiire on surkea tekosyy!

Kiirettä pukkaa! Tuskin olen ainoa? Treenit jää usein väliin juuri ajanpuutteen vuoksi. Muttei minulla. Ainakaan enää!

Kävin eilen salilla. Itse asiassa meillä on aamupalaveri siellä: Tavattiin Eduhousen Mikkoa ja Lassea omasta tiimistä. Päätettiin vetää pikkuinen aamutreeni ja mennä sitten aamupäiväksi palaveeraamaan. Budjetoitiin aikaa salitreenille, suihkulle ja saunalle n. 40 minuuttia ja se riitti mainiosti. Budjetti siis toteutui ja odotukset ylittyi ainakin minulla.
Lasse otti ohjat käsiin treenin vetämisessä. Kun meitä oli kolme, oli luonnollista ja fiksua päätyä patteritreeniin, jossa tehtiin kolmea liikettä minikuntopiirinä. Sairaan tehokasta ja mukavaakin. Ohessa treeni Sinunkin toteutettavaksesi aamulla tai koska tahansa:
Lämmittely: 10-15 juoksumatolla, fillarilla, crossarilla tai soutaen. Lisää kierroksia ja tehoa hiljalleen. Pääasia on, että lämmin hiipii puseroon pikku hiljaa
Lihaskunto-osuus:
1: Patteri:
1. Ylätaljaveto 2-3 x 15-20 toistoa tai 1 min
2. Kuntopallon heitto + vatsaliike 2-3 x 15-20 toistoa tai 1 min
3. Pystypunnerrus laitteessa 2-3 x 15-20 toistoa tai 1 min
2: Patteri:
1. Jalkaprässi 2-3 x 15-20 toistoa tai 1 min
2. Vastakkaisen jalan sekä käden ojennus konttausasennossa 2-3 x 15-20 toistoa tai 1 min
3. Vipunosto maaten 2-3 x 15-20 toistoa tai 1 min
3: Patteri: Huoltorasti
1. Askelkyykky taakse käsien ojennuksella ylös 2 x 10 per jalka
2. Jalan heilautus eteen-taakse ja sivulle-ristiin 10 per jalka/ suunta
Jäähdyttely: 5-10 min vastaavilla aerobisilla laitteilla
Liikkeitä ja sarjojen pituuksia voit helposti muunnella tavoitteesi mukaan. Itselleni kyseinen treeni toimi mainiosti aamulla: Virtaa oli päivän duuneihin ja askareisiin tuplasti normipäivään verrattuna. Suosittelen,
T: Rikke

Mukavuudenhalu rajoittaa kokemuksia?

Istun junassa. Matkalla kohti entistä opiskelukaupunkiani Rovaniemeä. Nyt reissu ei koske kouluhommia, vaan Rovaniemen yrittäjämme Jorma “Jorge” Vaaran sparrauskeikkaa. Tavoitteena olisi saada yhteistyötä liikuntakeskus Kunnon Paikan sekä urheiluliike City Sportin kanssa syvennettyä sekä jälkimmäisen kanssa käyntiin myös Oulussa.

10 km matka juna-asemalle tuli taitettua pyörällä. Jotta ehdin junaan, piti ylös sängystä vääntäytyä neljän maissa. Munat ja pekonit naamariin, pää lavuaariin, läppärilaukku selkään ja fillarin päälle. Kuulostaa brutaalilta? Vaan oli tosi mukavaa!

Aurinko teki nousuaan horisontista. Ruoho kimalteli aamun kosteutta ja linnut virittelivät ääntään koko päivän kestävää konserttoaan varten. Tiet olivat autioita ja pieni tuulenvire antoi sopivasti vauhtia selkäni takaa. Pyörä rullasi eteenpäin lähes tekemättä mitään. Matka sujui heittämällä puolessa sille budjetoimastani ajasta.

Miksiköhän mukavuudenhalu voittaa vastaavat tempaukset iän karttuessa? Miksiköhän sitä tekee kaiken aina helpoimman kautta, jos siihen on mahdollisuus? Miksiköhän sitä sokeutuu mahdollisuuksille ja kokee ne velvollisuuksina sekä negaatioina asioihin tarttumisen sijasta?

Muistan hyvin nuoruuden voittamattomuuden fiiliksen. Mikään ei ollut mahdotonta, ei edes kovin vaikeaa:) Esteitä ei ollut, haasteita korkeintaan. Ostin ensimmäisen auton 28 –vuotiaana. Sitä ennen tuli kaikki matkat taitettua fillarilla. Kyseenalaista ei tarvinnut, sillä vaihtoehtoja ei ollut. Fillari toimitti myös muuttoauton virkaa. Huonekalutkin kirjahyllystä rottinkikalusteisiin tuli roudattua Ounasvaaran huipulle pyörän tarakalla. Ja riiuttelureissulle Raahen tuli polkaistua Lumijoen ja Siikajoen maisemareittiä pitkin – ettei matka vaan olisi käynyt liian lyhyeksi. Kesätöihin Ristiinassa sijaitsevaan Lomakoti Heimariin matka yöjunalta taittui rullaluistimilla rinkka selässä ja kantamukset käsissä. Eikä tullut mieleenkään valittaa.

Nyt elämä on helppoa: On auto ja opiskeluaikoja enemmän rahaakin käytettävissä. On helppoa valita helpoin vaihtoehto. Näin jää enemän aikaa elämystenkin kokemiseen, sillä nehän ovat ostettavissa!?

Elämä on nykyisin hektistä. Kiire, velvollisuudet, kvartaalitalous ja muut paineet pakottavat tekemään helpoimman ja kannattavimman ratkaisun – siinä hetkessä. Muisteltavaa ei jää, kun ei ehdi muistella. Jää vain ratkaisuja. Haluttaessa voidaan mennä teateriin, ulkomaanreissulle, konserttiin tai ihan mihin vaan… Elämysten ja tekemisen paljous vähentää niiden kokemusarvoa. Kaikesta huolimatta yhteiskunnassamme arvostetaan sitoutumista, pitkäjänteisyyttä ja maltillisuutta.

Taidanpa itse tehdä asiat välillä vaikeimman kautta. Jos en sillä muuta saavuta, niin aikakin jää enemmän muisteltavaa kiikkustuoliin ja kerrottavaa lapsenlapsille. Taidanpa aloittaa tarinat papan käsipuntin ostosreissusta 13 –vuotinaana Helsinkiin. Olin varmaan nähnyt kuvan Arnoldista tai päättänyt saada lisää täytettä hartiasuojieni sisään. Rahojen upottua pennilleen ostokseen, ei jäänyt muuta vaihtoehtoa kuin taittaa 15 –kilometrin matka Espoon Olariin kävelen ja painoa kädestä toiseen vaihdellen. Ei helpoin mahdollinen ratkaisu, mutta sainpahan käsipainon…

Yritä kunnolla!

Nyt sain sen vihdoin käsiini! Painotuoreen Yrittäjän kunto-oppaan. Yhdessä Hyvinvointitiimimme vetäjän Määtän Tapanin kanssa vääntämämme kirja oli tiukka ponnistus. Työstäminen osui huonoon saumaan – keskelle lamaa ja henkistä taantumaa. Ei yrittäjä tuolloin kuntovalmennusta kaivannut vaan taloudellista tekohengitystä sekä psyykkistä tsemppausta ja apua.

Nyt tilanne on kuitenkin kohentunut. Moni yrittäjä voi jo hengittää vapaammin. Kaikki tarmo ei mene selviytymistaisteluun ja laskutettaviin arkirutiineihin. Voidaan jo suunnitella elämää eteenpäin ja panostaa pitkäjänteisempiin asiaoihin – kuten omaan hyvinvointiin.
Yrittäjä on oman yrityksensä keulakuva, tärkein voimavara sekä taloudellisti korvaamaton linkki henkilöstöön sekä asiakkaisiin päin. Jos yrittäjä luhistuu henkisesti tai fyysisesti, on koko yritys vaarassa romahtaa. Hyväkuntoinen yrittäjä viestii mielikuvaa hyvinvoivasta yrityksestä. Ryhdikkyys, energisyys ja hyvävointisuus tarttuvat helposti myös henkilöstöön, etenkin jos yrittäjä kannustaa siihen pienillä panostuksilla. Sairauspoissaolojen vähenemisen, henkilöstötuottavuuden paranemisen ja ilmapiirin kohenemisen lisäksi myös yrityksen imago ja kiinnostavuus työnantajana tuppaavat lisääntymään.
Monet sijoitukset ovat saattaneet mennä viimeaikoina melko persiilleen. Hyvinvointiin panostettu aika, vaiva ja raha taasen ovat tuottaneet nyt, vaikeina aikoina, entistä paremmin. Kannustankin Sinua, olit sitten yrittäjä tai et, panostamaan hieman enemmän energiaa omaan hyvinvointiisi, sillä olet todellakin sen arvoinen.
Ohessa pieni ote kirjan sisällöstä tutustuttavaksesi, ole hyvä:

Suomalaiset yrittäjät ovat selvästi tyytyväisempiä työhönsä kuin muut kansalaiset. Tämä johtuu muun muassa siitä, että he kokevat työnsä olevan haasteellisempaa, vapaampaa ja palkitsevampaa kuin muut kansalaiset. Yrittäjät kokevat myös saavansa toteuttaa haaveitaan työnsä kautta. Monelle yrittäjyys voikin olla terveyttä edistävä asia, koska he kokevat saavansa siitä oikeanlaista sisältöä elämäänsä.

Sampo -pankin teettämän tutkimuksen mukaan yrittäjät kokevat työnsä sisältävän positiivisia haasteita sekä onnistumisen tunteita. Noin puolet yrittäjistä kokee kykenevänsä pitämään työn ja muun elämän tasapainossa, mutta neljännes yrittäjistä kokee työn roolin liian hallitsevaksi. Yrittäjillä onkin muun muassa viikonlopputöitä noin kaksinkertainen määrä palkansaajiin nähden. Tiedossa on myös se, että joka toisella yrittäjällä on työntekoa haittaava sairaus tai vaiva.

Tutkimus vahvistaa myös olettamuksen yrittäjien huonokuntoisuudesta ja epäterveellisistä elämäntavoista. Yrittäjät kertovat syövänsä epäterveellisesti ja nauttivansa keskimääräistä useammin alkoholia. Yrittäjän liikuntatottumuksissa on myös parantamisen varaa. Noin 70 % yrittäjistä tunnustaa liikkuvansa terveyden näkökulmasta liian vähän. Myös yöunien pituus ja säännöllisyys ovat usein työssäkäyviä huonommalla tolalla. Hälyttävää on, että tutkimusten mukaan yli kolmannes yrittäjistä tulee aina tai ainakin hyvin usein töistä kotiin täysin uupuneena. Tämän ongelman ratkaisemiseen vastaus voi löytyä esimerkiksi ravitsemuksesta, sillä monet yrittäjät myöntävät, että työpäivänaikainen ateria jää usein nauttimatta. Myös hyvä fyysinen kunto vähentäisi työpäivän aiheuttamaa rasitusta ja nopeuttaisi palautumista fyysisestä sekä psyykkisestä stressistä.

Halua olisi, vaan ei aikaa?

Yrittäjällä suurimpia stressin aiheuttajia ovat pelko toimeentulosta ja asiakassuhteiden jatkuvuudesta. Uusimpien tutkimusten mukaan yrittäjän oman jaksamisen rajallisuus on myös noussut yhdeksi yrittäjien suurimmista pelonaiheista. Liikunnalla ja tasapainoisilla elämäntavoilla on tutkitusti vaikutusta muun muassa stressinsietokykyyn, mutta silti noin kolmannes yrittäjistä kertoo, ettei kuntoile ollenkaan. Verrattaessa yrittäjiä muihin työikäisiin on ero aktiivisuudessa huomattava, sillä työssäkäyvistä liikkumattomia on vain noin 20 %. Lähes kolme neljästä yrittäjästä kertoo, että haluaisi käyttää enemmän aikaa vapaa-ajan harrastuksiin. Jos tämä haave jää toteutumatta voivat seuraukset olla kohtalokkaat, sillä liikunnallisesti passiivisen riski sairastua erilaisiin sairauksiin on huomattavasti liikkuvaa ihmistä suurempi. Liikkumalla ja huolehtimalla kunnostaan voi siis ennaltaehkäistä ja pienentää monien eri sairauksien todennäköisyyttä sen lisäksi, että vireys, energisyys ja jaksaminen lisääntyvät. Esimerkiksi riski sairastua sepelvalimotautiin on passiivisella 1,5-2 kertaa suurempi kuin liikunnallisesti aktiivisella. Korkea verenpaine kohtaa passiivisen 30 % suuremmalla todennäköisyydellä ja aikuisiän diabetes puhkeaa 20-60 % todennäköisemmin. Rintasyövän ja paksunsuolen syövän osalta liikkumattoman riskikerroin on 30-50 % suurempi kuin liikunnan suhteen aktiivisella henkilöllä.

Yrittäjä ei ehdi palaa loppuun

Miksi monet yrittäjät ovat päästäneet itsensä niin huonoon kuntoon? Miksi monet yrittäjät painaneet itseensä sekä hyvinvointiinsa panostamisen taka-alelle ja ovat laiminlyöneet terveyttään vuosien ajan? Yrittäjälle oma yritys on monesti maailman tärkein asia ja monien kokemusten mukaan ”työhulluus” ja yrittäjyys kulkevat usein käsi kädessä. Yrittäjien jaksamista auttamassa on usein työn mielekkyys, joka ei kaikille työssäkäyville ole itsestäänselvyys. Pitkät ja epäsäännölliset työajat sekä herkeämätön paine jatkuvasta tuloksen tekemisestä polttavat kuitenkin yrittäjän kynttilää molemmista päistä vaikka sanotaankin, ettei yrittäjä ehdi palaa loppuun, koska hän sairastuu ennen sitä johonkin muuhun tautiin…

Yrittäjän työviikko on kuusipäiväinen

Sampo –pankin Yrittäjä -tutkimuksen mukaan yrittäjän keskimääräinen viikkotyömäärä on 47,5 tuntia (miehet 49,5 h, naiset 45 h) palkansaajan työpanoksen ollessa 40,5 tuntia viikossa. Käytännössä yrittäjä painaa siis keskimäärin kuuden päivän työviikkoja. Vuositasolla yrittäjän työpanos on noin 1,5 kuukautta palkansaajia suurempi. Yrittäjistä kymmenes tekee yli 60 tuntisia työviikkoja ja vajaat viisi prosenttia työskentelee reilut 70 tuntia viikossa. Oman firman kasvu ja menestyminen suhteessa saman toimialan muihin yrityksiin kannustavat yrittäjää panostamaan yhä enemmän aikaa työskentelyyn. Yrittäjän tyytyväisyyttä lisää ja stressiä vähentää selvästi se, että oma yritys menestyy alan keskivertoyritystä paremmin. Vastaavasti kuitenkin yli 60 tuntiset työviikot näyttäisivät lisäävän stressiä ja erilaisia stressioireita selvästi. Miesyrittäjien kohdalla tyydytystä näyttäisi tuovan juuri menestyminen yrittäjänä, kuin naisten kohdalla tyytyväisyyden tunnetta lisää voimakkaammin yrittäjäkokemukset sekä itsenäisyys yrittäjänä.

Pelkästään raha ei näyttäisi selittävän yrittäjien pitkiä työpäiviä. Tärkeimmiksi arvoikseen yrittäjät nostavat terveyden, perheen, kodin ja ihmissuhteet. Myös työn sisältö nousee selvästi taloudellista ansiota korkeampaan arvoon. Yrittäjät kokevat etenkin terveytensä menettämisen suurena riskinä. Onhan silloin vaarana koko yritystoiminnan kaatuminen ja sitä kautta jopa koko elämäntyön hukkaan valuminen. Eteran teettämän tutkimuksen mukaan yrittäjien työkyvyttömyyseläkkeelle jäämisessä on palkansaajia harvemmin perusteena mielenterveysongelmat. Tuki- ja liikuntaelinsairaudet ovat työkyvyttömyyseläkkeen syynä molemmilla ryhmillä suunnilleen yhtä usein. Yrittäjät joutuvat kuitenkin jättämään työelämän ennen aikojaan sydän- ja verenkiertosairauksien takia muita työikäisiä useammin. Yrittäjät päätyvät kuitenkin kaiken kaikkiaan työkyvyttömyyseläkkeelle palkansaajia harvemmin.

Lisää tehokasta peliaikaa liikkumalla!

Palkansaajat kokevat itsensä yrittäjiä terveemmiksi ja yrittäjät kokevat olevansa huomattavasti stressaantuneempia kuin muut työssäkäyvät. Kuitenkin yrittäjien kynnys hakeutua vaikkapa terveystarkastuksiin vaikuttaa tutkimusten mukaan olevan huomattavasti palkansaajia korkeampi, sillä lähes puolet yrittäjistä kertoo, ettei ole käynyt mahdollisuuksista huolimatta terveystarkastuksissa yli kolmeen vuoteen. Tämä kuvastaa toki yrittäjien vastuullista ja kiireistä työnkuvaa mutta vaikuttaa siltä, että asenteissa on myös parantamisen varaa. Onhan yrittäjä usein yrityksensä tärkein henkilö ja hänen terveyttään kannattaa vaalia vähintään siinä missä työntekijöidenkin. Yrittäjien on toki hankalaa irrottautua työstään ja töiden päätteeksi uupuneena kotisohvalle lysähtävän yrittäjän mielessä ei välttämättä ensimmäisenä ole kuntopolku tai -sali. Kannattaa kuitenkin muistaa, että jo pienet, säännöllisesti toistuvat liikunnan kerta-annokset saavat aikaan merkittäviä ja pitkäaikaisia tuloksia. Esimerkiksi jo 30 minuutin kävelylenkillä tai 20 minuutin hölkällä voidaan vauhdittaa kolesteroliaineenvaihduntaa noin 48 tunniksi eteenpäin. Tämä tieto tukee säännöllisen, vähäisenkin liikuntaharrastuksen positiivista vaikutusta terveyteen ja toimintakykyyn!

Neljännes yrittäjistä uskoo ikääntymisen vaikeuttavan työstä selviytymistä ja vain muutama prosentti uskoo, ettei ikääntyminen hankaloita lainkaan heidän työntekoaan. Toimintakyvyn ylläpito ja parantaminen liikunnan ja terveellisten elämäntapojen avulla on mahdollista ja ikääntymisen mukanaan tuomiin haasteisiin pystytään oikeanlaisella ennaltaehkäisevällä toiminnalla vaikuttamaan hyvinkin tehokkaasti. Tutkimukset osoittavat, että säännöllisellä liikunnalla voidaan säilyttää suoritus- ja toimintakyky pidempään ja henkilön kyky selviytyä itsenäisesti kotona on keskimäärin jopa 10 – 20 vuotta pidempi. Aktiivisilla valinnoilla voidaan oleellisesti vaikuttaa myös ikääntyvän yrittäjän työssä jaksamiseen, minkä lisäksi kasvatetaan aktiivisten ja itsenäisten vuosien määrää myös yrittäjän uran jälkeen.

Terve yrittäjä hyväkuntoisessa yrityksessä

Yrittäjän tulisi hyödyntää yritteliäisyyttään, kunnianhimoaan ja pitkäjänteisyyttään myös hyvinvointinsa edistämisessä. Hänen tulisi nähdä hyvän kunnon ja terveyden arvo myös liiketoimintansa näkökulmasta: Ei pelkästään sairauspoissaolojen ja ennenaikaisten eläköitymisten vähentymisen aiheuttamina säästöinä, vaan myös energisyyden, jaksamisen, paremman työilmapiirin ja palautumiskyvyn mahdollistamana parempana henkilöstötuottavuutena ja yrityskuvaa parantavana tekijänä.

Itse yrittäjä on oman toimintansa käyntikortti. Hän viestii omalle työyhteisölleen ja kentälle kuvaa yrityksen tilasta ja voinnista. Kiireen ja väsymyksen musertama yrittäjä ei anna hyvää kuvaa liiketoiminnastaankaan. Energiaa pursuava, ryhdikäs ja hyvinvoiva yrittäjä taasen viestii taustojenkin olevan kunnossa. Myös työntekijät arvostavat tänä päivänä jopa palkkaakin enemmän yrityksen tarjoamia muita etuja ja arvoja. Hyvinvointiin panostaminen ei siis valu koskaan hukkaan: Saat säästöjä, tehokkuutta, lisää tehokasta peliaikaa, imagonkohotusta sekä tietenkin paremman olon nyt ja tulevaisuudessa. Panosta hyvinvointiisi – olet sen arvoinen!

Suunnatonta ylpeyttä

Olin viikonlopun työ- ja pelireissulla Jyväskylässä. Reissu oli töiden puolesta onnistunut. Saimme paljon aikaan, kiitos keskisuomen mestareidemme Teemun ja Tapsan.

Ylpeyden tunnetta vahvisti myös se, että pakkasin treenivaatteet matkaan. Ja vieläpä syystä. Niille oli käyttöä pinttyneeksi hienhajuksi saakka. Kolmen vuorokauden aikana tuli treenatuksi neljään otteeseen. Kerran lenkin, kahdesti kuntosalin ja kerran tuon jo vuodattamani kahvakuularääkin muodossa. Vaikka työasiat veivät päähuomion to-pe akselilla, ehdin ja ennen kaikkea päätin ottaa aikaa sekä itsestä niskasta kiinni treenirupeamat toteuttaakseni. Ja kyllä kannatti! Hieman arkojen lihasten lisäksi sain aimo annoksen lisävirtaa töistä selviytymiseen sekä itseluottamusruiskeen, jollaista en hetkeen ollut kokenutkaan. Fiilis vahvistaa psyko-fyysistä kokonaiskuvaa, jota näidenkin treenikokemusten valossa täydentää hyvän seuran sosiaalinen vaikutus.

Erityistä ylpeyttä tunsin kuitenkin poikani Eetun jalkapalloturnausta seuratessani. Pojat pelasivat Oulun alueen 98 –syntyneistä pojista kootulla Talent –joukkueella Jyväskylä Cupia. Joukkueena hienosti mennyttä turnausta täydensi Eetun huima maalivire. Kuudessa ottelussa upotetut yhdeksän maalia ja tiukan 2-1 finaalivoiton molempien maalien tekeminen saivat isäukon rintapielen rottingille.

Suurimman syyn ylpeydelle antoi kuitenkin Eetun nöyrä joukkuepelaajan asenne. Töitä tehtiin ja peliä pelattiin joukkueen, ei omien onnistumisten eteen. Eikä peli mennyt yksin kuskaamiseksi, pörssipisteiden laskemiseksi ja onnistumisilla lesottamiseksi. Juuri tällaisena nöyränä, ahkerana ja tilanteisiin menemistä pelkäämättömänä joukkuepelaajana haluaisin itsenikin muistettavan omien duunikavereiden keskuudessa. Kun yhdessä saavutetaan jotakin mainittavaa, on mukavaa juhlia yhdessä muidenkin onnistujien kanssa. Yksin on vaikeaa onnistua ja juhliminenkin käy pidemmän päälle tylsäksi!

Liiku ja syö henkesi edestä!

Tiesitkö, että jo 5 %:n painonpudottamisella on valtavat terveydelliset vaikutukset? Lihavuus kasvattaa riskiä sairastua sydän- ja verenkiertoelimistön sairauksiin, aikuistyypin diabetekseen, rinta- ja paksunsuolen syöpään sekä tuki- ja liikuntaelinsairauksiin. Terveydelle vaarallisinta on vyötärön seutuun, sisäelinten ympärille kerääntyvä, viskeraalinen rasva. Pömppövatsan lisäksi se voi ahtauttaa myös keuhkojen toimintaa ja vaikeuttaa nukkumista.

Laihduttaminen ei ole helppoa – muutenhan kaikki olisivat ihannepainoisia. Painon pudottaminen vaatii muutosta. Se vaatii muutosta tottumuksissa, niin ruokavaliossa kuin aktiivisuudessakin. On syötävä vähemmän kuin kuluttaa. Siinä kaikki. Syömättömyys ei kuitenkaan laihduta. Eikä jatkuva ravaaminen. Energiavajeen on pysyttävä hallinnassa riittävällä syömisellä ja sopivasti annostellulla liikunnalla.

Kuten mainitsin, helppoa laihduttaminen harvoin on. Siitä tulisi kuitenkin tehdä niin helppoa, miellyttävää ja palkitsevaa kuin mahdollista. Itsellenikin on kertynyt vuosirenkaita keskivartaloon enemmän kuin tarpeeksi. Siksi olen päättänyt tiputtaa ainakin jonkin verran painoani. Terveydellisten vaikutusten lisäksi minua kiehtoo edes pikkuisen timmimpi keskikroppa ja kevyempi olo.

Ajattelin ryhtyä tarkkailemaan syömisiäni. Etenkin kuulopuheet, kaverien ja pikkuveljeni onnistumisen sekä tuoreet tutkimustulokset hiilihydraattitietoisen ruokavalion vaikutuksista kiinnostavat. Siksi olenkin päättänyt ryhtyä maltillisesti hiilihydraatteja karsivaan ruokavalioskarppaukseen. Raportoin valinnoistani ruokapöydässä ja puntarin kertomasta aika ajoin, jotta saat mahdollista vertaistukea omille muutospyrkimyksillesi. Katsotaan kuinka äijän käy!

Sairainta mitä olen kehollani tehnyt 20 vuoteen!

Tapasimme Jyväskylässä paikallisyrittäjiemme Tapanin ja Terrieri -Teemun kanssa tukiyhtiömme Fitran kehityspalaverin sekä työnhallintatyökalujeni käyttöönopastuksen tiimoilta. Palaveripäivä oli erinomaisen onnistunut ja päätimme päättää sen yhteistreeniin Kahvakuulaohjaajakoulutuksen jatko-osaa paikkakunnalle saapuneen Tuomo “Kahvakuulamies” Kilpeläisen kanssa. Seuraamme liittyi myös kauniimman sukupuolen rohkea edustaja, Tapanin koulukaveri sekä naapuri Anne. 

Onnistunut päivä oli siis saamassa onnistuneen päätöksen, sillä treeniä seuraisi lämmin sauna, kylmä olut sekä pitzalähetin kiikuttamat lätyt. Ensin oli kuitenkin selviydyttävä Tuomon suunnittelemasta treenistä emmekä tienneet mitä tuleman pitäisi – onneksi! Muutoin ainakin allekirjoittanut olisi saattanut olla hieman flunssainen…
Kuten arvata saattaa liittyi treenimme vahvasti Kahvakuulamiehen pelivälineeseen eli kahvakuulaan. Nappasimme Tapanin luota kuulat matkaamme ja kävelimme tovin, kunnes saavuimme paikkaan, joka ei naurattanut enää pätkääkään. Olimme Laajavuoren laskettelurinteen ala-asemalla. Siellä saimme napakat ja yksiselitteiset ohjeet treeniimme: Etuheilaustus ja heitto – mäen huipulle saakka! Aloitin taipaleeni 12 -kiloisella kuulalla. Se lensi heitto heitolta hieman lyhyemmän kaaren. Onneksi Tapani suostui vaihtamaan kuulan kanssani. Matka jatkui tästä eteenpäin 8 -kiloisella mötikällä. Se lensi selvästi pidemmälle – muutaman heiton verran. Sitten mäki jyrkkeni selvästi. Kuula vieri lähes saman matkan alamäkeen, jonka se töin tuskin lensi täydellä voimalla kuulaa ylärinteeseen heittäessäni. Usko tuntui loppuvan. Heitin joka toisen heiton selän yli eteen. Sitten välillä vuoroin oikealla ja vuoroin vasemmalla kädellä. Lopuksi vielä vartalon sivultakin. Silti hengitys kiihtyi kiihtymistään. Onneksi edessä näkyi jo huippu. Enää muutama heitto!
Kun olin lähes rinteen huipulla – tai luulin olevani – näkyi välihuipun takana uusi huippu. Entistä korkeammalla – ja jyrkemmän taipaleen takana. Paiskasin kuulan eteenpäin. Se tipahti kahva edellä maahan, suoraan kiven päälle ja kahva sano poks! Palaset lensivät eri suuntiin. Ensi reaktioni oli helpottunut. Se oli sitten siinä. Mieleeni hiipi kuitenkin ajatus luovuttamisesta – tai siis olosta, jonka luovuttaminen langettaa luovuttajalle. Ja itselläni ei ole tapana lopettaa asioita kesken! Ei todellakaan. Nappasin kuulan käteeni. Kahvakuulailusta ei enää voinut puhua, mutta mitä väliä. Heitin kuulan kaikin voimin ylärinteeseen. Juoksin ja ainakin yritin maitohapoiltani juosta. Uusi heitto ja heitto heiton perään. Sain treenikavereitani Terrieri-Teemua ja Kahvakuulamies Tuomoa heitto heitolta kiinni aavistuksen verran. Sisulla punnersimme itsemme rinteen päälle ja jäimme nojailemaan polviimme. Pian Tapani ja Annekin saavuttivat huipun. Voittajafiilis hiipi puseroon, kun happamuus kropassa pikku hiljaa siirtyi ja hengitys tasaantui. Se oli sitten siinä!
Kävellessämme tyytyväisinä rinnettä alas totesi Tuomo viileästi seuraavan nousun olevan helppo. Heittäisimme kaikki samaa kuulaa vuoron perään ja juoksisimme mutkaisempaa hiekkatietä kohti huippua. Ja voit varmaan arvata kuinka helpolla pääsimme! Ryhmän kannustus ja toisten pitkät heitot saivat ainakin allekirjoittaneen ylittämään itsensä. Tai ainakin anaerobisen kynnyksen ylitin jo ensi heitoilla. Yhteisnousu oli kuitenkin kannustava ja mielekäs. Ilman treenikavereita en olisi rinteen päälle kivunnut. 
Samasta ryhmän tuesta ja tsempistä ammennan voimani arkiduunissa ja sen haasteissakin. Yksin on mahdoton saavuttaa mitään suurta – yhdessä voimme kuitenkin tehdä uskomattoman hienoja ja merkityksellisiä asioita. Tsemppiä ja tuloksekasta tiimityötä toivotellen,
Väsynyt, mutta onnellinen “vuorenvalloittaja”