Vuodesta 2007 asti liikunta-alalla työskennellyt Kati Sirkola on pohjakoulutukseltaan terveys- ja kuntoliikuntaan erikoistunut liikuntaneuvoja. Hän toimi aiemmin personal trainerina ja ryhmäliikunnanohjaajana EasyFit Vaasassa. Tätä nykyä hän voimistaa oululaisen MyPT:n personal trainer -tiimiä ja toimii yhtenä Toimintasali Voimalan valmentajista. Sirkola valittiin vuonna 2016 vuoden Trainer4You Personal traineriksi.

Tämä artikkeli on poimittu uudesta Päiväni personal trainerina -oppaassa. Oppaan pääset lukemaan kirjautumalla tietopankkiin.

20161016_katis-036-argb_fullres

Trainer4You Personal trainer -liiketoimintakoulutuksen kautta homma lähti rokkaamaan, ja nyt on kalenterit täynnä”, Sirkola iloitsee. Hän nauttii, kun hän saa ohjata aloittelijan saliharjoittelun maailmaan. Yhtä lailla uuden potkun antaminen kokeneemmille kuntoilijoille tuottaa hyvää mieltä.”

”Ei personal trainerin homma tunnu enää työltä. Se on enemmänkin osa identiteettiä. Kun asiakkaat onnistuvat ja saa hyvää palautetta, sillä jaksaa eteenpäin.” Eikä Sirkola aio jäädä paikoilleen. ”Oppiminen ja itsensä haastaminen on yhtä juhlaa, kun saa tehdä juuri sitä, mistä eniten nauttii”. Seuraavaksi pääsemme kurkistamaan Sirkkelin päivään personal trainerina. Koetahan pysyä kyydissä!

Herätys kello soi ja soi ja soi. Jep, myönnän, olen ehkä maailman huonoin herääjä. Lapsena mulla oli herätyskello eteisessä ja vanhemmat soittivat aamuisin kahdesti varmistaakseen, olenko varmasti lähtenyt kouluun. Kerran isä on myös kaatanut kannulla vettä sänkyyni, jotta heräisin. No, nykyään tilanne ei ole ehkä enää niin paha, mutta nuo aamut ei edelleenkään ole minun juttu ja sen taitaa tietää myös asiakkaat. Nyt ei kuitenkaan auttanut kuin nousta.

dsc04474

Aamuja on kahdenlaisia. Parasta on herätä hyvissä ajoin, syödä maittava ja runsas aamupala, lueskella rauhassa sähköposteja ja juoda kahvia. Sen jälkeen voi pakata päivän eväät reppuun ja polkea kaikessa rauhassa työmaalle. Valitettavan usein kuitenkin sänky vie voiton ja kun sieltä ampaistaan ylös, on kaikki aamun askareet hoidettava kymmenessä minuutissa… ja kyllä vain, minä pystyn siihen, vaikka olenkin nainen. Bussipysäkille juostaan sitten takki auki, banaani toisessa kädessä ja kananmuna toisessa. Tämä aamu taisi olla jotain noiden väliltä.

Lue myös Kristianin ja Juha-Matin päivistä lataamalla Päiväni personal trainerina -opas tietopankistamme!

Saavun töihin ja kasvoilleni valahtaa leveä hymy. Aamupaapat ovat paikalla. Astuessani ovesta sisään kuuluu salilta huuto ”Mikäs paisti se sieltä tullee?” Iloinen joukko faareja, joilla vielä huumorin kukka kukkii. Naurahdan ja huudan takaisin ”Älkääs nyt pojjaat” ja jatkan matkaa.

Avaan PT-toimiston oven ja lasken läppärin pöydälleni. Vaihdan vaatteet ja samalla höpötän Sannikselle, joka on myös tänään tullut aamutuimaan töihin. Sannis on kova höpöttämään. Sen kanssa kun aloittaa, niin siitä ei ihan heti loppua tulekaan. Tietokone auki ja töihin. Ehdin ennen aamupäivän ohjauksia suunnitella illan pienryhmän treenin valmiiksi ja tehdä muutamat saliohjelmat. Läppärin kansi kiinni ja ohjaamaan.

SONY DSC
SONY DSC

Aamupäivä hurahtaa salin puolella ohjatessa ja ehdin tehdä myös oman treenin. Lounaalle lähdettiin tällä kertaa PT-porukan voimin. Hyvä ruoka, parempi mieli. Yhteislounaat ovat ihan parhaita. Päivä poikkeaa kivasti ja taas on viikon kuulumiset vaihdettu.

Lounaan jälkeen alan tarkistamaan ruokapäiväkirjoja. Se on yksi minun lempipuuhistani. Ravintopuoli on kiinnostanut minua aina. Muistan, kuinka opiskeluaikana tein kavereidenkin ravintotehtävät, jos hinnasta vaan päästiin sopimukseen. Anteeksi ope, mutta ainakin itse sain paljon harjoitusta.

Välipalaa, kahvia ja pian onkin aika hypätä puikkoihin ryhmäliikuntasalissa. Vaihdan vaatteet, viritän mikin ja käyn viemässä kiertoharjoittelulaput valmiiksi saliin. Tuttu porukka naisia tulee paikalle jo hyvissä ajoin ja he kasaavat itse pisteet valmiiksi. Minun tarvitsee niin sanotusti enää vain ilmestyä paikalle. Tunnilla on tällä kertaa paljon ensikertalaisia, mikä on hieno juttu. Musat päälle ja homma lähtee liikkeelle alkulämmittelystä. Circuit on yksi lempitunneistani, koska saan otettua asiakkaisiin todella hyvin kontaktia tunnin aikana. Ehdin käydä korjaamassa, antamassa vinkkejä ja kehumassa vaikkapa uusia jumppakenkiä. Tunnin jälkeen on hyvä fiilis. Kaikilla oli kivaa ja asiakkaat poistuu paikalta hymyssä suin.

Olen ollut työmaalla jo kymmenen tuntia enkä ole kertaakaan edes vilkaissut kelloon. Työ, joka ei tunnu työltä. Mikä voisi olla parempaa? Tunnin jälkeen on taas aika syödä. Jääkaapissa on kuusi samanlaista purkkia. Nappaan niistä yhden. Riisiä, kanaa ja kasviksia. Annos ei ole kaunis eikä ateria ole mikään makuelämys , mutta maha tulee täyteen. Päivät venyvät usein ja siksi valmistankin ruokaa aina useammalle päivälle yhdellä kertaa. Se helpottaa arkea.

nyrkkisirkkeli

On aika illan viimeisen ohjauksen. Salin puolella on paljon ihmisiä, sillä alkamassa on Crosstraining -pienryhmä. Kävellessäni salin perälle morjestan asiakkaita ja huomaan, kuinka tuttu porukka minua salin perällä jo odottaakin. Tänään on ryhmän viimeinen treeni ennen lopputestejä ja vuorossa on kehonpainoharjoittelua parin kanssa. Voi sitä naurun määrää. Samalla ilmassa on kuitenkin hiukan haikea fiilis. Kolme kuukautta on kulunut todella nopeasti ja ryhmä on puhaltanut yhteen hiileen mahtavasti alusta asti. Treeni päättyy taputuksiin.

Ryhmäläiset keskustelevat pukuhuoneeseen kävellessään siitä kuinka aikovat jatkaa yhdessä treenaamista vaikka kurssi päättyykin. Mietin mielessäni: ”Jes, olen onnistunut!” Vuosien varrella olen huomannut, kuinka vaikea töistä on päästä lähtemään. Niin käy nytkin. Jään suustani kiinni. Työpäivän aikana en edes huomaa olevani väsynyt. Kun pääsen kotiin silmät alkavat painaa. Tarkistan vielä sähköpostin. Suljen koneen ja vedän peiton korviin ja mietin ”Huomenna aamulla herään kyllä hyvissä ajoin!”

Mitä personal trainerinä menestyminen vaatii? Lataa opas kirjautumalla maksuttomaan tietopankkiin!

paivapersonaltrainerina-lataa

JÄTÄ VASTAUS

Please enter your comment!
Please enter your name here