Valitettavasti ei. Usein kuulee päiviteltävän, että missä on maalaisjärki tai että kyllä maalaisjärjellä pärjää. Ongelma on siinä, että maalaisjärki ei ole mikään mitattava ominaisuus. Kukaan ei voi oikeasti tarkalleen kertoa mitä on tämän paljon puhuttu maalaisjärki, joten termi ei kerro mitään. Samaan kategoriaan menevät lausahdukset kaikkihan sen tietävät ja syön normaalia kotiruokaa.

Timo Kettunen on tunnettu useista blogeista, Terveysmyrskyn FB-sivusta sekä humoristisesta, mutta räväkästä tyylistä käsitellä ja popularisoida terveyteen ja ravitsemukseen liittyviä asioita. Kettunen on korkeasti koulutettu, joten ihan mikä tahansa tutkimus mullistavine tuloksineen ei mene suodattamatta läpi! Vahvana haluna Kettusella on kuitenkin tutkitun tiedon tuominen esille kansantajuisesti, huumorilla höystettynä. Tämä artikkeli on pätkä lokakuussa ilmestyvästä Kettusen kirjasta Miksi syömisestä tuli niin hankalaa?

Kaikkihan sen tietävät, eikö?

Jos olet sellainen tapaus, joka kantaa vaikkapa omat ruoat juhliin ja ulkomaille, sinun mielestäsi tämä on täysin normaalia maalaisjärkeä, koska kaikkihan sen tietävät, että on ihan normaalia syödä kuten itse haluaa. Joku toinen taas haluaa nauttia ulkomaiden ruokakulttuurista, koska sehän nyt on ihan normaalia maalaisjärkeä, että kannattaa kokeilla erilaisia ruokia. Kaikkihan sen tietävät?!

Tästä päästäänkin siihen niin sanottuun normaaliin kotiruokaan, koska kaikkihan sen tietävät, että normaali kotiruoka on… ööh, no normaalia kotiruokaa, ajattele nyt hei maalaisjärjellä tätäkin asiaa. Jos sinä syöt kotonasi perunoita ja nakkikastiketta, salaattia ja leipää, se on sinulle normaalia kotiruokaa. Jos nyt kuitenkin tiedostaisit, että kotiruoan määritelmä muuttuu muun muassa iän, kokemusten, kulttuurin, koulutustason ja kiinnostuksen perusteella, ymmärtäisit, että eipäs muuten ehkä ole olemassakaan normaalia kotiruokaa.

Ei ole itse asiassa olemassa edes absoluuttista normaalia, koska suurin osa meistä ei ymmärrä eroa normaalin ja tyypillisen välillä. Lisäksi ihmisellä on taipumus pitää normaaleina asioita jotka ovat itselle ideaalisia.

Me olemme oppineet pitämään tiettyjä asioita normaaleina. Terveys on normaalia. Hyvä kunto on normaalia. Näitä me käytämme päivittäin synonyymina normaalille, vaikka ne eivät niitä ole. Ne ovat tavoiteltavia asioita, mutta eivät ne ole välttämättä normaaleja asioita. Joillekin on normaalia katsoa televisiota 5 tuntia päivässä, mutta se taas ei ole välttämättä tavoiteltava asia. Toisaalta joku voi olla katsomatta televisiota koskaan, mikä on taas hänelle normaalia. Onko se tavoiteltava asia, kaikkihan sen tietävät, että sen voi ihan maalaisjärjellä perustella, vai?

Tyypilliset asiat edustavat asioita joita esimerkiksi tietyn kulttuurin ihmiset yleensä tekevät. Suomalaisille voi olla tyypillistä syödä joka päivä leipää, mutta se ei tee asiasta vielä normaalia, koska eivät kaikki suomalaiset syö joka päivä leipää. Koska meillä kaikilla on kuitenkin jonkinlainen moraalikäsitys asioista ja kuvittelemme että tiedämme kuinka asioiden pitäisi olla, käytämme sanaa normaali kun päätämme mikä on itsellemme normaalia. Itsehän haluaisin olla Batman ja mielestäni on ihan normaalia ajatella niin. Moraalisen latauksen takia käsittelemme myös esimerkiksi sukupuoliin ja seksuaalisuuteen liittyviä asioita normaaliuden kautta. Sinun tulisi kuitenkin kysyä itseltäsi, että ovatko tekemäsi asiat normaaleja koska teet niitä, vai teetkö niitä koska ne ovat normaaleja?

Mikä asiasta tekee oikeasti merkityksellisen, on ihmisen kykyä venyttää normaaliuden käsitettä aiheen ja ideologian mukaisesti. Tämä johtuu siitä, ettemme oikeasti ymmärrä mitä normaalius tarkoittaa, vaan käsittelemme asioita yksi kerrallaan. Tästä syystä logiikkamme on usein ulospäin ristiriitaista, mutta emme välttämättä näe sitä itse.

Maalaisjärkemme on itse asiassa rikki. Kaput.

Tästä syystä toisen normi käsitetään usein virheellisesti jopa hyökkäykseksi omaa normia kohtaan ja siihen reagoidaan ymmärtämättä oikeasti toisen kantaa koko asiaan. Jos toinen kertoo että on vaihtanut karamellit hedelmiin, ilmoitetaan heti että hedelmäthän ovat epäterveellisiä, koska se on oma ideologian mukainen normi. Tai jos joku kertoo, että on alkanut kävellä päivittäin, muistetaan mainita, että oikeasti pitää treenata kovaa. Koska, no, kaikkihan sen tietävät ja blaa blaa blaa.

Tästä sisäisestä ristiriidasta johtuen emme näe yleensä kokonaiskuvaa, vaan keräilemme omien normien – asia joka voi siis muuttua hetkessä toisenlaiseksi – mukaisesti vain ideologisesti ajatteluumme sopivia asioista. Tästä syystä esimerkiksi tietystä ruokavaliosta johtuvat ruoansulatusoireet ovat selkeästi sen merkki, että ruokavalio on epäsopiva, mutta korvaavan ja uuden ideologian mukaisen ruokavalion aiheuttamat, samanlaiset oireet ovat vain merkki siitä, että ruokavalio ”toimii” ja ”elimistö puhdistuu”. Kakka mulahti lahkeeseen niin että pulina käy, mutta se on ihan normaalia.

Et pysty määrittelemään oikeasti väärää, oikeaa, normaalia tai tyypillistä syömistä muuten kuin omalla kohdallasi, jos edes sielläkään. Siksi jokaisen meistä tulisi opetella ja harjoittaa kriittistä ajattelua. Tämä tarkoittaa, että oma kanta muodostetaan parhaan mahdollisen todistusaineiston varaan huomioiden vielä omien ajatusvirheiden mahdollisuus. Tämän jälkeen kanta jätetään vielä avoimeksi sille, että se voi muuttua paremman tiedon myötä. Monelle maailma on valmis paikka ja kriittinen ajattelu vaatii hieman vaivaa, jota ei jakseta niin sanotusti nähdä. Olisi kuitenkin tärkeää ymmärtää, että tyytyminen muiden totuuksiin tai vallitsevaan tilaan on alistumista.

On myös mahdollista, että jos uskaltaudut kriittiseen ajatteluun, joudut luopumaan ideologiastasi. Joudut ehkä myöntämään, että olet ollut väärässä. Tämän väärässä olemisen aiheuttaman sisäisen ristiriidan voit välttää siten, että annat itsellesi vaihtoehtoja, kuten aiemmin kerroin. Jos et rajaa itseltäsi mitään etukäteen, et voi olla pahasti väärässäkään. Ymmärrän kyllä että väärässä oleminen pelottaa, mutta ei se ole heikkous, vaan meille on opetettu vain sellainen ajatusmalli, että epäonnistuminen tai väärässä oleminen olisi huono asia. Kriittinen ajattelu auttaa itse asiassa myös tähän, sillä sen avulla voit käsitellä omia ajatuksiasi, liittyivätpä ne sitten ruokaan tai elämään ylipäätään. Pääasia että annat itsellesi kehittyä.

Kriittinen ajattelu tarkoittaa, että et tyydy käytössäsi oleviin valmiisiin lähtökohtiin, vaan pyrit ajatuksia ja ideologioita kritisoiden perustelemaan itsellesi mahdollisimman hyvin miksi jokin asia on kuten on. Miksi syöt kuten syöt. Miksi kääpiöt asuvat luolissa. Miksi erilaisia ruokavalioita on olemassa ja miksi toinen voisikin olla jossain asiayhteydessä parempi kuin se oma rakas lautasmallisi jota olet pitänyt täysin normaalina ja aitona.

Tutustu tästä lokakuussa ilmestyvään Kettusen uutuuskirjaan!

JÄTÄ VASTAUS

Please enter your comment!
Please enter your name here