Toivon, että olet välttänyt liikenteestä tutun “sokeankulman” konkreettiset varjopuolet, olemalla törmäämättä mihinkään vaaralliseen sokeankulman peittäessä näkökentän. Tässä artikkelissa sokealla kulmalla tarkoitetaan yksilövalmennukseen liittyviä tekijöitä, jotka ovat läsnä ajasta sekä paikasta riippumatta, mutta jäävät meiltä usein huomaamatta.

Voimavaralähtöisyys ydinteemana

Lähes jokainen valmennussuhde käynnistyy jonkinlaisella alkukartoituksella. Alkukartoituksia voikin olla monenlaisia ja tyypillisimmillään ne liittyvät fyysisen kunnon testaamiseen, ruokapäiväkirja-analyyseihin sekä esitietojen kartuttamiseen haastattelun muodossa. Myös erilaiset palautumistilan kartoittamismenetelmät ovat lisänneet suosiotaan valmennuksen ponnahduslautana. Testaamisen tai kartoittamisen tulisi perustua kokonaisvaltaisten edellytysten arviointiin muutosprosessissa. On toki muistettava, että testeiksi tulisi valita mittareita, joilla mitataan kuitenkin myös tavoite-ominaisuuksia.

Mikäli kiinnitämme huomiomme liikaa mitattaviin tavoitteisiin, kuten rasvaprosenttiin, meiltä jää usein huomaamatta tavoitetoiminnan ulkopuolella vaikuttavia tekijöitä. Jotakin jää siis aina niin sanottuun sokeaan tai kuolleeseen kulmaan. Tulisiko meidän kuitenkin kiinnittää välillä huomiota siihen, mikä ei ole näkyvää ja validisti mitattavissa olevaa? Ehkäpä tulisi.

Henkiset ominaisuudet

Yksi epävalidi mitattava ominaisuus on henkinen kantti, tahdonvoima tai itsekuri – millä nimellä sitä haluammekaan kutsua. Joka tapauksessa, hetkelliset ja pitkäjänteiset päätökset jättää keksipaketti kauppaan tai valita hyötyliikunta sohvan ja television sijaan tapahtuvat juuri henkisen kantin kautta. Luonteenlujuus päätöstilanteessa vaatiikin yllättävän paljon energiaa. Useimmiten enemmän, mitä sitä on reservissä. Tästä esimerkkinä tilanne, jossa asiakkaamme saa väisteltyä ensimmäisen houkuttelevan ärsykkeen suuntaamalla tietoisesti huomion toisaalle, mutta sortuu toiseen yllykkeeseen. Siihen kun ei ollut enää tahdonvoimaa käytössä.

Pitkäjänteisyyden näkökulmasta meidän tulisikin mitata juuri niitä asioita, jotka vaikuttavat kykyymme tehdä päätöksiä. Ei siis pelkästään niitä asioita, jotka ovat näkyviä ja pinnallisia lopputuloksia. Vaan niitä, jotka ovat heikommin arvioitavissa olevia. Tapaamispäiväkirjat, joihin treenari tapaamisten päätteeksi kirjoittaa muistiin henkisen kehittymisen näkökulmasta ratkaisevia tekijöitä (kuten fiilikset, uskomukset, itseluottamus, jne), kertovat myös asiakkaalle hänen henkisen kypsyyden kehittymisestä.

Muutama sana vielä testaamisesta

Kuntotesteillä tulisi testata sitä, mihin kokonaisvaltaisesti on edellytyksiä, eikä pelkästään sitä mikä fyysinen kunto suorituskyvyn näkökulmasta on testaustilanteessa.

Kuntoilussa edellytyksillä voisi ajatella tarkoitettavan sitä, mikä on asiakkaan todellinen taso toteuttaa liikkeitä. Onko siis liikkeen hallinnan perusteet kunnossa? Toteutuuko liikehallinta matalalla ja korkealla kuormituksella. Entäpäs eri liiketasojen hallinta?

Varmista energiapääoma

Henkisellä puolella voimavaralähtöisyys tarkoittaa psyykkisiä valmiuksia. Voiko asiakas todella toteuttaa antamiasi ohjeita? Jos voi, niin mistä olet varma, että voi? Mistä olet varma, että muut taustalla olevat asiat eivät vaikuta heikentävästi asiakkaan päätöksenteko kykyyn? Mitä tapahtuu muille asiakkaan mielestä tärkeille asioille, asiakkaan keskittyessä ravinto-ohjelmiin ja harjoitusten kalenterointiin? Joutuvatko asiakkaan arvomaailmaan kuuluvat tärkeät asiat retuperällä kuntoilun kustannuksella?

Tärkeiden asioiden ei pitäisi kärsiä. Fakta on kuitenkin se, että ihmisellä on rajallinen määrä eri kohteisiin sijoitettavaa energiaa. Kokonaisvaltainen hyvinvointi ottaa huomioon elämisen kaikki puolet. Varmista siis, että henkistä pääomaa on riittävästi reservissä muutosprosessin aikana. Tyhjällä akulla kun on vaikea saada konetta liikkeelle.

Energiasyöppöjä ovat mm. tilanteet, joissa asiakas:

  • Joutuu luopumaan vanhoista tottumuksista
  • Tekee päätöksiä ja valintoja terveellisemmän elämäntapojen puolesta
  • Perustelee elämäntapamuutos projektiaan passiiviselle kaveripiirille
  • Pelkää ”kasvojen menettämistä”
  • Käy sisäistä taistelua yllykkeiden ja itsehillinnän välillä
  • Asiakas ei tiedä, mitä muutos tuo tullessaan.
  • Epävarmuuden sietäminen
Lasse
Artikkelin kirjoittaja on Trainer4You-kouluttaja Lasse Seppänen, jonka koulutuskokemus hakee vertaistaan.

Tämänkin postauksen lukeminen heikensi tahdonvoima ”lihaksiasi”. Voi kuitenkin olla, että postauksen lukeminen tehostaa työskentelyäsi jatkossa, jolloin vaivannäkösi saa palkinnon. Se, jos mikä on energiapääoman riemuvoitto.

JÄTÄ VASTAUS

Please enter your comment!
Please enter your name here