Monilla asiakkailla voi olla vääristyneitä mielikuvia ravitsemuksesta. Miten ravintovalmentajan tulisi silloin menetellä, ja miten valmennuksessa päästään toivottuun tulokseen?

Olen tehnyt valmennustyötä vuosien ajan ja huomannut, että yhä useampi aikuinen etsii apua itselleen ravintovalmennuksesta. Usein valmennukseen hakeutuvilla on jo entuudestaan omat ennakko-odotukset ja vaatimukset valmennukselle.

Iltapäivälehdissä on lähes viikoittain artikkeleita painonpudotuksesta sekä elämäntapamuutoksista. Näiden perusteella monilla on jo valmennukseen tullessaan selkeä käsitys siitä, minkälaisia tuloksia halutaan ja millaisessa ajassa ne halutaan saavuttaa.

Televisio, lehdet ja internet ovat täynnä erilaisia palveluita, ohjeistuksia ja guruja. Laidasta laitaan olevien vinkkien joukosta poimitaan ne mielenkiintoisimmat ja radikaaleimmat ideat, koska ne jäävät mieleen. Niiden pohjalta muodostuvat odotukset ja käsitykset elämäntapamuutoksesta, jotka kuitenkin monesti ovat  niin vääristyneitä, ettei niiden pohjalta voi rakentaa tuloksekasta valmennusta.

Kaikki alkaa huolellisesta alkukartoituksesta

Ensimmäinen vaihe ravintovalmennuksessa on aina asiakkaan taustatietojen kartoittaminen. Tarkoituksena on kerätä valmennettavasta mahdollisimman kattavat tiedot ja tämän toiveet, joiden perusteella valmentaja voi laatia suunnitelman, jolla toivottuihin tuloksiin päästään.

Jo tässä vaiheessa valmentaja yleensä ensimmäisen kerran huomaa, miten vääristyneet odotukset asiakkaalla saattaa olla tavoitteiden, aikataulun tai menetelmien suhteen.

Asiakkaan ennakko-odotukset ovat lähes aina syntyneet sellaisen tiedon pohjalta, jonka käsittelyyn asiakkaalla ei ollut riittäviä taitoja tai ymmärrystä. Näin asia, joka valmentajan silmissä tuntuu aivan uskomattomalta, saattaa olla valmennettavan silmin realistinen ja helposti saavutettavissa.

Itse lähden näissä tilanteissa purkamaan tilannetta keskustelemalla asiakkaan kanssa siitä, mistä käsitykset ja odotukset ovat syntyneet – onko taustalla kenties jo pitkään jatkunut tilanne? Asiakas on saattanut esimerkiksi yrittää elämäntapamuutosta siinä onnistumatta, mutta onkin nyt lukenut lehdestä jostain uudesta ja mullistavasta menetelmästä.

Miksi asiakas hakeutui valmennukseen?

Ensimmäinen asia, jonka haluan selvittää on se, miksi asiakas on hakeutunut valmennukseen. Kun syy hakeutumiseen on tiedossa, voidaan huomattavasti helpommin päästä haluttuun lopputulokseen.

Huolellisella kartoituksella voidaan jo useimmiten huomata, mikäli asiakkaan halu muutokseen ei kumpua itsestä vaan esimerkiksi puolison vaatimuksesta.

Samassa yhteydessä voidaan myös sulkea pois erilaiset sairaudet, kuten syömishäiriöt, jotka kuuluvat terveydenhuollon piiriin ja joita ravintovalmentajan ei tulisi alkaa hoitamaan ilman asianmukaista osaamista terveydenhuollon puolelta.

Elämäntapamuutos on monelle iso asia ja uskallan väittää, että pysyvää muutosta ei voida saavuttaa mikäli asiakas ei omaksu uusia tapoja. Suurin ero onnistuneen ja epäonnistuneen valmennuksen kohdalla onkin nimenomaan se, että asiakas on oikeasti sisäistänyt uudet tavat ja ruokailutottumukset.

Näitä voidaan opettaa asiakkaalle monella tapaa – yhtä ainoaa oikeaa tapaa ei ole olemassa. Itse lähestyn opetusta useimmiten käsittelemällä yhtä asiaa kerrallaan ja antamalla asiakkaalle asiaan liittyviä tehtäviä myös kotiin vietäväksi. Näin asiakas kykenee rauhassa paneutumaan asiaan ympäristössä, jossa kukaan ulkopuolinen ei ole häiriötekijänä.

Ennakko-odotusten korjaaminen

Taustakartoituksen jälkeen seuravana on edessä yhteisten tavoitteiden laatiminen. Viimeistään tässä vaiheessa valmentaja tyypillisesti huomaa asiakkaan vääristyneet ennakko-odotukset.

Ensimmäisessä tapamaamisessa saattaa kaikki mennä vielä aivan hyvin. On selvitetty asiakkaan taustaa ja toiveita ja päädytty toteuttamaan yhdessä valmennusta. Nopeasti eteen tulee kuitenkin tilanne, jossa valmentajan antamiin ohjeisiin tulee tyly vastaus: “En minä tälläisestä maksanut.”

Asiakas kokee, että valmentaja ei ole kyennyt antamaan sitä, mistä asiakas on maksanut. Tässä vaiheessa olennaista olisikin pysähtyä miettimään näitä ennakko-odotuksia ja syitä siihen, miksi tälläiset ovat syntyneet. Nyt todella punnitaan valmentajan oma ammattitaito ja osaaminen, kun helpon alun sijaan pitääkin kumota lähes kaikki asiakkaan ennakko-odotukset ja avata ne niin, että asiakas myös ymmärtää asian.

Ennakkokäsitysten muuttaminen muotoon, jossa asiakas ymmärtää miten terveellinen ravitsemus yleensäkin rakennetaan, voi vaatia useamman tapaamiskerran ja kirjeenvaihdon.

Miten skeptinen ja ennakkoluuloinen asiakas voidaan kääntää kohti valmentajan metodien hyväksymistä? Olennaista omasta mielestäni tässä tilanteessa on asettua asiakkaan asemaan.

Muutamia käytännön vinkkejä

Käy läpi asiakkaan mielipiteet kohta kohdalta, mutta vältä tyrmäämästä täysin asiakkaan mielipidettä vääräksi. Koita sen sijaan saada asiakas ymmärtämään esimerkkien kautta, miksi hänelle muodostunut mielipide on ehkä väärä tai vääristynyt. Älä tarjoa ohjeidesi tueksi tieteellisiä tutkimuksia, ellei asiakkaalla ole oikeasti kykyä niitä lukea, vaan anna käytännön esimerkkejä.

Usein pienellä myönnytyksellä päästään asiassa eteenpäin. Otetaan esimerkiksi väite “hiilihydraatit aiheuttavat lihavuutta”. Tässä tilanteessa lähtisin liikkeelle toteamalla, että kyllä, hiilihydraattien liikasaanti aiheuttaa lihavuutta. Jatkaisin vielä toteamalla, että minkä tahansa energiaravintoaineen liiallinen saanti johtaa lihoamiseen.

Valmennukseen hakeutuvilla on aina väistämättä jonkinlaisia oletuksia ravitsemuksesta ja terveydestä, ja mielestäni valmentajan tärkeimpänä tehtävänä on saada asiakas ymmärtämään, mitkä asiat eivät ole nykytieteen valossa paikkaansa pitäviä ja mitkä taas ovat. Tällaisissa tilanteissa onnistuneen valmennuksen taustalla on aina valmentajan ammattitaito kyetä muuttamaan valmennettavan ennakko-odotukset epärealistisista realistisiksi.

Jussi Jaurola, 32, on Trainer4You Ravintovalmentaja.
Artikkelin kirjoittaja Jussi Jaurola on Trainer4You Ravintovalmentaja.

Valmennuksen lopputuloksen kannalta pienilläkin asioilla on merkitystä, mutta erityisen tärkeää on tehdä pohjatyöt kunnolla. Aivan kuten esimerkiksi rakentamisessa hyvin tehty pohjatyö on ensimmäinen askel kestävään lopputulokseen.

Panosta siis valmennuksen alussa riittävien taustatietojen selvittämiseen ja pyri korjaamaan vääristyneet odotukset heti valmennuksen alussa, koska niiden korjaaminen myöhemmin voi olla liian vaativaa tai jopa mahdotonta.

JÄTÄ VASTAUS

Please enter your comment!
Please enter your name here