Avainsana-arkisto: Ateriarytmi

Mitä terveys on – osa 2: Rytmit luovat tasapainoa

Elämäntavat terveyden perustana

Kiireessä arjen rytmien ylläpitäminen voi olla hankalaa, ruokavälit ja nukkumaanmenoajat venyvät, väsymys kasvaa ja elämäntavat huononevat, jolloin arjesta tulee selviytymistä kello kaulassa juosten. Jos et jaksa rakentaa terveyttäsi tänään, on turha kuvitella pysyvänsäkään terveenä. Jos arkesi on tulipalojen sammuttamista on hyvä pysähtyä ja pohtia, miten voisit toimia toisin ja mikä tuo sinulle hyvinvointia. Muista kuitenkin, että hyvä stressi on elämän eteenpäin vievä voima. Uusien toimintatapojen opettelu ei ole helppoa, mutta opit ne keskittymällä niihin. Jatka lukemista Mitä terveys on – osa 2: Rytmit luovat tasapainoa

Säännöllinen ateriarytmi suojaa nuoria lihomiselta

Suomalaisessa väitöstutkimuksessa säännöllinen ateriarytmi suojasi nuoria lihomiselta.

Viime vuosikymmenten aikana lasten ja nuorten ylipaino ja lihavuus ovat yleistyneet maailmanlaajuisesti. Nuorten terveystapatutkimuksen mukaan 12–18-vuotiaiden ylipainoisuus on lähes kolminkertaistunut viimeisen 40 vuoden aikana, kertoo Terveyden ja hyvinvoinninlaitos THL. Samalla myös lihavuuden vaikeusaste on kasvanut.

Tiedetään, että painonkehitys on monitahoisen ulkoisten ja perinnöllisten tekijöiden yhteisvaikutuksen tulos. Terveystieteiden maisteri Anne Jääskeläinen Itä-Suomen yliopistosta selvitti väitöstutkimuksessaan, miten erilaiset varhaiset tekijät yhdessä vaikuttavat suomalaisten nuorten kehon painoindeksiin.

Väestöpohjaiseen seuranta-aineistoon perustuva tutkimus osoitti, että sekä isän että äidin ylipaino ennen raskausaikaa oli ylipainon ja lihavuuden vaaratekijä. Lisäksi äidin runsas painonnousu alkuraskaudessa lisäsi vaaraa merkittävästi, mutta kuitenkin vähemmän kuin äidin raskautta edeltävä ylipaino ja lihavuus.

Ruoankäyttötietojen tarkastelu osoitti, että säännöllinen viiden aterian rytmi arkipäivisin suojasi nuoria ylipainolta ja lihavuudelta. Vertailuluokkana oli ateriarytmi, johon ei kuulunut aamiaista.

– Ateriarytmin ja painon käänteistä yhteyttä selittäviksi biologisiksi mekanismeiksi on esitetty parempaa ruokahalun säätelyä ja syömisen hallintaa, ruoan termogeenistä vaikutusta ja edullisempia glukoosi- ja insuliinivasteita. Kokeellisia tutkimuksia mekanismien selvittämiseksi tarvitaan. Selitys voisi olla edellä mainittujen tekijöiden yhteisvaikutus tai että yksilökohtaisesti jokin niistä olisi muita merkittävämpi. Lapsilla ja nuorilla aterioiden skippaamiseen on havaittu liittyvän muutakin haitallista, kuten niukempaa ravintoaineiden saantia, psyykkistä oireilua ja heikompaa koulumenestystä. Näin ollen säännöllinen ateriointi tukisi hyvinvointia varsin kokonaisvaltaisesti, Jääskeläinen sanoo.

Säännöllinen ateriointi näytti tasoittavan eron painoindeksissä lihomiselle perinnöllisesti enemmän ja vähemmän altiiden välillä, mikä kertoo ateriarytmin merkityksestä.

Väitöskirjatutkimus perustuu Pohjois-Suomen vuoden 1986 syntymäkohortin tutkimusaineistoon, jota on kerätty etenevästi raskausajalta lähtien. Viimeisin tiedonkeruu toteutettiin vuosina 2001–2002, kun tutkittavat olivat 16-vuotiaita. Tutkittavia oli väitöskirjan osatutkimuksissa 4 664–6 637.

Jääskeläisen väitöskirja tarkastetaan Itä-Suomen yliopiston terveystieteiden tiedekunnassa lauantaina 28.9.2013. Vastaväittäjänä toimii dosentti Satu Männistö Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta ja kustoksena toimii apulaisprofessori Ursula Schwab Itä-Suomen yliopistosta. Väitöskirjan yhteenveto-osa ilmestyy yliopiston verkkoon väitöstilaisuutta seuraavalla viikolla.


Lähteet ja lukemista

Jääskeläinen A, Pussinen J, Nuutinen O, Schwab U, et al. (2011). Intergenerational transmission of overweight among Finnish adolescents and their parents: a 16-year follow-up study. International Journal of Obesity. Oct;35(10):1289-94.

Jääskeläinen A, Schwab U, Kolehmainen M, Kaakinen M, et al. (2013). Meal frequencies modify the effect of common genetic variants on body mass index in adolescents of the northern Finland birth cohort 1986. Sep 10;8(9):e73802.

Jääskeläinen A, Schwab U, Kolehmainen M, Pirkola J, et al. (2012). Associations of meal frequency and breakfast with obesity and metabolic syndrome traits in adolescents of Northern Finland Birth Cohort 1986. Nutrition, Metabolism & Cardiovascular Diseases. Aug 14. [Epub ahead of print].

Laitinen J, Jääskeläinen A, Hartikainen AL, Sovio U, et al. (2012). Maternal weight gain during the first half of pregnancy and offspring obesity at 16 years: a prospective cohort study. BJOG: An International Journal of Obstetrics & Gynaecology. May;119(6):716-23.