Avainsana-arkisto: liikunta

Miten motivoida työntekijöitä liikkumaan?

Yle uutisoi viime syksynä, että vaikka työnantajat käyttävät henkilöstöliikuntaan noin 400 miljoonaa euroa vuodessa, ainoastaan puolet työntekijöistä hyödyntää palveluita säännöllisesti. Miksi ihmisiä on niin vaikeaa saada liikkumaan, vaikka työnantaja tarjoaa siihen tukea ja usein jopa työaikaa sekä monipuolisia palveluja? Ja miksi työpaikan virkistys- ja työhyvinvointitapahtumiin osallistuvat aina aktiivisimmat henkilöt, niiden jäädessä pois, jotka erityisesti tukea ja aktivointia tarvitsisivat?

Vaikka liikunnan hyödyt ovat kiistattomat, niin silti niiden suomalaisten osuus, jotka eivät liiku juuri ollenkaan on THL:n mukaan kasvanut jo yli 25 prosenttiin. Kerran tai kaksi viikossa liikkuviin kuuluu puolet kansasta, joten suositusten mukaan liikkuu vain alle kolmasosa suomalaisista. Jatka lukemista Miten motivoida työntekijöitä liikkumaan?

Huono kunto on Suomen tuho

Nyt se on sanottu ääneen ja julkaistu mustana valkoisella: Huono kunto, liian vähäinen liikkuminen ja liiallinen istuminen aiheuttavat yhteiskunnallemme vähintäänkin 3,2 miljardin euron vuotuiset kustannukset. Fyysinen passiivisuus ja sen aiheuttamat ongelmat sekä kustannukset koituvatkin isänmaamme turmioksi, jos kurssi ei käänny viimeistään nyt. Jatka lukemista Huono kunto on Suomen tuho

Liikunta voi olla myrkkyä

Enää ei käydä “yksillä” nollaamassa, vaan viidesosa nuorista aikuisista käyttää lääkkeitä jaksaakseen töissä. Näin uutisoi Talouselämä –lehti suomalaisten, työikäisten työkykyä ja –kuntoa 6.6.2017 julkaistussa artikkelissaan. Taloustutkimuksen Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry:lle tekemään tutkimukseen viittaavan artikkelin mukaan työssäkäyvistä 18-29 -vuotiaista suomalaisista 21 % ja kaikki ikäluokat huomioiden 15 % työikäisistä käyttää reseptillä saatavia psyyke- tai kipulääkkeitä jaksaakseen työelämässä tai parantaakseen työsuorituksiaan.

Jatka lukemista Liikunta voi olla myrkkyä

Liikunta ei ole tärkeää

Arjen hyvinvoinnin ja jaksamisen näkökulmasta hikiliikunta ei ole numero yksi. Sitäkin oleellisempia tekijöitä ovat lepo, ravitsemus sekä arkiaktiivisuus.

Fyysisen hyvinvoinnin perusta

Hyvinvointia voidaan yksilön näkökulmasta tarkastella kolmen reservin kautta. Niillä tarkoitetaan tässä yhteydessä voimavaroja, jotka ylittävät arjen tavanomaisen kuormitustason vaatimukset. Ne ovat siis pääomia, jotka voidaan ottaa käyttöön tarvittaessa ja joiden ansiosta kuormittuminen on sitä vähäisempää, mitä enemmän henkilöllä on käyttämätöntä potentiaalia. Nämä kolme reserviä ovat biologinen (fyysinen), kognitiivinen (henkinen) ja sosiaalinen reservi, joista tässä yhteydessä keskitytään luonnollisesti biologisen eli fyysisen reservin käsittelyyn.

1.   Lepo

“Se joka makaa eniten lepää vähiten”.  Lepo voi luonteeltaan olla rakentavaa tai nakertavaa. Toisin sanottuna sillä voi olla palauttava tai uuvuttava vaikutus. Ollakseen palauttavaa, on levon oltava sopivasti suhteutettua kuormitukseen ja ravitsemukseen. Uuvuttavan työpäivän jälkeen sohvalle rojahtaminen sen sijaan lisää uupumuksen tunnetta. Jos ei välittömästi, niin ainakin pidemmällä aikavälillä.

Solujen rakentuminen, uusiutuminen ja siten myös kehitys tapahtuvat nimenomaan palautumisen aikana. Puhutaankin aineenvaihdunnan (metabolia) näkökulmasta anabolisesta eli rakentavasta tilasta elimistössä. Sen vastakohta eli katabolinen tila tarkoittaa tilannetta, jossa elimistö käyttää omia rakenteitaan energian muodostamiseen. Liiallinen kuormitus, vähäinen yöuni, stressi ja heikko ravitsemustila ovat omiaan lisäämään kataboliaa kehossa.

2.   Ravinto

”Jokainen suupala on joko kunnianosoitus tai mielenosoitus kehollesi”. Säännöllisyys, monipuolisuus, terveellisyys ja kohtuullisuus ovat energisoivan, ravitsevan sekä palauttavan ravitsemuksen kulmakiviä. Ravitsemuksella on useita terveyteen ja hyvinvointiin liittyviä positiivisia vaikutuksia. Valitettavasti homma toimii siis myös käänteisesti: Valitse fiksusti, niin hyödyt kumuloituvat jokaisella suupalalla!

3.   Arkiaktiivisuus

“Maailman terveysjärjestön (WHO) mukaan liiallinen istuminen on neljänneksi suurin yksittäinen kuoleman riski”. Passiivisen arjen aiheuttamia ongelmia ei korjata edes päivittäisellä kuntoilulla. Jos siis istut lähes kahdeksan tuntia päivässä työtuolissasi ja keskimääräiset 3,5 tuntia televisiovastaanottimen ääressä, ei tunnin päivittäinenkään kuntoilu riitä ylläpitämään toiminta- ja suorituskykyäsi. Ainoa ase rapistumista vastaan on aktiivisuus, jonka eteen voi tehdä pieniä, aktiivisia valintoja pitkin päivää.

4.   Kuntoliikunta

”Emme lakkaa liikkumasta siksi, että vanhenemme, vaan vanhenemme koska lakkaamme liikkumasta”. Kuntoliikunta voi luonteeltaan olla elvyttävää tai kehittävää. Onkin oleellista kuunnella tuntemuksiaan ja mitoittaa liikunnan kesto, teho ja luonne kulloisenkin vireystilan mukaan. Jos tunnet olosi väsyneeksi, uupuneeksi, stressaantuneeksi, et ole palautunut edellisestä harjoituksesta tai Sinun on vaikeaa motivoitua tällä kertaa, on silloin syytä ottaa lungimmin. Tällöin liikunnan tavoitteeksi kannattaa asettaa ensisijaisesti palautumisen edistämisen, kehon ja mielen elvyttämisen sekä itsensä palkitsemisen esim. tiukasta työrupeamasta.

Jos taas olo on energinen, palautunut, motivoitunut sekä tarmokas, kannattaa liikunnan olla luonteeltaan kuntoa kehittävää. Tavoitteena on siis toiminta- ja suorituskyvyn nostaminen, toisin sanoen biologisen eli fyysisen reservin kasvattaminen!

Suorituskykyä ja jaksamista reservissä

Mitä suurempi on biologinen reservisi sen paremmin kestät kuormitusta eli fyysistä ja psyykkistä stressiä! Stressi, fyysinen kuormitus, väsymys sekä sairaudet koettelevatkin aika ajoin biologista reserviäsi. Seuraava esimerkki havainnollistaa hyvin biologisen reservin merkitystä.

Jos olet perusterve ja kohtuukuntoinen henkilö (wellness), johtavat reserviäsi koettelevat flunssat, työpaineet ja muut ”ylilyönnit” voimavarojesi hetkelliseen notkahtamiseen sickness –tasolle. Jos taas olet laiminlyönyt fyysistä hyvinvointiasi jo pidemmän aikaa, alttiutesi ja riskisi eri elintapasairauksiin on kohollaan ja stressitasosi ovat jatkuvasti korkeat, on lähtötilanteesi sickness –tasolla. Tällöin hetkellinen notkahdus johtaa sairauksien kroonistumiseen, uupumiseen, masennukseen ja fyysiseen loukkaantumiseen tai rasitusvammaan (illness).

Mitä kohottaisitkin kuntoasi vastaamaan fitness –tason edellytyksiä? Panostaisit siis fyysisen reservisi kehittämiseen kuntoilun, ravitsemuksen, palautumista edistävien keinojen ja arkiliikunnan avulla. Tässä yhtälössä kuntoliikunta ei ole pelkästään tärkeää, vaan se on täysin välttämätöntä!

Kuvat: Polar Electro Oy