Avainsana-arkisto: motivaatio

Motivaation määritelmä

Motivaatio on varmastikin kaikille tuttu termi, mutta kuinka paljon siitä todella tiedetään? Vaikka motivaatiota tutkitaan paljon, liittyy siihen vielä paljon ratkaisemattomia yhtälöitä, kuten vaikka yhteinen näkemys siitä, mikä on motivaation määritelmä. Motivaatiokäsitteen vangitseminen tarkaksi määritelmäksi ei ole ihan yksioikoinen asia, kun motivaatiotermistäkin on jo useita erilaisia määritelmiä.

”Nykykäsityksen mukaan motivaatio koostuu niistä merkityksistä, joita ihminen asettaa elinympäristölleen ulkomaailman houkuttavuudesta ja niistä tavoista, joilla ihminen pyrkii toteuttamaan halujaan. Yksittäisen henkilön motivaatiota voidaan selittää yhtäältä hänen synnynnäisillä taipumuksillaan ja toisaalta hänen elinympäristönsä mahdollisuuksilla ja rajoitteilla (Salmela-Aro & Nurmi, 2002).” Jatka lukemista Motivaation määritelmä

Älä laihduta – terveys edellä tuloksiin

Tänään vietetään älä laihduta -päivää, joka on Syömishäiriöliitto SYLI RY:n järjestämä jokavuotinen, laihdutus- ja painovapaa päivä.

Päivän tarkoituksena on herätellä huomioimaan toisista ihmisistä muutakin kuin ulkomuoto tai paino ja näin ollen vähentää ulkomuotoon liittyviä paineita. Historiassa on monia ajanjaksoja, joissa ihmisen vartaloihanteena oli rehevä ja elinvoimainen, osoittaen samalla myös vaurautta

Jatka lukemista Älä laihduta – terveys edellä tuloksiin

Mitä motivaatio oikeastaan on, ja mistä se kumpuaa?

Mitä on motivaatio ja mistä se kumpuaa? Voiko ihminen toimia ilman motivaatiota pelkällä tahdonvoimalla ja saavuttaa tavoitteensa. Toisaalta, mikä merkitys tavoitteilla on motivaatioon?

Motivaatiota ilmiönä on hyvin vaikea tutkia, sillä se vaihtelee suuresti yksilö- ja tilannekohtaisesti. Hyvänä esimerkkinä on työntekijä, joka jättää lukematta työsähköposteja tai ei jaksa lukea tärkeitä kokousmuistiinpanoja, koska mieltää lukemisen epämiellyttäväksi tai liikaa aikaa vieväksi. Sama työntekijä saattaa kuitenkin käyttää vapaa-ajallaan tunteja illassa lukien kirjoja. Henkilöllä on siis suuri tai toisaalta mitätön motivaatio lukea, täysin tilanteesta riippuen.

Jatka lukemista Mitä motivaatio oikeastaan on, ja mistä se kumpuaa?

Ravitsemuspsykologia, ruokavalio-ohjauksen kulmakivi

Isolla osalla asiakkaista on haasteita elämänhallinnan kanssa, sanoo Jonna Heinonen. Näissä tapauksissa ravitsemuspsykologian osaamisesta on suurta apua.

Valmentaja tarvitsee usein myös psykologian osaamista työskennellessään asiakkaan kanssa. Arvioiden mukaan elämäntapamuutoksessa ja painonpudotuksessa työstä jopa 80 prosenttia liittyy psykologiaan ja vain 20 prosenttia siihen, mitä lautaselle laitetaan. Ravitsemuspsykologia tarjoaa käytännönläheisiä työkaluja valmennustyöhön.

Jatka lukemista Ravitsemuspsykologia, ruokavalio-ohjauksen kulmakivi

Miksi ruokavaliota on niin vaikea muuttaa?

Uusi Ravitsemusmuutoksen esteet -artikkelisarja valottaa hyvän ravitsemuksen haasteita – ja sitä miten haasteet voidaan ohittaa.

Miksi hyvin syöminen on niin vaikeaa? Miksi me teemme kaupassa huonoja ostopäätöksiä ja syömme liikaa? Miksi ravitsemus on niin tulenarka keskustelun aihe?

Jonna Heinosen mainiossa Ravitsemusmuutoksen esteet -artikkelisarjassa syvennytään ravitsemuspsykologian kiemuraisiin kysymyksiin. Artikkelisarja valottaa, miksi hyvin syöminen on niin vaikeaa – ja tietysti myös sitä, mitä valmentaja tai henkilö itse voi asialle tehdä.

Artikkelisarja sopii erinomaisesti ravintovalmentajille ja personal trainereille muistinvirkistämiseksi, mutta myös opettavaiseksi lukupaketiksi henkilöille, joita oma ruokakäyttäytyminen askarruttaa. Artikkelisarjan luettuasi ymmärrät paremmin motivaatiota, ruoan valintaa, ympäristön vaikutusta syömiskäyttäytymiseen, syömisen säätelyä sekä asenteiden ja uskomusten vaikutuksia ravitsemukseen.

Ravitsemusmuutoksen esteet -artikkelisarjan pääset lukemaan maksutta Trainer4You-tietopankista. Avartavia lukuhetkiä!

Unelman saavuttaminen on tapa

Jokaisella on unelmia, mutta kaikki eivät niitä tavoittele. Riku Aalto pohtii unelmien merkitystä ja antaa vinkkejä niiden tavoitteluun – pienin askelin.

Kesäloma tarjosi jälleen hyvän mahdollisuuden jarruttaa hieman vauhtia ja analysoida itseään sekä sitä, mitä ympärillä tapahtuu. Tänä kesänä pohdiskelin paljon sitä, millainen merkitys unelmilla, kunnianhimoisilla tavoitteilla ja kirkkaalla visiolla on yksilölle sekä menestystä tavoittelevalle yritykselle. Vaikka oivallukset tuntuvat naurettavan simppeleiltä, valtaosa ihmisistä ei koskaan tartu niihin. Moni kelluukin läpi elämänsä hyväksyen sen mitä elämä antaa, vaikka otettavana olisi paljon enemmän.

Jatka lukemista Unelman saavuttaminen on tapa

”Tee parhaasi” on keskinkertaisuuden resepti

Kehotus tehdä parhaansa ei tuota toivottuja tuloksia. Trainer4You-kouluttaja Lasse Seppänen perustelee, miksi on näin.

Olet ehkä joskus kuullut kannustukseksi tarkoitetun lauseen “tee parhaasi!”. Mahdollisesti olet itse viljellyt kyseistä motivaatiolausetta ystävällesi, lapsellesi tai asiakkaallesi. Näin muistan joskus itsekin tehneeni. Usein kuulee myös tv-haastatteluissa urheilijoiden sanovan, että “teemme parhaamme ja katsotaan mihin se riittää”.

Toivon, että lopetat kyseisen maneerin viljelemisen. Syy tähän on hyvin yksinkertainen.

Jatka lukemista ”Tee parhaasi” on keskinkertaisuuden resepti

Kadonneen motivaation metsästys

Mistä motivaatio rakentuu ja miten sitä voisi lisätä? Syvennytään aiheeseen Trainer4You-kouluttaja Lasse Seppäsen johdolla.

On tullut jälleen se aika vuodesta, jolloin sohvalla makaamisen motivaatio on vaihtumassa liikuntamotivaation metsästykseen. Keho ja mieli alkavat salakavalasti ilmoittelemaan siitä, että ne tarvitsevat molemmat liikettä. Rauhattoman mielen tarpeet kun usein heijastuvat liikkumattomasta kehosta.

Liikuntainnostuksen syttyminen ei kuitenkaan aina ole itsestäänselvyys. Vaikka kuinka ystäväsi hehkuttaisivat liikunnan jälkeistä euforiaa, ei liikuntamotivaation viisari kohdallasi välttämättä värähdä.

On kuitenkin väärin väittää, että ihminen, joka ei innostu liikkumaan, ei omaisi lainkaan motivaatiota. Ei se niin mene. Motivaatiota löytyy kyllä. Tässä tapauksessa vain enemmän muihin asioihin kuin liikuntaan. Jopa sohvalla löhöilemiseen tarvitaan motivaatiota. Jos liikuntapataan pudonnutta ihmistä kehottaisi makaamaan vapaapäivänä aamusta iltaan sohvanpohjalla, niin tiukkaa saattaisi tehdä. Motivaatio ei todennäköisesti riittäisi vaan tekisi mieli lähteä jumpalle tai lenkille, sillä ne motivoivat sohvalla makoilua enemmän.

Ongelma liikuntaan ja ravintoon liittyvässä motivaatiossa ei usein olekaan itse liikunta tai ravinto. Ongelma on useimmiten niiden toteutustapa. Motivoitumista vaikeuttaa huomattavasti se, jos valmentajalla itsellään on liian suppea käsitys liikunnan eri mahdollisuuksista. Myös valmentajalla on omat epämukavuusalueensa, joita tietoisesti ja tiedostamattaan pyrkii siirtämään myös asiakkaan maailmaan.

Motivaation osatekijät

Psykologiassa motivaation säätelyä on kuvattu kolmen tekijän mallilla. Motivoitumista, sen säätelyä sekä ylläpitämistä kuvaavat tekijät ovat:

  1. toiminnan tavoite ja siihen sitoutuminen
  2. onnistumisen ennakointi eli arvio kyvyistä ja ympäristön antamasta tuesta
  3. emootiot (tunteet ja niiden tunnistaminen)

(Tavoitteet) x (onnistumisen ennakointi) x (tunteet) = motivaatio

Motivaatio on myös tilanne ja ympäristösidonnainen tekijä. Voidaankin olettaa, että erilaiset elämäntilanteet sekä ympäristön muutokseen liittyvät tekijät vaikuttavat myös liikuntaan ja ravitsemukseen liittyviin tottumuksiin. Mikäli asiakkaan työ– tai vapaa-ajan puitteet radikaalisti muuttuvat, voivat ne ohjata motivaation liikunnan sijasta muihin kohteisiin.

Psykologisesti ihmisen liikuntamotivaatio voi siis elää vuoristoradan kaltaista nousu– ja laskusuhdannetta, tilanteiden ja ympäristön muuttuessa. Tämä olisikin hyvä ottaa sekä asiakkaan, että myös valmentajan huomioon, eikä valmentajan olettamus voi olla se, että asiakkaan motivaatio liikuntaa kohtaan säilyy yhtä voimakkaana läpi elinkaaren.

Toiminnan tavoite ja siihen sitoutuminen

Tavoitteellisuus ja tavoitteen asettaminen ovat itsestäänselvyys kun asiakkaan liikunta- ja terveystottumuksia ryhdytään muuttamaan. Innostavat tavoitteet ovat yksi motivoitumisen kulmakivistä ja tavoitteiden konkretisoiminen arkielämän hyötyihin onkin vastaavasti yksi personal trainerin työn tärkeimmistä tavoitteista.

Ihmisten yleisimpiä tavoitteita ovat työhön, ihmissuhteisiin ja omaan itseen liittyvät tavoitteet. Liikunnan lisäksi olisikin syytä kartoittaa asiakkaan muita tavoitteita ja etsiä liikunnallisista tavoitteista synergiaa näihin.

Personal trainerin kannattaa kiinnittää huomioita ainakin seuraaviin tavoitteenasetteluun liittyviin tekijöihin:

1) Tavoitteiden merkityksellisyys

Ilman syvällistä, henkilökohtaista merkitystä tavoitteesta puuttuu toimintaa tunnetasolla ohjaava voima. Kun tavoite ja sen saavuttaminen aiheuttavat voimakkaan tunneryöpyn pelkissä mielikuvissa, niin voit olla varma, että tunne aiheuttaa tavoitteen mukaista toimintaa – huonoinakin päivinä.

2) Asiakkaan oma arvio sen hetkisistä kyvyistä ja mahdollisuuksista saavuttaa tavoite

Ihmisellä on pyrkimys aliarvioida tavoite ja yliarvioida omat kyvyt. Tämä on sekä psyykkinen vahvuus että myös heikkous. Asiakkaan omaa arviota suoriutumisesta ei kannata jättää pelkästään alkuhaastatteluun vaan tarkistaa pystyvyyden tunnetta aika-ajoin valmennuksen aikana.

3) Millaisia hallinnan kokemuksia asiakkaalla on tavoitteeseen liittyen

Voivatko ulkopuoliset tekijät estää tavoitteiden saavuttamisen? Yllättäen vaihtuvat työvuorot, sairastumiset, ystävistä, työkavereista sekä ympäröivistä ihmisistä johtuvat tekijät syövät tai tuovat emotionaalista energiaa, joka on käytettävissä tavoitteen saavuttamiseen. Myös tietoon, taitoon tai teknisiin asioihin liittyvät tekijät vaikuttavat pystyvyyden ja hallinnan tunteeseen, ja sitä kautta lisäävät tai lamaannuttavat toimintaa. Liikunta-ammattilainen, jolla on vahva tietoreservi, omaa myös voimakkaamman hallinnan tunteen kunnossa pysymiseen, sillä teoreettinen ja kokemuksellinen perusta tukevat sitä.

4) Ympäristön tuki

Ympäristöllä on käyttäytymisessä valtava voima. Mikäli ihminen kokee joko tietoisella tai tiedostamattomalla tasolla epävarmuutta, joka johtuu ympäristöstä, sopeuttaa hän toimintaansa ympäristön vaatimuksia vastaavaksi. Vain erittäin vahvan itseluottamuksen ja itsetunnon omaava henkilö kykenee taistelemaan ympäristön paineita vastaan.

5) Asiakkaan arvio tavoitteen aiheuttamasta stressistä ja ajan riittävyydestä

Nykyelämän arkea työllistävät monenlaiset stressitekijät, joita ihminen koittaa pitää hallinnassa. Tavoitteenasettelussa tulisikin kyetä tekemään realistinen arvio kokonaiskuormituksesta sekä voimavaroista. Useimmiten ihmisellä, joka on jostakin asiasta innostunut, on epärealistinen kuva voimavaroistaan. Aivot haluavat poistaa mielestä sen, mikä on tavoitteen tiellä. Innostuksen ja realiteettien välisen tasapainon löytäminen onkin yksi haastavimpia, mutta tärkeimpiä polttopisteitä valmennusta startatessa.

Lasse
Artikkelin kirjoittaja on Trainer4You-kouluttaja Lasse Seppänen, jonka koulutuskokemus hakee vertaistaan.

Motivaatio ei siis ole ominaisuus, jota vaan on, tai ei ole. Sitä on aika-ajoin vaalittava. Välillä etsittävä syvältä metsän syövereistä ja annettava sen luovuttaa voimia tavoitteiden saavuttamiseen.

Kuva: Eduardo Schoefer (muokattu)

Haasteena innostuksen säilyttäminen

Miten sitouttaa asiakas liikuntaan? Onko sitoutuminen edes edellytyksenä tuloksille? Näitä kysymyksiä pohtii Trainer4You-kouluttaja Lasse Seppänen.

Ihminen on kautta aikojen etsinyt sitoutumisen alkemiaa. Tulokset eivät kuitenkaan ole kovinkaan mairittelevia. Itse en tunne yhtään ainutta ihmistä, joka olisi kehdosta hautaan saakka – tauotta – säilyttänyt terveellisen elämän päivärytmin. On väistämätöntä, että ihmisen motiivit muuttuvat elinkaaren aikana. Jos luulit, että murrosikäisen ja eläköityvän ihmisen arvot – jotka pääasiassa ohjaavat valintojamme – ovat samanlaiset, olet hyvin todennäköisesti väärässä.

Liikunnallisuus ja terveet elämäntottumukset ovat ennen kaikkea arvomaailmaan pohjautuva tapa elää. On se myöskin asenne, sitä ei käy kieltäminen. Olenpa kuitenkin aika varma, että sekä arvot, että myös asenteet muuttuvat ihmisen elinkaaren aikana.

Vaikkei liikunnan ja hyvinvoinnin tulisikaan olla aina arvoasteikon huipulla, niin siitä huolimatta pidämme liikunnan ammattilaisina kiinni kynsin hampain siitä, että hyvinvoinnin edistäminen liikunnalla ja ravinnolla olisi viikoittainen, mieluummin päivittäinen itsestään selvä rutiini. Tätä pyrkimystä varten olemme kuluttaneet lukemattoman määrän koulunpenkkejä, kirjoja ja rahaa.

Olemmeko terveyssovinisteja?

Itse ajattelen ajoittain jopa sitä, olemmeko sovinisteja kylvämällä kauhuskenaarioita lyhentyneestä eliniästä, riskistä sairastua sydän- ja verenkiertoelinten sairauksiin tai osteoporoosiin. Ollaan me vähän. Lihavuuden -ja liikunnanvastaiset järjestöt eivät ole syntyneet ilman perusteita (tässä kohtaa huomio, etten henkilökohtaisesti kuulu kumpaankaan edellä mainittuun ryhmään).

Haastaisin sinua parilla kysymyksellä. Kuinka pitkä ajanjakso vaaditaan, että voidaan sanoa sen olevan harjoittelusta tai ihanneruokavalion noudattamisesta haitallisen pitkä tauko? Toinen, ehkä vielä kinkkisempi, kysymykseni kuuluu: mitä todellista haittaa asiakkaallesi tauosta aiheutuu?

Vaikka vastaisit kuinka viisaasti tahansa, mihin tahansa tutkimukseen viitaten, siitä huolimatta vastaat vain ja ainoastaan omasta arvomaailmastasi käsin. Ymmärrän hyvin, että liikunta-apostolin tehtävänä on pohtia keinoja asiakkaan liikuntaroihun ylläpitämiseksi. Mutta, sehän on tässä kohtaa vain valmentajan arvomaailmassa tärkeää. Oletko varma, että asiakkaasi todella haluaa 365 päivää vuodessa olla liikunnallinen ihminen? Entäpä, oletko itse?

Nautintoa vai syyllisyyden tunteita?

Itse väitän, että harjoittelutauosta voi olla montakin konkreettista hyötyä asiakkaalle. Ensinnäkin, pieni välimatka ohjelmoituun, tai ohjelmoimattomaan, liikuntaan voi avata liikunnan ja hyvinvoinnin viidakon asiakkaalle aivan uudessa valossa. Kukkulalta liikuntalaaksoon katsellessaan asiakas voi todella hahmottaa, mikä hyvinvoinnissa on oleellista, hänen omasta näkökulmastaan.

Tauko liikunnasta ei estä ihmistä kehittymästä. Liikuntatauon aikana keho sekä mieli palautuvat ja ihminen voi kehittää mm. sosiaalisia tai kognitiivisia ominaisuuksiaan. Nehän ovat hyvinvoinnissa yhtä tärkeitä kuin fyysinen puoli – vai mitä?

Tässä vain pari esimerkkiä siihen, mitä mahdollisuuksia asiakas voi kohdata liikunnallisuuden levähdyspaikalla. Ehkäpä niillä levähdyspaikoilla onkin jokin suurempi tarkoitus? Kannattaako siis sotia niitä vastaan?

Elämänkaaripsykologia apuna liikuntatottumusten säilyttämisessä

Suosittelen kaikkia muutostyön parissa työskenteleviä tutustumaan psykologiaan ja filosofiaan. Erityisesti elämänkaaripsykologia on tutustumisen arvoinen oppimisalusta. Koska itse olemme eläneet ainoastaan oman elämämme, olemme rajallisia tunnistamaan erilaisissa elämäntilanteissa ja eri kehityskaaren vaiheissa olevien ihmisten motiiveja.

Lasse
Artikkelin kirjoittaja on Trainer4You-kouluttaja Lasse Seppänen, jonka koulutuskokemus hakee vertaistaan.

Vaikka tekstissäni kiusallani provosoin sinua, voimme itse kukin kuitenkin kyseenalaistaa aika ajoin motiivejamme asiakkaidemme elämän vaikuttajina. Kaikesta huolimatta, unelmoin itse sitoutumisen alkemian löytymisestä. Todennäköisesti hamaan tappiin asti.

Liikkeelle lähtemisen ihanuus ja sen kääntöpuoli

Personal trainer on kiitollisessa asemassa! Usein hänen pakeilleen tulevilla ihmisillä on valtava määrä intoa ja halua aloittaa elämäntapamuutokset. Treenarin asiakkaalla on usein takanaan useita epäonnistuneita yrityksiä mutta usko pysyvään muutokseen tuntuu olevan tällä kertaa aiempaa korkeammalla. Siksi myös omat voimavarat ja resurssit arvioidaan helposti väärin. Tämä tarkoittaa sitä, että asiakas haluaa lähteä liikkeelle kaasu pohjassa ja on valmis satsaamaan muutoksen aikaansaamiseen paljon aikaa ja vaivaa. Hetken valtavalla innolla kaasu pohjassa paahtaminen voi toimiakin. Muutaman viikon kuluttua alun hurja kehitys kuitenkin pysähtyy ja samalla mieli kääntyy kuntoilua vastaan. Motivaatio lopahtaa!
Personal trainer –asiakassuhteen alkuvaiheen tärkeimmät tehtävät liittyvät tarkkaan asiakkaan lähtötilanteen kartoittamiseen, asiakkaan asemaan asettumiseen, ammattitaitoisen suunnitelman tekemiseen asiakkaan toiveiden, tarpeiden, resurssien sekä rajoitteiden pohjalta ja alkuinnostuksessa käsijarruna toimimiseen liikkeelle lähdettäessä. Vanhan viisauden mukaan kunto kehittyy levossa. Oikeanlaisella harjoittelun ja levon rytmittämisellä sekä fiksuilla palautumistoimenpiteillä muun muassa ravitsemuksen osalta saadaan kehossa aikaan ylikorjaamisreaktio eli superkompensaatio. Mikäli toteutamme vaikkapa liian kovia harjoituksia liian usein, kuntokäyrämme ei pääse koskaan nousemaan harjoittelun jälkeen harjoittelua edeltävää tasoa ylemmäs.
Kehomme ja mielemme toimivat yhdessä ja jos keho on liian pitkään väsyneenä alkaa myös mielemme väsymään. Tämä johtaa siis vähitellen myös motivaation laskuun. Personal trainer törmää usein asiakkuuden alkuvaiheessa haasteeseen, jossa asiakkaan uteluun siitä, miksi asioita ja muutoksia tehdään näin vähän kerrallaan, joudutaan kehittämään motivoivia vastauksia. Perustelutaito on yksi personal trainerin tärkeimmistä työkaluista ja usein juuri perustelutaidot erottavat erinomaisen personal trainerin hyvästä. Ilman innostavaa ja uskottavaa perustelua tulosten ja pysyvien elämäntapamuutosten saavuttaminen on lähes mahdotonta. Nämä taidot kehittyvät ammattitaidon, tietämyksen ja kokemuksen karttuessa matkan varrella mutta usein perustelun puute johtuu vain siitä, että se sattuu yksinkertaisesti unohtumaan. Pidä huoli siitä, että Sinä olet työssäsi motivoivan perustelun mestari!
Menestyvin terveisin,
Tapani