Avainsana-arkisto: Vatsa

Näin saat sixpackin

Vaikkemme Trainer4Youlla allekirjoitakaan ajatusta ulkonäkökeskeisestä treenaamisesta, on silti varmaan myönnettävä, että kesäkuntoa tavoitellessa ajatus näkyvistä vatsapaikoista on houkuttava. Faktahan on myös se, että toisten ruumiinrakenne ja fysiikka tarjoavat paremmat lähtökohdat pyykkilautavatsan tavoitteluun. Jos siis kuulut siihen osaan kansasta, joille sixpackin louhinta ei vaadi vaarallisen alhaista rasvaprosenttia tai yltiöpäisen kurinalaista elämää, niin tässäpä muutama nyrkkisääntö timmin vatsan treenaamiseen. Eli näin saat sixpackin:

Vatsalihakset eivät poikkea rakenteeltaan ja toiminnaltaan juurikaan muista kehomme lihaksista. Lihasmassan hankkimisen ja kehonmuokkauksen näkökulmasta vatsalihasten treenaamiseen pätevät siis samat lainalaisuudet kuin muidenkin lihasryhmien harjoittamiseen. Suoritusteknistä puhtautta on kuitenkin syytä korostaa, sillä vatsalihaksia treenattaessa liikutetaan kehomme tärkeintä tukirakannetta eli selkärankaa. Jatka lukemista Näin saat sixpackin

Vinot vatsalihakset

Pinnallisen voimantuottajan eli suoran vatsalihaksen (sixpack) tarkastelun jälkeen on aika edetä keskikerroksessa sijaitseviin keskivartalon sekatyöläisiin: On aika tutustua keskiluokkaan eli vinoihin vatsalihaksiin.

Tutustu keskiluokkaan

Vinot vatsalihakset ovat yhtä aikaa sekä asentoa ylläpitäviä lihaksia että liikkeen tuottajia. Se saattaa kuulostaa sekavalta, mutta toisaalta suurin osa lihaksista työskentelee monenlaisissa rooleissa päätoimenkuvansa lisäksi. Jatka lukemista Vinot vatsalihakset

Pinnallisten vatsalihasten harjoittaminen

Vatsalihakset voidaan jakaa pinnallisiin ja syviin lihaksiin. Syvät, asentoa ylläpitävät lihakset voidaan lisäksi jakaa paikallisiin ja yleisesti kontrolloiviin lihaksiin. Pinnallisten lihasten ollessa parhaimmillaan nopeassa, voimakkaassa hetkellisessä liikkeentuotossa, ovat kontrolloivat lihakset taustalla kontrolloimassa liikettä ja asentoa liikkeen aikana. Syvät lihakset puolestaan ovat töissä aina kun olemme pystyssä, poissa tuetusta asennosta. Seuraavaksi tutkimme tarkemmin vatsalihasten eri lihastoimintarooleja. Jatka lukemista Pinnallisten vatsalihasten harjoittaminen

Vatsan alueen rasvavarastot

Kehomme rasvavarastot jakaantuvat pitkälti genetiikkamme määrämällä tavalla. Leikkisästi voikin sanoa, että “läskillä on vapaus valita, mihin se leirinsä pystyttää”. Toisilla rasva kertyy näkyvimmin lantion alueelle (päärynä vartalo) ja toisilla taas vatsan alueelle (omena vartalo). Myös rasvasolujen määrä on “lahja” vanhemmiltamme. Syntyessämme saamme tietyn määrän rasvasoluja ja ensimmäiset elinvuotemme ovat ratkaisevia, millaisen määrän niistä kannamme mukanamme aikuisiällä.

Läski on ikuista

Nuoruusvuosien liikunnallinen aktiivisuus sekä ruokavalio vaikuttavat rasvasolujen muodostukseen. Fyysinen passiivisuus ja epäterveellinen ruokavalio lisäävät rasvasolujen määrää ennen murrosikää. Tämän jälkeen ainoastaan rasvasolujen koko vaihtelee. Kun kulutamme enemmän energiaa kuin saamme, rasvasolut kutistuvat. Mikäli taas syömme enemmän kuin kulutamme, rasvasolut kasvavat. Tiukkakaan laihdutuskuuri ei saa rasvasoluja häviämään, vaan pelkästään kutistumaan. Tuttu sanonta “läski on ikuista!” pitää siis fysiologisesti paikkaansa.

Esteettistä ja terveydellistä ongelmatiikkaa

Kehoomme rasvavarastoista osa on näkyvää ja osa väijyy vatsaontelon perukoilla, sisäelinten ympärillä niin sanottuna viskeraalisena rasvana.

Ihonalaisrasva

Ihonalaisrasva on esteettisesti kiusallista, sillä se näkyy ulospäin vyön päälle kertyvänä röllykkänä. Ihonalaisrasva sijoittuukin heti ihokudoksen alle ja rasvakudosta, kuten myös ihokudosta, ympäröi sidekudoskalvo, jonka tehtävänä on pitää kudokset kasassa ja antaa niille muoto. Rasvakudos ei siis täysin ole sitä itseään.

Vaikka päällisin puolin ihonalaisrasva näyttäytyy viskeraalirasvaa edustavammin, eivät sen vaikutukset aineenvaihduntaan ja ylipäätänsä terveyteen ole yhtä traagiset kuin viskeraalirasvalla. Ihonalaisrasva ei nimittäin pääse vaikuttamaan sisäelimien aineenvaihduntaan ja verenkiertoon yhtä voimakkaasti, mikäli sitä ei ole merkittävää määrää.

Kaiken kaikkiaan vyötärölle sijoittuva rasva on kuitenkin haitallista. Jos sen määrä lisääntyy siinä määrin, että se leviää vatsaonteloon ja vaikuttaa näin sisäelimiemme, kuten maksan, munuaisten, haiman ja sydämen seutuun, on vyötärön kaventaminen otettava jo suhteellisen vakavasti.

Viskeraalinen rasva

Viskeraalirasvalla tarkoitetaan vatsaontelon alueelle kertynyttä rasvaa. Sisäelinrasvalle on tyypillistä, että se nimensä mukaisesti sijoittuu sisäelinten ympärille, jolloin se peittää ja heikentää haitallisesti sisäelinten verenkiertoa sekä aineenvaihduntaa. Sisäelinrasva sijoittuukin tärkeinten elinten kuten sydämen, maksan, munuaisten sekä verisuonten seinämien ympärille.

Sisäelinrasvan määrään vaikuttavat merkittävästi sekä perinnölliset tekijät että elintapatottumukset. Ruokavaliolla sekä liikuntatottumusten muutoksilla pystytään vaikuttamaan kuitenkin merkittävästi sisäelinrasvan määrään perinnöllisesti rasituksesta huolimatta. Hyvänä esimerkkinä tästä ovat sumopainijat, joilla korkeasta painostaan huolimatta ei viskeraalirasvaa juurikaan ole. Sen sijaan ihonalaisrasvaa on sitäkin enemmän.

Liike on lääke niin ulkoisesti kuin sisäisestikin

Liikunta on yksi tärkeimmistä lääkkeistä sisäelinrasvan karkoittamiseen. Aerobisen, matalatehoisen ja pitkäkestoisen kestävyysharjoittelun sekä intensiivisemmän voimaharjoittelun yhdistelmä on havaittu tutkitusti tehokkaimmaksi tavaksi päästä eroon viskeraalirasvasta.


Postaus sisältää otteita kirjasta VATSA (Fitra: Ilmestyy 11–12/2013). Lue lisää ja tilaa omasi ennakkoon klikkaamalla tästä.