Uusi tutkimusyhteenveto haastaa käsityksen palautusjuomana käytetyn proteiinin tarpeellisuudesta. Proteiinitutkija Juha Hulmi ei ole vakuuttunut.

Voima- ja lihaskuntoharjoittelun yhteydessä puhutaan usein niin sanotusta ”anabolisesta ikkunasta”. Sillä tarkoitetaan elimistön tilaa heti lihaskuntoharjoituksen jälkeen. Sanotaan, että juuri sillloin lihakset vastaaottavat kaikista tehokkaimmin uusia rakennusaineita. Siksi heti harjoituksen päätteeksi palautusjuomana nautittu proteiini olisi tärkeää.

Tämä käsitys asetettiin kuitenkin kyseenalaiseksi vastikään julkaistussa koontianalyysissä.

Tutkijat selvittivät proteiinin saannin ajoituksen merkitystä lihaskasvun kannalta. Kävi ilmi, että tunnin sisällä harjoituksen jälkeen nautittu proteiiniannos edisti kyllä lihaskasvua, mutta tarkemmassa analyysissä, suhteutettuna proteiinin kokonaissaantiin, vaikutus ei ollut enää tilastollisesti merkitsevä. Se saattoi siis olla vain sattuman seurausta.

Merkityksellisempää näytti olevan proteiinin saannin kokonaismäärä, ei se, milloin sitä nautittiin. Tutkijoiden mukaan oleellisinta olisikin huolehtia siitä, että proteiinia saadaan päivän aikana kokonaisuudessaan riittävästi.

Yhteenveto perustui 23 satunnaistettuun, niin sanottuun ”kultaisen standardin” tutkimukseen, joissa oli yhteensä 525 koehenkilöä. Tutkimuksista 20 tarkasteli myös voimaominaisuuksien kehittymistä, mutta siihen palautusjuomasta ei ollut hyötyä – tulos oli päinvastainen verrattuna viime vuonna julkaistuun koontianalyysiin.

Lihastohtorina” tunnettu dosentti Juha Hulmi liikuntabiologian laitokselta ei ole täysin vakuuttunut uuden yhteenvedon johtopäätöksestä.

Eräässä Hulmin tutkimuksista – joka oli mukana myös uudessa yhteenvedossa – palautusjuomana nautittu heraproteiini nimenomaan lisäsi lihaskasvua, vaikka proteiinin kokonaissaanti ei muuttunutkaan.

Hulmi kummastelee, että tutkijat rajasivat yhteenvetonsa sellaisiin tutkimuksiin, joissa itse ajoituksen vaikutusta ei edes tutkittu. Analyysin osatutkimuksissa palautusjuoman nauttimista verrattiin siihen, ettei palautusjuomaa nautittu ollenkaan. Hulmin mukaan oikea tapa vastata juuri ajoituskysymykseen olisi tarkastella tutkimuksia, joissa toisessa ryhmässä proteiinilisä nautittaisi heti harjoituksen päätteeksi ja toisessa vaikkapa 2 tuntia myöhemmin.

– Esimerkiksi eläinkokeissa ja kestävyysurheilututkimuksissa ravinnon ajoituksen merkitys on voitu osoittaa, Hulmi täydentää.

Toisekseen, vaikka palautusjuoman tuoma hyöty ei ollut tilastollisesti merkitsevä, oli trendi lievästi hyödyn puolella – noin 20 tutkimuksessa 23:sta, silloinkin kun proteiinin kokonaissaanti oli otettu huomioon. Palautusjuomasta ei siis missään nimessä ole ainakaan haittaa, Hulmi korostaa.

Kolmanneksi, kuten tutkijat itsekin kirjoittavat, olivat tutkimusten koehenkilöt pääosin lihaskuntoharjoittelun suhteen aloittelijoita. Kokeneilla voimailijoilla ja kehonrakentajilla proteiinin ajoituksen merkitys tavallisesti korostuu.

– Siinä tutkijat ovat kuitenkin oikeassa, että ei palautusjuomasta kannata stressiä ottaa! Ilmankin pärjää, kunhan syö hyvin, riittävästi ja monipuolisesti, Hulmi tokaisee.

Yhteenvedon julkaisi Journal of the International Society of Sports Nutrition -lehti.


Lähteet ja lukemista

Cermak NM, Res PT, de Groot LC, Saris WH, et al. (2012). Protein supplementation augments the adaptive response of skeletal muscle to resistance-type exercise training: a meta-analysis. American Society for Clinical Nutrition. Dec;96(6):1454-64.

Verho J, Hulmi J. (2013). Ravinnon ajoitus ja palautusjuoman proteiinin määrä. Lihastohtori-blogi.

Scoenfield BJ, Aragon AA, Krieger JW. (2013). The effect of protein timing on muscle strength and hypertrophy: a meta-analysis. Journal of the International Society of Sports Nutrition. 2013, 10:53. Verkossa: 3.12.2013.

JÄTÄ VASTAUS

Please enter your comment!
Please enter your name here