Vaikuttavuusväittämät: Kuka valvoo vai valvooko kukaan? Osa 1

Terveyden, hyvinvoinnin ja liikunnan alueella tarjottavien palveluiden kirjo on hyvin laaja. Osaltaan tarjonnan monipuolisuuteen vaikuttanee se, että sekä ammattilaisille suunnattuja koulutuksia, että hyvinvoinnista kiinnostuneille asiakkaille tarjottavia palveluita luodaan, markkinoidaan ja hinnoitellaan hyvinkin vapaasti. Kuluttajan valppaus ja sopiva kriittisyys palveluntarjoajien vaikuttavuusväittämiä kohtaan on tärkeää koulutuksia tai palveluita valittaessa.

Vaikuttavuusväittämiä voidaan tarkastella siitä näkökulmasta, onko niiden tueksi saatavilla tieteellistä tutkimusnäyttöä. Tutkimustiedon tukema vaikuttavuus tarkoittaa lyhyesti sitä, että vaikutukset on voitu osoittaa mittaamalla menetelmän avulla valmennettavien tai hoidettujen tutkittavien taitoja tai vointia ennen ja jälkeen menetelmän käytön. Parhaassa tapauksessa vaikuttavuuden tukena on randomisoituja kontrolloituja tutkimuksia (RCT), joissa muutoksia on lisäksi verrattu toiseen ryhmään, joka on saanut eri menetelmän mukaisen valmennuksen tai hoidon.

Tutkimuskirjallisuus ja julkaisut, joissa näitä mittauksia esitetään voivat, kuitenkin olla vaikeasti löydettävissä. Paljon lepääkin sen varassa, miten koulutuksen tai palvelun tarjoaja kuvaa menetelmänsä tieteellisyyttä. Menetelmän taustalla olevan teorian tai tiedon esittäminen esimerkiksi yrityksen verkkosivuilla on kuitenkin osa palvelun markkinointia, minkä vuoksi esittämistapa ymmärrettävästi suosii vaikuttavuuden puolesta puhuvaa tyyliä. Tästä johtuen tieteellisen tiedon erottaminen ei-tieteellisestä tai pseudotieteellisestä tiedosta voi olla haastava tehtävä.

Tieteenfilosofiassa tätä erottelua tieteellisen ja ei-tieteellisen tiedon välillä kutsutaan demarkaatioksi. Demarkaatio voi olla helppoa silloin, kun kyse on menetelmästä, joka on avoimen ei-tieteellinen. Toisaalta demarkaatio saattaa vaikeutua jo silloin, kun menetelmää voidaan kutsua pseudotieteelliseksi. Pseudotieteellisyys tarkoittaa, että teorian tai menetelmän esitetään olevan tieteellinen, vaikkei tutkimusta vaikuttavuudesta ole saatavilla tai teorian vaikuttavuudesta esitetyt väitteet pohjautuvat muuhun kuin tieteelliseen tutkimukseen, esimerkiksi yksittäisiin (tai isompien ryhmien) kokemuksiin tai perinteeseen.

Demarkaatio käytännössä

Esimerkkeinä ei-tieteellisestä menetelmästä voidaan esittää enkeli- ja yksisarvishoitoja, kun taas pseudotieteellisten menetelmien esimerkkeihin voidaan lukea reiki tai NLP (neuro-lingvistinen ohjelmointi). Esimerkkien yhteydessä esitetyt kuvaukset ja hintahaarukat perustuvat hakupalveluiden kautta löytyvien palveluntarjoajien verkkosivujen tietoihin.

Esimerkit pääset lukemaan artikkelisarjan 2. osasta, joka julkaistaan 4.12.

Artikkelin kirjoittaja Katariina Keinonen on psykologian maisteri ja psykologian tohtorikoulutettava Jyväskylän yliopistossa. Katariina valmistelee väitöskirjaansa lyhyen psykologisen hoidon vaikuttavuuteen vaikuttavista tekijöistä masennuksen hoidossa. Katariina työskentelee myös psykologina tehden asiakastyötä kasvokkain ja verkkovälitteisesti. Lisäksi Katariina toimii koulutustehtävien parissa ja on mukana kouluttamassa myös Trainer4Youn Psyykkinen valmentaja -koulutuksessa.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.