Positiivista värähtelyä läpi ajan

Ihmiskunnan evolutiivisessa historiassa on havaittavissa yksi mielenkiintoinen ominaispiirre. Tarpeeksi pitkällä aikajänteellä tarkasteltaessa huonot ideat ja ominaisuudet tuppaavat katoamaan ja hyvät säilymään. Hyvät ideat niin sanotusti kestävät ajan koitoksen. 

Yksi esimerkki tällaisesta ideasta näyttäisi olevan ihmisen ”hoitaminen” äänellä ja värähtelyllä. Itämaisessa lääketieteessä ääntä ja resonanssia eli värähtelyä on käytetty erilaisten vaivojen ja kehon epätasapainotilojen hoitamiseen jo tuhansia vuosia. Varhaisimmat merkit äänimaljoista ovatkin jo muinaisesta Mesopotamiasta n. 5 000 vuoden takaa. Sieltä ne ovat löytäneet tiensä Tiibetiin, Nepaliin ja Intialaiseen kulttuuriin ja lääketieteeseen n. 2 000 vuotta sitten.

Äänivälineet

Kuten kuvasta näet, aito äänimalja on tietynlaisesta metalliseoksesta käsin taottu kulho. Kulhoja on erikokoisia ja ne resonoivat eritaajuuksilla. Kulhoja ”soitetaan” lyömällä tai pyörittämällä niitä erilaisilla kapuloilla. Kokemusta on haastava kuvailla ilman kokematta sitä itse. Maljaa ”soitettaessa” se värähtelee ja pitää ääntä. Äänihän on ilmassa kulkevaa värähtelyä. Tämä värähtely äänen kanssa vaikuttaa hermostoomme sekä soluihimme. 

Maljan voi laittaa myös halutessaan kosketuksiin kehon kanssa ja silloin vaikutus tuntuu vahvemmalta. Tyypillisesti tämä tehdään kuitenkin vain yksilöhoidossa, sointukylvyssä sen sijaan ryhmän osallistujia hoidetaan vain ilman kautta tulevalla värähtelyllä ja äänellä.

Hermoston kautta

Vaikutusmekanismin ymmärtämiseksi, täytyy hieman avata ihmisen hermoston toimintaa. Ihmisen hermosto voidaan jakaa karkeasti kahteen yläluokkaan. 

Toinen on tahdonalainen eli se osa hermostosta, joka säätelee vaikkapa luurankolihaksiasi. Mikäli esimerkiksi ajattelet hauiksesi jännittämistä ja tietoisesti käskytät sitä lihasta, saat aikaan lihaksen jännittymisen. 

Sitten on ei-tahdonalainen eli autonominen hermosto. Tähän kuuluvat esimerkiksi hengitystä ja sydämen sykettä säätelevät lihakset. Tällainen ei-tahdonalainen järjestelmä on varsin hyödyllinen, koska olisi todella työlästä koko ajan tietoisesti ajatella hengittämistä sekä sydämen pumppaustoimintaa tietoisesti, muista elintoiminnoista puhumattakaan. Mielenkiintoisena kuriositeettina täytyy sanoa, että jotkut gurut ovat onnistuneet saamaan osia autonomisesta hermostostaan hetkellisesti tahdonalaiseksi pitkällä ja määrätietoisella harjoittelulla. 

Takaisin hermostoon - ihmisen ei-tahdonalainen autonominen hermosto voidaan jakaa kahteen osaan. Toinen on toiminnoiltaan kiihdyttävä ja toinen jarruttava. Kiihdyttävää kutsutaan sympaattiseksi hermostoksi ja jarruttavaa parasympaattiseksi hermostoksi. Näiden kahden vastavaikuttajan tasapaino on avain ihmisen harmoniseen vointiin ja terveyteen. 

Tasapaino on muutenkin hyvin kriittinen elimistössä. Vaikkapa hyvänä esimerkkinä immuniteettiin liittyen. Yleisesti aina puhutaan ”immuniteetin vahvistamisesta”, vaikka oikeampaa olisi puhua ”immuniteetin tasapainottamisesta”. Liian aktiivinen immuniteetti kyllä hyökkää kaikkia vastaan ja ennen pitkään myös omia kudoksia vastaan, tällöin puhutaankin autoimmuunisairauksien puhkeamisesta. Sitten taas liian passiivinen immuniteetti yleisesti johtaa infektioihin. Tasapaino on siis aina avain hyvinvointiin.

Tasapainottaa arkea

Modernissa länsimaisessa yhteiskunnassa univaikeudet, loppuun palamiset, uupumukset, vatsahaavat ja muut vastaavat sairaudet/tilat ovat melkein poikkeuksetta kytköksissä ihmisen hermostoon. Yhteiskuntamme ja sen toiminnot tulevat jatkuvasti kognitiivisesti haastavammaksi. Monen arki on kiireellistä ja stressaavaa. Kohtaamme liikenteessä ja arjessa paljon mikro aggressioita. 

Kofeiinin sekä muiden stimulanttien liika/väärinkäyttö on todella yleistä hakiessamme voimavaroja selvitäksemme päivästä kunnialla ja suoriutuaksemme lukuisista velvollisuuksistamme. Meillä on siis tuhat asiaa arjessa, jotka painavat ”kaasua” hermostollemme mutta mahdollisuudet jarruttaa ovatkin sitten harvassa.

Minulta valmentajana kysytään usein ”miten piristyn” – kun oikea kysymys olisi ”miten lepään paremmin?” - Käytän siis äänimaljoja toisinaan työkaluna psyykkisessä sekä univalmennuksissa.

Vastapainoksi arjen tuomalle ”kaasulle”, tulisi jokaisen etsiä itselleen aktiivisia rentoutusmenetelmiä tasapainon palauttamiseksi. Äänimaljarentoutus on yksi loistava menetelmä painaa jarrua kiihdyksissä olevalle hermostolle. Säännöllisyys on tässäkin avain. On turha kuvitella, että yksi kerta tekee autuaaksi. Kaasua painetaan lähes joka päivä, jolloin erilaisia aktiivisen rentoutumisen menetelmiä tulisi myös olla joka päivä. Äänimaljarentoutus kerran tai pari viikossa voi olla erittäin hyvä lisä omaan keinovalikoimaan.

Miten äänimaljarentoutus vaikuttaa?

Kaikki elämässä värähtelee. Asiaa voi tarkastella spiritualistiselta kannalta tai sitten hyvinkin pragmaattiselta. Äänimaljarentoutuksessa / sointukylvyssä ei siis manata esiin esi-isien henkiä parantamaan sinua vaan ihmiskehoon vaikutetaan äänellä ja värähtelyllä. Tottakai mikäli joku haluaa ottaa asiaan spiritualistisen näkökulman ja kokee itsellään moisen yhteyden olevan – tuskin siitä haittaakaan on mutta hoidon vaikutus nykytiedon ja nykyisin mitattavissa olevien määreiden pohjalta perustuu värähtelyn ja äänen vaikutuksesta kehon hermostoon ja soluihin. 

Ihmishermoston jarruttava eli parasympaattinen osa reagoi tehokkaasti tiettyihin värähtelytaajuuksiin. Luonnossa pakoeläimet purkavat äkillisen stressin aktivoimalla parasympaattisen hermoston tärisemällä. Tämä on esimerkiksi tyypillisestä tilanteesta, kun pakoeläin on juuri välttänyt saalistaja. Itse tämän värähtelyn efektin voi havaita, vaikka arjessaan autossa. Melkein jokainen pitkää matkaa ajanut on huomannut miten vireystilan ylläpito voi olla hyvinkin haastavaa pitkää matkaa ajettaessa. Auto värähtelee aina. Tämän värähtelyn tuottaa moottori ja tien pinnan epätasaisuudet. Tämä resonanssi yhdistettynä monotoniseen äänimaailmaan on omiaan aktivoimaan parasympaattista hermostoa. Luonnollisestikaan auton ratissa tämä ei ole se kovinkaan toivottu tilanne. 

Maljoja soitettaessa hermosto reagoi värähtelyyn ja ääneen aiheuttaen tyypillisesti rentouttavan hermoston aktivoitumisen siten tasapainottaen kehoa ja sen toimintaa. Fysiologista vaikutusta ei aivan tarkalleen tiedetä mutta tulevaisuudessa tutkimustieto asian suhteen tulee varmastikin lisääntymään. Varmaa on kuitenkin se, että empiiriset käyttäjäkokemukset ovat osoittaneet läpien ajan sekä miljoonien ihmisten toimesta, että oikein toteutettuna kyseessä on varteenotettava ja toimiva menetelmä.