Jos söisimme oikein, miten paljon pystyisimme ehkäisemään sairauksia?

”Let thy food be your medicine and medicine be thy food”, lausui jo itse lääketieteen isä Hippokrates aikanaan. Tuo lause on lyhykäisyydessään täynnä viisautta, jota tämän päivän tieteen havainnot tukevat todella vahvasti.

Jos otsikossa olevaa kysymystä tutkitaan enemmän, on toki kysymyksen laajuus sitä luokkaa, ettei tuohon absoluuttista vastausta tulla tuskin koskaan löytämään. On kuitenkin kiistatonta näyttöä siitä, että oikeanlaisella ravinnolla ja ruoansulatusjärjestelmän hyvinvoinnilla on moniin meidän hyvin yleisiin sairauksiimme ennaltaehkäisevä vaikutus.

Suolisto - immuniteettimme päämaja

Ihmisen yksilöllinen immuniteetti on pohjimmiltaan synnynnäinen ja perinnöllisesti säädelty (luontainen immuniteetti). Sen perusta kehittyy jo sikiöaikana ja heti syntymän jälkeen. Elämän varrella luonnollisesti tai rokotteissa kohdatut vieraat mikrobit ja aineet muokkaavat immuniteettia ja rakentavat lisäsuojaa (opittu tai hankittu immuniteetti, adaptiivinen immuniteetti). Lääketieteessä esim. ihon, suoliston limakalvojen eheys, virtsan happamuus ja mahaneste ovat ns. alkeellista, epäspesifistä immuniteettisuojaa antava järjestelmä. Elimistön oma, hyödyllinen bakteeristo ja monet iholla, limakalvoilla, verenkierrossa ja kudoksissa toimivat liukoiset aineet suojaavat infektioilta ja niiden seurauksilta.

Pieni jännä fakta muuten, kun puhutaan meissä elävistä bakteereista. Ihmisen suolistosta löytyy enemmän bakteereita kuin meissä on soluja. Se kertonee jo jotain siitä, miten huima määrä meissä on elämää - osa hyödyllistä ja terveydellemme välttämätöntä ja toki osa sellaisia, joiden toimintaa pitää immuniteetin hillitä. Arvioidaankin, että meidän immuniteetistamme 70–80% elää suolistossa, joten jo tämän valossa ei liene epäselvää, onko sillä, miten ja mitä syömme merkitystä sairauksien ennaltaehkäisyyn!

Ohessa taulukko luontaisen immuniteetin tehtävistä.

• Ihon pinnan rasva, tali, happamuus, jne.

• Limakalvojen värekarvojen torjuva liike

• Limakalvojen nestevaippa; nestevirtaus solujen pinnalla ja sen mikrobeja tappavat aineet

• Estävät mikrobien kiinnittymistä soluihin, poistavat mikrobeja esim. hengitysteistä sekä tappavat mikrobeja fysikaalisesti ja kemiallisesti.

• Kolonisaatioresistenssi; ihon ja limakalvojen pinnan luontainen mikrobisto (ns. normaalifloora)

• Estää tunkeutuvien mikrobien kiinnittymistä soluihin, estävät haitallisten mikroien lisääntymistä ja pääsyä elimistöön.

•  Oman bakteeriston lähiympäristöön tuottamat myrkyt tuhoavat tunkeutujia.
  

lähde: https://www.terveyskirjasto.fi/dlk01150

Ravinto ei ole vain energiaa - se on informaatiota!

Ennen kuin menen tarkemmin siihen, mitä tällä hetkellä tiedämme siitä, miten moneen sairauteen voisimme ravitsemuksella vaikuttaa, haluan nostaa esille ajatuksen siitä, mitä ravinto meille merkitsee.

Monesti mietimme ravintoa kaloreina, energiana, jota säännöstellään tavoitteen mukaan; enemmän, vähemmän tai kulutuksen mukaan.

Tässä ajattelussa ei ole itsessään mitään väärää, mutta ravinto on meille paljon enemmän. 

Se, mitä ja millaista ravintoa laitamme suuhumme, antaa kehollemme ohjeita ja koordinaatteja, miten reagoida ja käsitellä tuota informaatiota. Kaikesta, mitä syömme tai juomme, keho muodostaa hormoneita, kehon rakennusaineita, energiantuoton komponentteja, välittäjäaineita, entsyymejä, uusiokudosta ynnä paljon muuta! 

Laadukas informaatio ja komponentit, laadukkaampaa lopputulemaa 

Tämän ajatuksen kautta ainakin oma ajatteluni siitä, miten valita, mitä suuhunsa milloinkin laittaa, on tuonut paljon hyvää pohdintaa, kuitenkin terve, joustava suhtautuminen säilyttäen.

Mihin kaikkeen ravinto siis vaikuttaa?

Immuniteetin boosteri. Jos syömme monipuolisesti, pitäen huolta suolistomme terveydestä olemme hyvällä suunnalla luomaan tervettä puolustusta sairauksia vastaan.

Varmistamalla, että päivittäin tulisi syötyä kuitupitoisia kasviksia, marjoja, hedelmiä, juureksia sekä vihanneksia, luot hyvän pohjan suoliston terveyttä vaalivalle kuidun saannille ja saat myös hyvän määrän hivenaineita, vitamiineja sekä antioksidantteja. 

Koska proteiinit ovat yksi tärkeimmistä immuniteetin rakennusaineista, pyri tällöin myös panostamaan laatuun, suosimalla vaaleaa lihaa punaisen lihan sijaan, ja mikäli nautit punaisen lihan mausta, panosta riistaan sekä mahdollisimman prosessoimattomiin tuotteisiin. 

Ylipaino – ylirasvaisuus. Epäterveelliset elämäntavat, ennen kaikkea epäterveellinen ravitsemus altistaa ylipainoriskille, joka on usean sairauden taustalla. Ylipaino (ylirasvaisuus) lisää mm. diabeteksen, osteoporoosin, sydän- ja verisuonisairauksien, rytmihäiriöiden sekä sydänkohtauksien riskiä. Mm. tyypin 2 diabetes olisi täysin ehkäistävissä elintapamuutoksilla.

Karu fakta: Diabetesliiton mukaan Suomessa on noin 450 000 diagnosoitua hoidossa olevaa diabeetikkoa: noin 50 000 tyypin 1 ja noin 400 000 tyypin 2 diabeetikkoa. Lisäksi 50 000–100 000 suomalaista sairastaa tietämättään tyypin 2 diabetesta. Lisäksi raskausdiabetes todetaan vuosittain noin 10 000 odottavalla äidillä.

Kohonnut verenpaine. Suurempi suolan saanti voi vaikuttaa suoraan verenpaineeseesi. 

Mitä korkeampi verenpaineesi on, sitä suurempi on sydän- ja verenkiertoelimistöön sekä munuaisiin liittyvien komplikaatioiden riski. 

Myös sydämen vajaatoiminnan riskit kasvavat sydämen epäterveellisen paksuuntumisen myötä. Stressinhallintakeinot, painonhallinta ja aerobinen liikunta yhdistettynä sydänterveelliseen ravintoon on tähän oiva ratkaisu.

Matalampi riski sairastua syöpään. Ravinnon merkitys riskitekijänä vaihtelee syöpätyypeittäin. Monissa syövissä ravinto vaikuttaa ylipainon kautta, mutta varsinkin ruoansulatuskanavan syövillä ja ravinnolla on selvä yhteys. Jopa 30–50 prosenttia ruoansulatuskanavan syövistä olisi ehkäistävissä.

Ravinnolla ei kuitenkaan voida taata sitä, etteikö ihminen sairastuisi syöpään. Ravinto ja muut elintapatekijät ovat yksi riskitekijä iän, perimän ja ympäristön joukossa.

Kun kokonaisuus on kunnossa, yksittäiset ruoka-aineet voivat hieman vaikuttaa syöpäriskiin. Kasviksissa, hedelmissä ja marjoissa on useita terveydelle edullisia, yksittäisiä ravintoaineita ja yhdisteitä. 

Esimerkiksi parsakaalista löytyy sulforafaania, joka tutkimuksissa on hidastanut syöpäsolujen jakautumista. Myös suositusten mukainen kuidun nauttiminen ruokavaliossasi esim. pienentää riskiä sairastua erilaisiin syöpätyyppeihin, mm. suolistosyöpiin.

Ravinnolla kirkkaampi mieli. Myös aivomme saavat ravintonsa syömästämme ruoasta. Tutkimukset osoittavat, että kohonneet veren sokeritasot, sekä suoliston heikentynyt mikrobia voivat johtaa mielialahäiriöihin ja masennuksen oireisiin. 

Probioottipitoisten ruoka-aineiden tai lisäravinteiden pitäminen säännöllisesti mukana matkassa varmistaa suolistolle monipuolisen mikrobian pysymisen, jota esim. antibiootti kuurit tai stressi voivat horjuttaa.

Mielestäni jo tässä on listaa kylliksi pohtimiseen, miksi olisi tärkeää oppia valitsemaan fiksummin, mitä säännöllisesti suuhunsa laittaa. Kaiken ei tarvitse olla kuitenkaan ehdotonta, vaan mukaan mahtuu hyvin herkut ja höttö. Muista kuitenkin pitää temppelistäsi, kehosta, huoli, sillä sen kanssa mennään niin sanotusti päätyyn asti.

Now, go get your medicine - organic food!

Lähteet:

Finterveys Tutkimus 2017

Diabetesliitto

Laillistetun ravitsemusterapeutti Reijo Laatikaisen artikkelit