Arvostus pitää ansaita – olisiko syytä aloittaa itsestä?

Suomen Kuvalehti toteutti tutkimuksen, joka kartoitti kansalaisten arvostamia ammatteja. Listan kärkisijan nappasi jälleen kerran kirurgi ja kärkeen kiilasi myös monia muita terveysalan ammatteja. Myös opettajan ammatin arvostus on noussut viime vuosina tasaisesti. Personal trainerin ammatti löytyy sen sijaan listan sijalta 366 (vuonna 2010, sijalla 368). Sen taakse jäi vain hieman toistakymmentä ammattia. En ole yllättynyt tutkimuksen tuloksista, sillä arvostuksen pitää lähteä ensin ammattikunnasta itsestään. Vasta silloin, kun arvostamme itse työtämme sekä toisiamme, voimme saada myös muut arvostamaan meitä ja ammattikuntaamme!

Oletko kuullut joskus lääkärin arvostelevan toisen lääkärin työtä, päätöksiä tai ammattitaitoa? Niinpä, en ole minäkään. Lääkärit ymmärtävätkin hyvin ammatillisen kollegiaalisuuden merkityksen. Niin hyvin, että Suomen Lääkäriliitto on laatinut ammatilliset kollegiaalisuusohjeet, joiden tavoitteena on ylläpitää arvonmukaista henkeä ja hyvää toveruutta lääkärikunnan keskuudessa. Kollegiaalisuuden edistämisen tavoitteena on viime kädessä potilas- ja hoitotyön laadun sekä koko lääkärikunnan arvostuksen parantaminen. Siitä olisi hyvä meidän personal trainereidenkin ottaa oppia.

Kuitti viuhuu ja markkina-arvo laskee

Käännetäänpä sitten katse liikunta-, ravitsemus- ja personal training –alaan. Oletko joskus kuullut edellä mainittujen ammattikuntien edustajien arvostelevan toisiaan? Niinpä, niin olen minäkin. Itse asiassa kampittaminen, suolaaminen, dissaaminen ja arvostelu, tai millä nimellä sitä sitten halutaan kutsua, on lähes jokapäiväistä. Sen sijaan kollegan kehuminen, nostaminen, kiittäminen, arvostava huomioiminen, tai millä nimellä sitä sitten halutaan kutsua, on valitettavan harvinaista. Sitäkin kyllä tapahtuu joissain piireissä, mutta huomio tahtoo kiinnittyä äänekkäämpään kuraan, kiistelyyn ja kaverin kritisointiin.

Mitä luulet tapahtuvan ammatin arvostukselle, jos henkilö itse ei arvosta omaa työtään sekä ammattiaan ja suureen ääneen arvostelee kollegoitaan? Aivan oikein, arvostus sukeltaa ja rajusti. Jos henkilö ajattelee oman asemansa paranevan kollegoitaan arvostelemalla, on vaikutus valitettavan päinvastainen. Niin ala, kuin oma asema kokevat inflaation ihmisten silmissä, sillä kuka uskoo omakehuun ja haluaa olla tekemisissä henkilön kanssa, joka viljelee negatiivista viestiä omasta toimialastaan sekä sen edustajista ympärilleen?

Ristiin pölyttäminen kannattaa!

Sen sijaan henkilö, joka kehuu kollegoitaan, viestii positiivisesti edustamastaan alasta ja hoitaa työnsä ylpeänä tekemisestään, tekee parhaan palveluksen itselleen ja toimialalleen. Kaverin ja alan kehuminen on paras keino vahvistaa omia asemiaan sekä markkina-arvoaan. Kehaisu tulee takaisin moninkertaisena positiivisen palautteen vyörynä ja kukapa ei haluaisi tehdä yhteistyötä henkilön kanssa, joka viestii ympärilleen hyvää niin itsestään, alastaan kuin myös kollegoistaan.

Personal training –alan kollegiaalisuusohjeet 2018

Laadin Lääkäriliiton ohjeiden pohjalta myös Personal trainereille arvonmukaista henkeä ja hyvää toveruutta edistävät ”kollegiaalisuusohjeet”. Niiden tavoitteena on herättää ammattikuntamme edustajat ymmärtämään yhteistyön sekä keskinäisen arvostuksen merkitys niin asiakkaan, kuin koko personal trainer -alan näkökulmasta. Ohjeiden tarkoituksena ei kuitenkaan ole suojella personal traineria puutteellisen ammattitaidon, virheellisen menettelyn tai väärinkäytöksien selvittämiseltä ja seurauksilta. Aloitetaan siis arvostuksen nostatustalkoot itsestämme. Olen varma, että arvostus nousee silloin myös kaikkien muiden silmissä.

  1. Personal trainerin tulee kaikin tavoin edistää ja ylläpitää ammattietiikkaa ja kollegiaalisuutta. Asemasta ja kokemuksesta riippumatta kollegoiden tulee toiminnallaan, esimerkillään sekä ratkaisuillaan viestiä ja toimia toisiaan kunnioittaen.
  2. Personal trainerin on käyttäydyttävä kollegoitaan kohtaan arvostavasti, suvaitsevasti ja hyvää tahtoa osoittaen.
  3. Jos ammatillisissa asioissa syntyy ristiriitoja, on ne hyvä selvittää suoraan asianomaisten kesken, ilman sosiaaliseen mediaan levitettyä hurskastelua ja hysterisointia.
  4. Personal trainerin ei ole suotavaa levittää väärää käsitystä omasta (maailman paras) tai kollegoiden ammattiosaamisesta (ihan syvältä). Kollegiaalinen ja arvostava käytös koskee niin julkisia esiintymisiä kuin sosiaalista mediaakin.
  5. Mikäli personal trainer huomaa tai epäilee toisen pt:n ohjeiden olevan virheellisiä ja vaaraksi asiakkaan terveydelle, on hänen ilmoitettava havainnostaan suoraan kyseiselle kollegalle sekä huolehdittava asiallisesti myös asiakkaan informoinnista.
  6. Personal trainerin ei tule missään olosuhteissa moittia kollegansa toimintaa, vaan hänen on suhtauduttava erehtymiseen inhimillisenä tekona, joka voi jossain olosuhteissa osua myös omalle kohdalle.
  7. Jos personal trainer havaitsee, että hänen ja kollegan näkemysten välillä on asiakkaan kannalta merkittävä ristiriita, on hänen pyrittävä selvittämään asia kollegan sekä muiden asiantuntijoiden kanssa.
  8. Personal trainerin tulee olla verkostoitumisen ammattilainen, joka hyödyntää kollegoitaan sekä muiden ammattiryhmien edustajia oman osaamisensa täydentäjinä.
  9. Asiakkaan siirtyessä kuntokeskuksesta tai personal trainerilta toiselle, tulee valmennusvastuun ottavaa personal traineria tukea antamalla hänelle kaikki merkityksellinen valmentamiseen liittyvä tieto.
  10. Personal trainerin tulee suhtautua myönteisesti asiakkaan haluun hyödyntää valmennuksessaan myös muita liikunta- ja terveysalan ammattilaisia. Jos personal trainer on epävarma sopivimmasta liikunta- tai ravitsemusohjeistuksesta, tukee hänen oma-aloitteisesti konsultoida muita kollegoja tai omaa osaamistaan täydentäviä ammattilaisia.

Kannattaako huonosta sijoituksesta ottaa nokkiinsa?

Personal traineriakin (366) huonommin Suomen arvostetuimpien ammattien listalle sijoittuivat muun muassa uudet, nuorten suosiossa olevat ammatit, kuten tubettaja (379), feissari (378), bloggaaja/vloggaaja (376) sekä valokuvamalli (373) ja stylisti (378). Sen sijaan perinteisesti arvostetut ammatit kuten poliisi (16), palomies (13) ja sairaanhoitaja (19) pitivät hyvin pintansa listauksessa.

Hyvin kuvaavaa kyseisessä tutkimuksessa on se, että poliisin ammatti on kansalaisten mielestä presidenttiäkin arvostetumpi (20), hieroja (64) voittaa suosiossa lakimiehen ammatin (66) ja päälliköksi poliisista yleneminen pudottaa henkilön arvostusta tämän listauksen mukaan 36 sijalla.

Tutkimukseen kannattaa siis suhtautua sopivan kepeästi ja huumorilla. Sitä tosiasiaa ei kuitenkaan kannata unohtaa, että personal training –alan arvostus ja kukoistus lähtee meistä itsestämme, joten on syytä olla ylpeä siitä, mitä yhdessä teemme ja viestiä sitä myös valoisasti eteenpäin!

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.