Suoliston terveys on yksi kriittisimmistä terveytemme osa-alueista. Tietoa sen merkityksestä ja tärkeydestä karttuu koko ajan. Suolistossa avainasemassa toimivat bakteerit. Ihmisellä on bakteerimassaa n. 1,5 – 2 kiloa. Erilaisia bakteerilajeja on satoja ja parhaimmillaan jopa tuhansia. Miten nämä vaikuttavat terveyteemme?

Sokerista on puhuttu paljon ravitsemuksessa, varsinkin hiilihydraattien yhteydessä. Se usein liitetään lihomiseen, diabetekseen ja jopa aivojen “sumenemiseen”. Mutta onko sokeri oikeasti ongelma, vai onko kyse enemmän siitä, miten ja kuinka paljon sitä käytetään?

Tieteeseen perustuva harjoittelu eli ”science based training” on ilmiönä nostanut päätänsä viime vuosina. Ajattelin itse ottaa hieman kantaa tähän valmentajana sekä liikunta-alan kouluttajana.

Tämä on kysymys, josta treenipiireissä on väitelty jo pitkän aikaa. Eräässä katsauksessa aiheeseen liittyen todettiin, että rasvanpolton näkökulmasta on oikeastaan yhdentekevää, tehdäänkö aamulenkki tyhjällä vatsalla vai ei. Miten asian laita siis on?

Jos internetiltä kysyy, rypsiöljy on vähän kaikkea. Se on “teollinen myrkky”, “tulehduspommi” ja joskus ilmeisesti myös syy siihen, miksi maanantait tuntuvat raskailta. Samalla sitä kuitenkin suositellaan virallisissa ravitsemussuosituksissa. Kumpi on oikeassa?

Lisäravinnebisnes on valtavan kokoinen liiketoiminnan ala, eikä se ole kovinkaan tiukasti säännelty – ainakaan verrattuna moniin muihin ihmisen terveyteen liittyviin aloihin. Lisäravinteita myyvien yritysten tarkoitus on luonnollisesti tehdä voittoa. Tämä kaupallinen kannustin johtaa valitettavasti siihen, että markkinoille päätyy tuotteita, joiden väitetyt hyödyt eivät vastaa todellisuutta.

Uusi vuosi on koittanut ja taas on annettu uudet lupaukset. Netissä somevaikuttajat tykittävät haasteita toisensa perään. Väistämättä syntyy tunne, että ”nyt pitäisi repäistä” ja kitkeä jokin oma pahe pois kokonaan. Jotain pitäisi jättää pois tai jostain kieltäytyä – samalla osoittaen omaa mielenvahvuuttaan.

Voisimme kuitenkin hetken pohtia, onko tällaisesta toiminnasta oikeasti mitään hyötyä. Itse en lähtökohtaisesti usko absolutismiin. On toki myönnettävä, että on tilanteita, joissa absolutismi on perusteltua. Jos esimerkiksi alkoholin käyttö tai uhkapelaaminen ei pysy hallinnassa ja sillä on merkittävästi elämää ja arkea haittaavia vaikutuksia, absolutismi voi olla paras ratkaisu. Onneksi useimmiten kyse ei kuitenkaan ole varsinaisista addiktioista, vaan enemmänkin tapakulttuurista. Näissä tapauksissa suosittelisin toisenlaista lähestymistapaa absolutismin sijaan.

B12-vitamiini on ravitsemuksen maailmassa vähän kuin bensa auton tankissa: silloin kun kaikki toimii, sitä ei huomaa, mutta kun se puuttuu, seuraukset huomaa hyvin nopeasti. Erityisesti vegaaniruokavaliota noudattaville B12 on aihe, jota ei kannata ohittaa olankohautuksella. Ihminen on luonnostaan opportunistinen sekasyöjä, eikä kasviperäisistä lähteistä saada B12-vitamiinia. Tässä artikkelissa pureudutaan siihen, miksi B12-vitamiini on ihmiselle välttämätön ja mitä se oikeastaan tekee elimistössä.

Jos kasviksia pitäisi markkinoida kuin lisäravinteita, purkin kyljessä lukisi: “parantaa arkea, vähentää riskejä, toimii myös ilman shakeria.” Silti moni meistä syö kasviksia lähinnä “koristeena” – se yksi kurkunsiivu leivän päällä, joka lähinnä todistaa, että vihreää on joskus nähty.

Tieteestä löytyy kuitenkin varsin vakuuttava syy tehdä kasviksista muutakin kuin lautasen somiste.

Maksimivoimaa (toistoalueella 1-6 toistoa) kannattaa alkaa harjoittamaan vasta siinä kohtaa, kun pohjat sille on luotu kuntoon. Tämä tarkoittaa lihaskestävyyttä sekä perusvoimaa. Liiketekniikat tulee myös olla hiottuna hyvälle tasolle ennen maksimivoimaharjoittelun aloittamista. Kuormien ollessa isot, kasvaa huonojen tekniikoiden aiheuttama loukkaantumisriski.

Suomessa valmennuksen taso on yleisesti ottaen hyvä. Suunta yksityisen sektorin koulutuksen tarjoajilla on ollut siirtymisessä lähiopetuksesta etäkoulutukseen. Liikunta-ala ei ole tässä uniikki, vaan tämä trendi on havaittavissa muillakin aloilla. Yhtenä hyvänä esimerkkinä tästä minusta on se, että ensiapukoulutukset on mahdollista nykyisin suorittamaan myös etänä. Oma henkilökohtainen mielipide asiaan on se, että tämä on hyvin HUONO suunta, johon mennään käytännön aloilla.

Liikunta-ala elää jatkuvassa muutoksessa, mutta vuosi 2026 ei näytä tuovan yhtä suurta “mullistusta” kuin esimerkiksi digiloikka pandemian aikana tai viime vuosien räjähdysmäinen kiinnostus hyvinvointiteknologiaan. Sen sijaan suunta vaikuttaa selkeältä: alan kehitys vahvistaa jo olemassa olevia ilmiöitä. Käytännössä tämä tarkoittaa, että ihmiset haluavat entistä enemmän liikuntaa, joka on helposti arkeen sovitettavaa, terveyttä kokonaisvaltaisesti tukevaa ja yksilöllisesti ohjattua.

Uusissa suomalaisissa ravitsemussuosituksissa koliini nostettiin esille. Raportissa annettiin suositukset koliinille. Koliini on vesiliukoinen, välttämätön ravintoaine, jota elimistö pystyy muodostamaan jonkin verran maksassa, mutta ei riittävästi ja siksi se on osittain välttämätön lisäravintoaine. Se ei ole varsinaisesti vitamiini, mutta sen tehtävät muistuttavat B-ryhmän vitamiinien roolia aineenvaihdunnassa.

Lisäravinne puolella harva toinen lisäravinne on yhtä tutkittu, turvallinen ja tehokkaaksi todettu kuin kreatiini. Kreatiinia on käytetty jo kymmeniä vuosia lisäravinteena tehostamaan lihaskuntoharjoittelua. Kreatiini on orgaaninen yhdiste, jota syntetisoidaan elimistössä aminohapoista. Kreatiini toimii energian varastona fosfokreatiinina.

Vitamiinit ovat ihmisille elintärkeitä ja niillä on monenlaisia tehtäviä elimistössämme. Vitamiinit ovat orgaanisia yhdisteitä, joita tarvitaan entsyymien apuna nopeuttamaan elimistön biokemiallisia reaktioita sekä auttamaan hormonien toiminnassa. Vitamiineja ei tarvita suuria määriä mutta niiden puute/loppuminen näkyy elimistömme toiminnassa hyvinkin nopeasti. Liikunta lisää aineenvaihduntaa ja siten myös monien vitamiinien tarvetta. Vitamiinien saannissa enemmän ei ole enemmän vaan aina tulisi tähdätä tarpeen kannalta optimaaliseen saantiin.