Asiakkaan syömishäiriö haastava tilanne personal trainerille
Yhä useammin valmentaja kohtaa työssään syömishäiriötä sairastavan asiakkaan. Miten personal trainer voi tunnistaa asiakkaan syömishäiriön ja miten tilanteessa tulisi toimia?Urheilijoiden ja aktiivikuntoilijoiden syömishäiriöiden esiintyvyydestä ei ole selkeää ja yksiselitteistä tutkimustietoa. Se tiedetään, että naiset sairastuvat miehiä useammin ja että tietyt lajit voivat altistaa häiriintyneelle syömiskäyttäytymiselle.Katja Mäkelä työskentelee ravitsemusterapeuttina Syömishäiriöklinikalla. Hänen mielestään on vaikea arvioida, ovatko häiriöt urheilijoiden joukossa yleistyneet, vai onko niihin nykytiedon valossa vain alettu kiinnittää enemmän huomiota."Erityisesti esteettisyyttä ja painon merkitystä korostavat lajit ovat aina altistaneet urheilijoita syömishäiriöille, eli sinällään urheilijoiden syömishäiriöt eivät ole uusi juttu. Toisaalta tällä hetkellä eletään liikkumisbuumia, jossa korostetaan kiinteää ja lihaksikasta kehoa. Buumi altistaa myös peruskuntoilijoita sairastumiselle", Mäkelä toteaa.
Kuntoilubuumi näkyy Syömishäiriöklinikalla
Syömiseen liittyvät ongelmat koskevat sekä miehiä että naisia. Ongelma on edelleen naisten keskuudessa tavallisempi mutta esimerkiksi kuntosalibuumi on tuonut myös miehille paineita ulkonäön suhteen.Useimmiten naiset tavoittelevat sairaalloista laihuutta kun taas miehillä lihasdysmorfia, eli sairaalloinen lihaksikkuuden tavoittelu, on yleisempää. Mäkelä vahvistaa, että kuntoilubuumin vaikutukset näkyvät myös Syömishäiriöklinikalla."Asiakkailla on vahva halu juosta ja käydä salilla, muokata kroppaa tiettyyn suuntaan. He seuraavat kuntoilublogeja ja ajankohtaisia kuntoiluasioita. Proteiini-sanaa kuulee useammin arvioitaessa omia syömisiä, ruoka ei ole enää 'vain' ruokaa, vaan ravintoaineita ja niiden vaikutuksia ja välisiä suhteita", Mäkelä kuvailee.
Epätyypillinen häiriö tyypillisin
Personal trainerille tai valmentajalle syömishäiriön tunnistaminen on monesti haastavaa. Urheilija tai aktiivikuntoilija ei aina itsekään tunnista häiriötä ja jos tunnistaa, hän yrittää ehkä salata asian.Ravitsemusterapeutti Petra Rautakallion mukaan hälytyskellojen pitäisi alkaa soida jos valmentaja huomaa, että rentous ravitsemuksen suhteen puuttuu."Yleinen piirre urheilijoilla on halu tehdä kaikki mahdollisimman hyvin. Tämän seurauksena rentous syömisen suhteen unohtuu helposti ja urheilija saattaa olla liiankin tarkka syömisen suhteen. Monella on myös ajatus tietystä ihannepainosta, vaikka painolla ei lajin kannalta olisikaan merkitystä", Rautakallio sanoo.Katja Mäkelä puolestaan muistuttaa, että jokainen sairastunut on erilainen ja siksi oirekuva voi vaihdella. Tyypillisin syömishäiriön muoto onkin niin sanottu epätyypillinen syömishäiriö.
Personal trainerin puututtava ongelmiin
Jos personal trainer huomaa asiakkaalla syömisen ongelmiin viittaavaa käytöstä, asiaan pitää puuttua. Tavallisia oireita, joihin kannattaa kiinnittää huomiota, ovat esimerkiksi kalorien laskeminen, ylitekeminen suunnitelluun nähden, kaavamaisuus tai joustamattomuus syömisessä ja liikkumisessa, tiettyjen ruoka-aineiden välttäminen ja lepopäivien vähäisyys tai niiden puuttuminen.Asiakas saattaa sairastella enemmän ja liikkua väsymyksestä ja rasitusvammoista huolimatta. Myös psyykkiset oireet kuten matala mieliala tai kireä pinna ovat tavallisia. Naisilla kuukautisten epäsäännöllisyys tai niiden poisjäänti sekä hormonaaliset häiriöt voivat kieliä ongelmista.Katja Mäkelän mukaan personal trainerin kannattaa myös luottaa omaan silmämääräiseen arvioon. Näyttääkö asiakas kalpealta, laihtuneelta, turvonnelta tai siltä, että on lihonut?Keskustelemalla asiakkaan kanssa valmentajalla on mahdollisuus huomata, mikäli tällä on häiriökäyttäytymisen piirteitä, pakonomaisuutta tai ahdistuneisuutta. Vaikka aihe voi tuntua vaikealta, sitä ei tulisi välttää vaan huolesta on juteltava asiakkaan kanssa. Mitä aikaisemmin ongelmaan puututaan, sen parempi."Huolen ilmaiseminen on tärkeää. Tarvittaessa personal trainer voi olla ehdotonkin asettamissaan rajoissa ja sanoa, että jos tämä ei näin toimi, en voi sinua ohjata. Konkreettinen teko, kuten ohjaussuhteen tauottaminen, on selkeä merkki asiakkaalle huolen vakavuudesta", Mäkelä sanoo.Valmentajan kannattaa myös ohjata asiakas esimerkiksi opiskelija- tai työterveyshuoltoon tai terveyskeskukseen, jotta hoitoalan ammattilainen voi arvioida tilanteen.
Asiakkaan hyvinvointi fokukseen
Sairastuneelle urheilijalle tai aktiivikuntoilijalle tyypillistä on, että omalle liikkumiselle on sokeutunut. Pakonomainen liikkuminen voi olla määrällisesti suurta ja pakonomaisuuden purkaminen haastavaa. Tarvittavat ruokamäärät suhteessa liikunnan määrään ovat usein kaukana todellisuudesta."Liikkumisen mielekkyys jää tehokkuuden ja kuluttavuuden alle. Lisäksi tavoitteellisuus voi näkyä vahvemmin, esimerkiksi kilpailusuoritusten merkitys korostuuu. Arki- ja hyötyliikkumista kuten kävelyä ei mielletä liikkumiseksi lainkaan, ainoastaan rankat treenit lasketaan", Mäkelä kertoo.Syömishäiriöitä on vaikea ennaltaehkäistä mutta asiantunteva ravinto-ohjaus ja rento asenne syömiseen ovat hyviä keinoja. Petra Rautakallion mielestä valmennuksessa olisi syytä keskittyä asiakkaan hyvinvointiin, ei peilikuvaan."Ulkonäkökeskeisyydestä pitäisi pyrkiä eroon. Salille ei pidä mennä vain ulkonäön ja kehon muokkauksen takia. Painopisteen pitäisi olla kokonaisvaltaisessa hyvinvoinnissa. Kehon lisäksi myös henkinen hyvinvointi on tärkeässä roolissa", Rautakallio summaa.
Artikkelin asiantuntijoina toimivat Trainer4Youn ravitsemusasiantuntija, ravitsemusterapeutti Petra Rautakallio sekä Syömishäiriöklinikan ravitsemusterapeutti Katja Mäkelä.Lue lisää syömishäiriöiden tunnistamisesta Syömishäiriöliitto SYLI ry:n sivulta syomishairioliitto.fi.