Kuntosalien välineissä muhii likaa ja taudin aiheuttajia, käsipainoissa on 362 kertaa enemmän bakteereja kuin vessan istuimessa ja kuntosalijäsenyydestä on vaikeampi päästä eroon kuin vuokra-asunnosta, personal trainer –sopimuksista puhumattakaan…. Parempi varmaan pysyä visusti kotisohvalla ja varoa liikahtamasta varsinkaan kuntosalien, ryhmäliikuntatuntien, yleisten liikuntapaikkojen ja personal trainereiden suuntaan. Ettei vaan sattuis mitään.

Edelliset uutisoinnit ovat poimintoja sanomalehti Keskisuomalaisesta alkuvuoden 2018 numeroista (la 27.1.2018 ja la 3.2.2018). Liikunnan terveysvaikutuksiin peilaten, kysymykseni kuuluukin: Onko tämä laadukasta journalismia vai olisiko jo aika nostaa tasoa liikunnasta sekä sen vaikutuksista uutisoitaessa?

Milloin liikunnasta tuli näin negatiivista?

Vaikka liikunnan kohdalla puhutaan harvinaisen positiivisesta asiasta, on keskustelu aiheen ympärillä usein valitettavan negatiivista. Joka kevät törmääkin lööppeihin kuntosalijäsenyyksien liiallisesta sitovuudesta, personal training -alan ”villeydestä” ja kuluttajavirastoon tulleiden yhteydenottojen määrästä.

Keskisuomalaisenkin lauantaina 29.1.2018 julkaisema juttu kulminoitui ”onnistumistarinaan”, jossa epähuomioissaan personal training –sopimuksen allekirjoittanut henkilö pääsi onnellisesti eroon 800 euron sitoumuksestaan. Tarina ei kerro palasiko hän onnellisesti sohvan pohjalle odottelemaan elintapasairauksien ilmenemistä vai onnistuiko hän, omin avuin, muuttamaan elintapojaan pysyvästi paremmiksi. Personal training –alan villeydestä julistavat toimittajat eivät vaivaudu ottamaan selvää kansallisista ja kansainvälisistä standardeista sekä alan auktorisoinnista. Kuluttajavirastoon tulleiden yhteydenottojen (koskien kuntosalijäsenyyksiä) lukumäärästä uutisoidessa unohdetaan kertoa, että vuoteen 2014 verrattuna ilmoitusten määrä on puolittunut, vaikka ala on kasvanut varsin vauhdikkaasti.

Lopetetaan lynkkaus, käynnistetään kannustus!

Myös alan ammattilaisten keskuudessa kommunikointi on usein valitettavan kielteistä. Eri ammattiryhmien välinen yhteistyö, etenkin terveys- ja liikunta-alan ammattilaisten keskuudessa on vielä valitettavan vähäistä. Asiakas hyötyisi kuitenkin eniten hoito- ja kuntoutusketjusta, jossa hän kykenisi nauttimaan eri ammattiryhmien edustajien saumattomasti yhteistyöstä kuntoutumisen eri vaiheissa.

Oletko kuullut lääkäreiden tai lakimiesten arvostelevan toistensa osaamista? Aivan. He ymmärtävät hyvin toistensa arvostelemisen vaikuttavan koko alan arvostukseen negatiivisesti. Olisikin syytä vihdoin ymmärtää se tosiasia, että ilman aitoa yhteistyötä kansanterveytemme ja –taloutemme on vaarassa romahtaa. Olemme valtavien mahdollisuuksien äärellä. Yhdessä voimme vaikuttaa parhaiten. Se edellyttää kuitenkin niin asenteiden kuin myös toimintamallien täydellistä remonttia. Aloitetaan positiivisesta suhtautumisesta ja alan sisäisestä ristiin kehumisesta, josta on luontevaa jatkaa kohti tiiviimpää eri ammattiryhmien välistä yhteistyötä.

Ylittyisikö uutiskynnys jollain näistä?

Jo kohtuullinen liikunta-annos, terveellinen ravitsemus ja normaali kehon paino pienentävät muun muassa 2 tyypin diabeteksen sairastumisriskiä (korkean riskin omaavilla henkilöillä) noin 60 %. Jo vähäinenkin fyysisen suorituskyvyn kehittyminen pienentää sydänsairauksia sekä -kuolleisuutta selvästi ja sitä enemmän, mitä enemmän kunto paranee. Sydänpotilaiden kohdalla säännöllisen liikunnan on osoitettu vähentävän kokonaiskuolleisuutta 20 %, sydänkuolleisuutta 25 % ja sydäninfarkteja 21 %. Liikunnan on havaittu vähentävän myös muun muassa masennuksen riskiä sekä masennusoireiden esiintyvyyttä 29 % seurantajakson aikana. Melkoisia sensaatioaiheita muuten pölyisiin jumppamattoihin verrattuna, vai mitä sanot?

Liikunnan vaikutukset ovat verenpaine- tai kolesterolilääkkeen kaltaiset ja täydentävät otetun lääkkeen vaikutuksia. Suurimman hyödyn tuottavat harjoituksen ensimmäiset 15-30 minuuttia ja vaikutukset kestävät on jopa 48 tuntia, joka puoltaa säännöllisen ja kohtuukuormitteisen liikunnan merkitystä. Joogankin on muuten todettu (Cramer ja kumppanit. 2014) tutkimusten mukaan alentavan systolista verenpainetta jopa 9,7 mmHg ja diastolista painetta 7,2 mmHg. Olisiko tässäkin aiheita ihan artikkeleiksi saakka?

Lihaskuntoharjoittelunkin positiiviset vaikutukset ovat moninaiset. Dynaaminen harjoittelu vähentää muun muassa 2 tyypin diabeteksen, sydän- ja verenkiertoelimistön sairauksien, selkä- ja niskavaivojen, ja osteoporoosin riskiä sekä toimii kuntouttavana hoitomuotona edellisissä sairauksissa. Hyvän lihaskunnon merkitys korostuu iän karttuessa. El-Khoury ja kumppanit totesivat noin 4300 henkilön ja 17 tutkimuksen perusteella, että lihaskuntoharjoittelu vähensi vammoihin johtavia kaatumisia 37 %, vakaviin loukkaantumisiin johtavia kompurointeja 43 % ja murtumiin johtaneita kaatumisia 61 %. Säännöllisellä lihaskuntoharjoittelulla voidaankin joidenkin arvioiden mukaan lisätä itsenäisen, kotona selviytymisen edellytyksiä jopa 10-20 vuoden verran. 10-20 vuotta lisää itsenäistä elinaikaa liikkumalla. Ansaitsisiko tämä tieto sinusta tulla julkaistuksi?

Liikkumattomuus tulee kalliiksi paitsi yksilölle myös kansantaloudellemme. Pian julkaistavan tutkimuksen mukaan puhutaan jopa 7 miljardin euron vuosittaisista kustannuksista ja lisäksi merkittävistä tuottavuuden menetyksistä. Liikkumattomuuden ongelman korjaantuminen puolen väestöstä kohdalla tarkoittaisi jo 3 miljardin euron vuosittaista säästöä valtiollemme. Tälläkin tiedolla voisi mielestäni ylittää uutiskynnyksen!

Edelliset yksityiskohdat ovat vain joitain poimintoja liikunnan positiivisista vaikutuksista. Liikunta toimiikin niin ennaltaehkäisevänä, hoitavana kuin kuntouttavanakin hoitomuotona lähes jokaisen sairauden kohdalla. Lisäksi liikunta edistää oppimistuloksia, parantaa keskittymistä, korreloi paremman koulu- ja työmenestyksen kanssa, vähentää syrjäytyneisyyttä, sairauspoissaoloja ja ennenaikaisia eläköitymisiä, ylläpitää toimintakykyä sekä tarjoaa mahdollisuuden parempaa sekä pidempään elämään. ”Jos liikuntaa saisi pillerimuotoisena, saisi se välittömästi Nobelin”, kommentoi Kansainvälisen ja Euroopan yleisurheiluliiton hallituksen jäsen Antti Pihlakoski Turun Sanomissa 2.2.2018. Olisiko jo aika lopettaa negatiivisen skeidan hämmentäminen ja alkaa keskittymään kaikkiin niihin mahdollisuuksiin, joita liikunnalla voidaan saavuttaa?

”Kaikki syyt, jotka estävät meitä liikkumasta, ovat tekosyitä”. Keskinäinen kahnaaminen ja negatiivinen uutisointi tarjoilevat ihmisille vain turhaa epävarmuutta ja lisää syitä liikuntakerran skippaamiselle. Keskitytään siis jatkossa ilosanoman levittämiseen, toistemme suositteluun, tekosyiden torppaamiseen ja aitoon yhteistyöhön. Pistetään yhdessä Suomi ja suomalaiset kuntoon!

JÄTÄ VASTAUS

Please enter your comment!
Please enter your name here