Kokemustarinat eivät korvaa tiedettä

Kokemustarinat ovat kiinnostavia, mutta ne eivät korvaa tieteellistä tutkimusta. Uskomukset eivät voi toimia perustana suosituksille tai valmennukselle.

Me ihmiset olemme taipuvaisia puoltamaan omia ennakkokäsityksiämme tukevaa tietoa. Keräämme todisteita ja muistamme asioita valikoivasti, jotta käsityksemme säilyisi ehjänä riippumatta siitä, onko käsitys totta vai ei. Tätä kognitiivista vinoumaa kutsutaan nimellä vahvistusvinouma, ja sorrumme siihen jatkuvasti, huomaamattamme, täysin tiedostamatta.

Vahvistusvinouma on yksi kymmenistä ellei jopa sadoista tunnetuista kognitiivisista harhoista. Vastaavista virhepäätelmistä löytyy pitkä lista Wikipediasta. Aiheesta on kirjoitettu myös useita kirjoja, kuten vuonna 2002 Nobel-palkitun käyttäytymistieteiden tutkijan, Daniel Kahnemanin, erinomainen teos Thinking, Fast and Slow. Kirja avaa hyvin sitä, miksi yksilön kokemuksista kumpuava intuitiivinen päättely tuottaa huonosti luotettavaa tietoa. Päättelykykymme kätkee sisälleen lukemattomia sudenkuoppia ja sokeita pisteitä. Tämä tiedetään, koska asiaa on tutkittu.

Kahnemanin sanat palasivat mieleeni eilen, kun silmäni osuivat päivän lööppeihin. Iltalehdessä personal trainer Tomi Kokko kertoo syöneensä virallisten ravitsemussuositusten mukaisesti kuukauden ajan ja lihoneensa 6 kiloa. Jutun mukaan suositusten mukaisesti eläminen sai hänet voimaan huonosti.

Kokko tuli alunperin julkisuuteen toukokuussa 2015, kun Yle kirjoitti hänen poikkeuksellisista ruokasuosituksistaan. ”Ruokavalioni koostuu pääasiassa rasvoista, jopa 60–70 prosenttia on rasvaa. Syön paljon tyydyttyneitä rasvoja, kookosöljyä ja eläinrasvoja”, Kokko sanoo. Hänen mielestään viralliset ravitsemussuositukset pitäisi kääntää ylösalaisin. Esimerkiksi punainen liha, jota suosituksissa neuvotaan vähentämään, on Kokon sanoin ”yksi terveellisimmistä ruoista maan päällä”. Viljatuotteet hän puolestaan heittäsi roskakoriin, ja hedelmissäkin on liikaa sokeria. Suosituksensa Tomi Kokko perustaa omiina kokemuksiinsa sekä asiakkailtaan samaansa palautteeseen.

Ennen kuin upotan kinttuni yhtään syvemmälle ravitsemuskeskustelun suohon, tehdään yksi asia selväksi. Tomi Kokko ei edusta kaikkia Suomen personal trainereita eikä suomalaista personal training -alaa. Hän ei ole tyyppiesimerkki siitä, miten liikunta-alalla toimitaan, mitä personal trainer -koulutuksissa opetetaan tai miten asioita yleensäkään lähestytään. Tomi Kokko edustaa vain ja ainoastaan itseään.

Meillä Trainer4Youlla on kristallinkirkas näkemys siitä, mitä hyvä valmentaminen tarkoittaa. Mielestämme valmennuksen ei tule perustua valmentajan omiin kokemuksiin tai uskomuksiin, vaan vertaisarvioituun tieteelliseen näyttöön ja luotettavien asiantuntijatahojen suosituksiin. Kokemusperäisellä tiedolla on aikansa ja paikkansa, mutta se ei kelpaa valmennuksen perustaksi.

Ravitsemussuositukset puntarissa?

Tomi Kokon tempaus oli osa hänen tähdittämäänsä dokumenttielokuvaa 30 päivän ihmiskoe – viralliset ravintosuositukset puntarissa. Elokuva saa ensi-iltansa tulevana lauantaina. Luonnollisestikaan en ole vielä nähnyt dokumenttia, mutta jo sen mainos herättää kysymyksiä.

Julisteessa Kokko poseeraa kuin Suomen Morgan Spurlock kannatellen sylissään ruisleipää, rasvatonta maitoa, margariinia ja lenkkimakkaraa. Edustaako tämä valikoima hyvin ravitsemussuosituksia? Mielestäni ei. Jos ravitsemussuosituksia oltaisi testaamassa, sylissä kuuluisi olla paremminkin vihanneksia, marjoja, hedelmiä, papuja ja linssejä, kalaa ja pähkinöitä. Ihmettelenkin onko Kokko lainkaan lukenut virallisia ravitsemussuosituksia?

vrn-suositus
Lähde: Valtion ravitsemusneuvottelukunta

Yllä näet Valtion ravitsemusneuvottelukunnan laatiman ruokakolmion – siis sen saman kolmion, joka Tomi Kokon mukaan pitäisi kääntää päälaelleen. Näin ollen eniten kuuluisi syödä sipsejä, limsaa, makkaraa ja leivonnaisia ja kaikkein vähinten kasviksia, hedelmiä ja marjoja – sitäkö Kokko suosittelee? Tuskinpa kuitenkaan. Edelleen ihmettelen onkohan Kokko tarkistanut, mitä suosituksissa todella sanotaan?

Tietääkseni Tomi Kokolla ei ole ravitsemustieteellistä taustaa, eikä hän ole suorittanut personal trainer -koulutusta. Sen sijaan hänellä on markkinoinnin tutkinto australialaisesta oppilaitoksesta. Ehkäpä markkinoinnin asiantuntijana Kokko onkin valinnut sanansa mediakohu mielessään? Ehkäpä myös julisteeseen valittiin maitoa, margariinia, ruisleipää ja makkaraa juuri siksi, että ne jakavat mielipiteitä, eikä siksi, että ne edustaisivat ravitsemussuosituksia?

Ihmettelen myös mainittua painon nousua – 6 kiloa kuukaudessa on paljon. On hyvin epätodennäköistä, että liikunnallinen, terve mies lihoisi vahingossa näin hälyttävästi. Kuten ravitsemustieteen professori Mikael Fogelholm toteaa MTV:n sivulla, se edellyttäisi yli 1000 kilokalorin päivittäistä energiaylimäärää. Herää väistämättä epäilys, että lihottiko Kokko itseään tarkoituksella, joko tiedostaen tai tiedostamattaan?

Oli miten oli, nyt seuraa tärkeä huomio. Vaikka Tomi Kokko olisi syönyt prikulleen suositusten mukaisesti, hänen kokeensa ei siltikään riittäisi kumoamaan suosituksia – eikä sen kummemmin todistamaan niitä oikeiksi. Ja juuri se on asian ydin. Suosituksia ei perusteta yksittäisten ihmisten kokemuksiin vaan tieteelliseen näyttöön. Tomi Kokon kokeilu on vain yksi lyhytkestoinen, tuhansille sekoittaville tekijöille ja kognitiivisille vinoumille altis henkilötarina. Sen pohjalta ei voida yleistää mitään.

Suurimmalle osalle teistä tämä on varmasti selvää pässinlihaa. Voin silti kuvitella, että ne henkilöt, jotka jo valmiiksi pitävät ravitsemussuosituksia huonoina, näkevät Kokon tempauksen vahvistuksena ajatuksilleen. Fakta kuitenkin on, että suomalaiset eivät sairastu ravitsemussuositusten takia. Vain aniharva noudattaa suosituksia, ja nimenomaan se on ongelma. Yhdeksästä ravitsemussuosituksesta miehet saavuttavat keskimäärin 3 ja naiset 3,8 suositusta. Puoli kiloa kasviksia, marjoja ja hedelmiä käyttää vain joka viides miehistä ja naisista. Se on ongelma, ja se tiedetään, koska asiaa on tutkittu.


Jos kaipaat tietoa siitä, miten ruokavalion terveysvaikutuksia tutkitaan, suosittelen lukemaan Trainer4You-kouluttajan ja ravitsemustieteen tohtorin Reija Männikön mainion artikkelisarjan aiheesta. Kurkkaa samalla Iltalehdestä, mitä Trainer4You Personal trainer Antti Rossi tuumaa ravitsemussuosituksista.

 

37 vastausta artikkeliin ”Kokemustarinat eivät korvaa tiedettä”

  1. Hei Jussi,
    kiitos hyvästä mielipiteestäsi ja asian kommentoinnista ja siitä, että perustelet sanasi faktoilla, et “mutu”-tiedolla. En lähde toistelemaan sanojasi, mutta samoja asioita kirjoitin eilen omaan blogiini.
    On harmillista ja toisaalta ymmärrettävää, että media rakastaa tällaista ylilyöntiä. Ja on ihmisiä, jotka rakastavat mediaa:=) ja huomion saamista keinolla millä hyvänsä. – Vielä harmillisempaa on, että kyseinen “personal trainer” paimentaa monia asiakkaita mutu-tiedollaan kohti kovien rasvojen käyttöä ja kohti epäterveellisä ruokavalintoja.
    – tiina

  2. Olihan harvinaisen huono teksti. Näin sitä tehdään johtopäätöksiä näkemättä ja lukematta kohuotsikoita enempää kokeilusta. Jos olisit viitsinyt perehtyä asiaan yhtään enempää, tietäisit mm. Tomin käyttäneen ravintoterapeuttia laatimaan mahdollisimman hyvin häntä palvelevan yleisten suositusten ympärille perustuvan ravintosuunnitelman, jossa myöskään päivän kalorisaanti ei nouse. Teidän alan “ammattilaisena” luulisi myös tietävän, että ravintosuositukset perustuvat vain tiettyihin valittuihin tutkimuksiin. Kokonkin näkemyksiin löytyy siis paljon, ellei jopa kohta enemmän, näyttöä ja tutkimustietoa. Aika ummikko saa alalla olla, jos ei tiedä miten ympäri maailmaa yleiset terveyssuosituksetkin parhaillaan muuttuvat ja muunmuassa rasva on päässyt kokonaan pois pannasta. Maito- ja viljatuotteiden tarpeellisuudesta ruokavaliossa puoltaa taas vain hyvin epäselvät ja puolueelliset tutkimukset. Kannattaapa perehtyä hieman syvemmin asioihin, ennen kuin laukoo tällaisia kommentteja.

    1. Kiitos tarkennuksesta, tuota en tiennyt. Se ei kuitenkaan horjuta tämän tekstin pointtia. Kuten artikkelin lopussa kirjoitan: “Vaikka Tomi Kokko olisi syönyt prikulleen suositusten mukaisesti, hänen kokeensa ei siltikään riittäisi kumoamaan suosituksia – eikä sen kummemmin todistamaan niitä oikeiksi. Ja juuri se on asian ydin.”

      Suomalaiset ravitsemussuositukset perustuvat pohjoismaisiin ravitsemussuosituksiin, jotka taas perustuvat lähes sadan tutkijan yhteistyöhön. Kyllä siellä taustalla on paras tutkimustieto, mitä ravitsemuksesta tällä hetkellä löytyy. Jos olet sitä mieltä, että tulokset ovat valikoituja, joudut kyllä esittämään väitteillesi hyvät perustelut ja lähteet.

      Mitä taas tulee rasvoihin, käytännössä katsoen kaikki ravitsemustieteilijät ovat sitä mieltä, että eläinrasvoja on suositeltavaa korvata kasvirasvoilla – aivan kuten ravitsemussuosituksissa kehotetaan tekemään. Sen verran suositukset ovat toki kehittyneet, että rasvan kokonaismäärää ei pidetä enää ongelmana. Eli pähkinöitä, siemeniä sekä rypsi- ja oliiviöljyä voi käyttää huoletta. Tämä Harvardin artikkeli valaisee asiaa hyvin.

  3. Vau, hieno ja asiallinen teksti! Kiitos! Erityisen tarttuva kommentti: valmennus perustuu vertaisarvioituun tieteelliseen näyttöön ja luotettavien asiantuntijatahojen suosituksiin.

  4. Kannattaa itse kokeilla mikä toimii itselle. Miten teolliset ja pitkälle prosessoidut maidot ja margariinit olisivat terveydelle hyödyksi? Nykyiset suositukset sairastuttavat ihmisiä valitettavasti. Hiilihydraatteja vähemmälle ja kunnon rasvoja tilalle niin alkaa allergiat ja sairaudet tekemään laskua.

    1. Oma fiilis on huono mittari pitkäaikaiselle terveydelle, ja siksi tutkimukseen perustuvia suosituksia tarvitaan. Omat fiilikset voivat heilahdella päivittäin tai jopa tunneittain ja ne ovat alttiita lukemattomille kognitiivisille vinoumille ja virhetulkinnoille. Ne ovat myös valtavan rajallisia: me emme tunne kolesteroliplakin kertymistä verisuonten seinämiin tai syöpäsolujen kasvua paksusuolessa. Sepelvaltimotaudin ensioire on usein tappava sydäninfarkti.

      Toki omaa kehoa on tärkeää kuulostella ja asiakkaiden tuntemukset huomioida. Mutta tuntemukset eivät korvaa tieteeeseen perustuvia suosituksia, ja se on tämän jutun pointti.

      Mitä tulee väitteeseesi suositusten haitoista, niin lähteet ja perustelut, kiitos?

    2. “Nykyiset suositukset sairastuttavat ihmisiä valitettavasti” – tällaista johtopäätöstä ei voi suosituksista toistaiseksi tehdä koska niin harva noudattaa niitä.

  5. Nimimerkillä paino putosi 8kg jättämällä maitotuotteet ja gluteeniviljat. Kokko ajaa oikeita asioita eteenpäin. Sitten tullaan sanomaan asioita, joita on toitotettu lapsesta asti, että ne ovat 100% oikeita xD!!

    1. Olisiko kuitenkin mahdollista, että tuo 8kg painonpudotus johtuu vain ja ainoastaan siitä, että glykogeenivarastot tyhjenivät + energiansaanti laski merkittävästi maitotuotteiden ja viljojen poisjättämisen seurauksena…

  6. Voitko vannoa, että virallinen ravintokolmio toimii kaikilla ihmisillä?
    Riippumatta:
    – liikunnan/työn määrästä ja rasittavuudesta
    – genetiikasta
    – stressistä
    – unen määrästä
    – paino, lihasten määrä, rasvaprosentti
    – perusaineenvaihdunnasta

    Ongelmana ravintosuosituksissa on juuri tämä. Jos otetaan 10 kadunmiestä ja annetaan kaikille sama ravinto riippumatta em. parametreista, saadaanko kaikille sama lopputulos ? Ravintosuositukset yksinkertaistavat liikaa, toki se on tiedettä massoille, mutta ei auta yksilöä, joka osuu tilaston reunalle.

    1. Eiväthän ravitsemussuositukset ole mikään tiukka dieetti, jota täytyy noudattaa orjallisesti. Kyseessä on hyvin joustava viitekehys siitä, millaiset ruokavalinnat kaikkein todennäköisimmin johtavat pitkällä aikavälillä hyvään terveyteen. Käytännössä suosituksia sovelletaan sitten kullekin yksilölle tämän henkilökohtaisten tarpeiden ja mieltymysten mukaisesti. Ravintovalmennus taas pitää sisällään vielä paljon muutakin kuin ruokavalion koostumuksen korjaamista.

  7. Hei Jussi.
    Mites teidän puljun ravintovalmentaja koulutuksessa otetaan huomioon, jos syöt vaihtoehto ruokavaliota?
    Toinen juttu on että teillä mainostetaan aika paljon beceliä yms. Mitkä sisältää todella paljon lisäaineita ja voitko todella suositella että ihminen voi paremmin jos saa elimistöön paljon e-koodeja? Ettehän te huvikseen niitä kehu vaan paljonko yhtiö saa niistä rahaa?
    (Oli ehkä turha ottaa tuo yhteistyökuvia tässä esiin. Pahoittelen)

    Aika pahasti haukut oman alasi edustajaa joka käytännössä on saanut saman koulutuksen kun sinä. Erimaassa tietenki saattaa olla jotain eroja. Käytöstapoja voisi ainakin opettaa teidän koulutuksessa. Minun silmissä tämä sinun teksti laski koko yrityksen mainetta.

    1. “Vaihoehtoruokavalioita” tai erityisruokavaliota on moneen lähtöön, ja osa niistä on täysin suositusten mukaisia (esim. kasvisruokavalio, maidoton jne.) ja osa vähemmän suositusten mukaisia mutta ei automaattisesti suositusten vastaisia (esim. karppaus). Näistä keskustellaan Trainer4Youn koulutuksissa mielellään ja niitä käsitellään tietysti myös opetusmateriaalissa.

      Meidän koulutuksissa ei mainosteta Beceliä, eikä sen kummemmin muitakaan elintarvikkeita. En tiedä, mistä olet moisen harhakäsityksen saanut. Meillä ei ole mitään kaupallista yhteistyötä rasvavalmistajien tai muun elintarviketeollisuuden kanssa. Koulutusmateriaalista löytyy toki eri tuotteiden vertailua (esim. niiden rasvahappokoostumus).

      Mitä tulee Tomi Kokkoon, enhän minä ole häntä missään välissä haukkunut. Ei minulla ole Kokkoa vastaan mitään henkilökohtaista – hän vaikuttaa symppiskaverilta. En kuitenkaan allekirjoita Kokon lähestymistapaa enkä usko, että hän antaa liikunta-alalle tällä hetkellä mitenkään positiivista julkisuuskuvaa.

  8. Viljojen ja maidon pois jättäminen toi minulle hyötyä. Iho-ongelmat, alhainen mieliala, väsymys ja haluttomuus katosivat tiehensä.

  9. Eihän sokerikaan haitallista ole. Perustan väitteen tutkimukseen, jonka Coca-Cola rahoitti!:) Sanotaan, että jos syä rasvaa, niin sitä saa katsoa seuraavaksi omalta vyötäröltään. Harmillista, mutta lihomiseen tarvitaan insuliinia. Runsas hiilihydraattien käyttö aiheuttaa piikkejä verensokerissa. Käsittämätöntä, miten ei tajuta miten moneen hyödylliseen asiaan luonnolliset rasvat vaikuttavat elimistössä. Kokon tuhannet asiakkaat ovat kokeneet hyötyjä ruokavalion muutoksesta, pitäisikö vaihtaa? Tai syödään suositusten mukaan ja napsitaan kymmeniä lääkkeitä, jotta arvot olisivat kohdillaan…

    1. “Harmillista, mutta lihomiseen tarvitaan insuliinia. Runsas hiilihydraattien käyttö aiheuttaa piikkejä verensokerissa. ”

      Elämiseen tarvitaan insuliinia. :-) Rasva tosin varastoituu myös muitakin reittejä, esim. ASP. Eikä runsas(kaan) suositusten mukainen hiilarinsaanti ole tutkimustiedon valossa ongelma ellei energiaa tule yli kulutuksen.

      “Kokon tuhannet asiakkaat ovat kokeneet hyötyjä ruokavalion muutoksesta, pitäisikö vaihtaa?”

      Ja jonkun toisen PT:n asiakkaat jotka syövät AIVAN eri tavalla ovat kokeneet hyötyjä ruokavaliostaan – pitäisikös heidän sitten vaihtaa?

      Vinkki: kyselet turhia. Lue Jussin aiemmat kommentit niin tuo(kin) asia selvenee.

  10. Jussilla on ehdoton usko siihen, että tiede sataprosenttisesti tukee nykyisiä ravintosuosituksia. Näinhän ei ole, kyllä löytyy runsaasti lääkäreitä ja tiedemiehiä/naisia jotka ovat hyvinkin kriittisiä näitä ravintosuosituksia kohtaan, ja hyvinkin paljon tutkimuksia, jotka ovat esim eri mieltä kovien rasvojen vaarallisuudesta. Mielenkiintoinen kysymys on myös: Voiko suuri määrä kokemustarinoita korvata tiedettä? Ei tietenkään pitäisi, mutta onhan se tosiasia, että monet ihmiset ovat saaneet diabeteksensä hallintaan vähähiilihydraattisella dieetillä, täysin vastoin “tieteeseen” perustuvia hoitosuosituksia.

    1. Noh, ei nyt sentään. :-) Mielestäni suositusten päälinjoista löytyy kuitenkin aika niukasti erimielisyyksiä. Jos olet asiasta eri mieltä, niin kerro toki tutkijoita, joilla on ratkaisevasti eri näkemys suosituksista? Käsittääkseni kiistat koskevat enimmäkseen nyansseja. Lääkäreitä löytyy toki moneen lähtöön – he eivät automaattisesti ole ravitsemuksen asiantuntijoita, ja siten hajontaa mielipiteiden suhteen on odotettavissa enemmän. Mitä taas tulee kokemustarinoihin, ne eivät koskaan korvaa tiedettä. Kokemusperäisen tiedon heikkoudet eivät katoa mihinkään, vaikka tarinoita kertyisi sata tai tuhat.

      1. No esimerkiksi Mozzafarian sanoo voin vahingollisuudesta näin:

        “Although the Dietary Guidelines encourage people to shift from butter to vegetable oil, Mozaffarian describes the science supporting the harms of butter as involving “substantial controversy and/or uncertainty,” while he describes the claim that vegetable oils have benefits as based on science that faces equal skepticism.”

        Lääkäreitä tietysti löytyy moneen lähtöön, mutta useimmilla niistä on kuitenkin vastuu potilaista, joka minun kirjoissani painaa huomattavasti enemmän kuin jonkin bloggaajaan mielipiteet, jotka ovat vain henkilökohtaisia mielipiteitä, josta ei tarvitse vastuuta kantaa. Itse olen lääkärin avulla saanut kokemustarinan, jolla olen kaikesta verenpaine- ja diabeteslääkityksestä päässsyt eroon muuttamalla ruokailuni täysin suositusten vastaiseksi.

        1. Mozaffarianin mielipiteet vs. tutkimustieto = jälkimmäinen ratkaisee. Voin hyödyistä ei ole näyttöä, kasvisöljyjen on.
          Eikä vhh ole vastoin hoitosuosituksia per se, toki se ns. “junttimalli” eli “voita, kermaa ja pekonia” on.

          1. Väitätkö tosiaan että voin hyödyistä ei ole näyttöä;D, on kyllä ja puhun nyt luomuvoi/grass-fed voista, mutta haitoista ei ole mitään. Kertoisitko kasviöljyjen hyödyistä? Oliiviöljyn jo tunnenkin mutta muut.

          2. Jaa toki tutkimusnäyttöä, joka puoltaa voin käyttöä ja osoittaa voin hyödyt! Tässä Reijo Laatikaisen tekemä yhteenveto ja tässä toinen, jotka viittaavat siihen, että oliivi- ja rypsiöljyyn verrattuna voi on huono vaihtoehto.

        2. Tuure, minusta ko. kommentti heijastaa juurikin mainittuja nyansseja. Kannattaa uutisjuttujen lisäksi lukea myös alkuperäiset lähteet. Mozaffarianin käsitys terveellisestä ruokavaliosta ei eroa kovin merkittävästi suosituksista. Seuraava sitaatti ja kuva löytyy samasta Circulationin artikkelista:

          “Scientific advances provide a wealth of new evidence to identify several key dietary priorities for cardiometabolic health. These include food-based priorities for more fruits, nonstarchy vegetables, nuts, legumes, fish, vegetable oils, yogurt, and whole grains; and fewer processed (sodium-preserved) meats and foods higher in refined carbohydrates and salt (Figure 3). Red meats should be minimized to prevent diabetes mellitus; butter used occasionally but not emphasized; and other foods (eg, unprocessed poultry, eggs) consumed in moderation according to personal preference.”

          Mozaffarian tykkää maalata isolla pensselillä ja ehkä se selittää hänen ajatuksiaan rasvoista. Hän tarkastelee pääasiassa laajoja epidemiologisia tutkimuksia, joissa vertaillaan ruokavaliotekijöiden yhteyksi kuolleisuuteen. Asiaa voi lähestyä myös interventioiden ja riskimarkkereiden kautta. Juurikin tällaiset erot – että millaista näyttöä milloinkin painotetaan – erottaa ravitsemustieteilijöiden mielipiteet toisistaan. Mutta harvemmin ratkaisevasti.

    2. Jätin pois leivän, perunan, riisin, pastan ja sokerin. Tilalle tuli lihaa ja kalaa, marjoja ja enemmän vihanneksia. Aloin käyttää voita ja kookosöljyä. Tapahtui jotain käsittämätöntä! Aloin menettää painoa, vaikka söin itseni aina täyteen, enkä ollut koskaan nälkäinen. Entisenä himomakeansyöjänä menetin karkin- ja makeanhimon. Olin yrittänyt vähentää karkin syäntiä lukuisia kertoja aikaisemmin, siinä onnistumatta. Päässäni ollut väsymyksen sumu kaikkosi, laihduin huomaamaatta 18 kg ja jaksoin aloittaa liikunnan. Pystyin lopettamaan astmalääkityksen ja pystyin juoksemaan n. 10 km useiden vuosien tauon jälkeen. Tämäkö on huuhaata?

      On turmistyttävää, että virallisten ruokasuositusten kannattajat mitätöivät ihmisten todelliset hyvänolon tuntemukset ja tulokset totemalla, että vain monimutkaisten ja laajojen tieteellisten tutkimusten tuottamat tulokset ovat tosia. Antti Heikkilä ja Tomi Kokko tekevät hyvää työtä taistellessaan rahaatahkoavan ruokateollisuuden valheita ja meille pakkosyötettyjä ravintosuosituksia vastaan.

      1. Kokemuksesi ei tietenkään ole huuhaata. Minä ja varmasti kaikki muutkin ovat onnellisia puolestasi – ja kaikkien muidenkin puolesta, joiden elämä kääntyy paremmille raiteille. Sinun kokemuksesi pohjalta ei voida kuitenkaan laatia uusia ravitsemussuosituksia. Sitä varten tarvitaan tieteellistä näyttöä, joka perustuu SATOJEN ja TUHANSIEN ihmisten tarkasti valvottuihin, mitattuihin ja dokumentoituihin kokemuksiin.

        Toisekseen, Antti Heikkilä ja Tomi Kokko tahkoavat rahaa siinä missä ruokateollisuuskin, toki huomattavasti pienemmissä summissa. Mikä tekee heidän tarkoitusperistään jotenkin puhtaampia kuin ruokateollisuuden?

      2. Mistä tiedät, ettei muutokseen olisi riittänyt jo sokerin poisjättö sekä kalan, marjojen ja vihanneksien lisääminen? Jos on esimerkiksi syönyt aikaisemmin pelkkää roskaruokaa ja sitten muuttanut ruokavalionsa niin, että on samanaikaisesti alkanut syödä ihmepilleriä sekä suositusten mukaisesti terveellisesti, niin mikä todistaa että juuri pilleri on se joka on vaikuttanut?

  11. Innolla odotan, kun kaikki tämä valehtelu ja teolliset intressit paljastuvat ja ihmiset näkevät kuinka heitä on kusetettu oikein huolella. Itse en ymmärrä mitä intoa ruuassa on jos sen pitäisi olla vähärasvaista ja suolatonta, ei mikään ihme että tekee mieli herkutella usein kun ei saa syödä oikeaa ruokaa ja tyydytys tarvitsee hakea jostain muualta(sokerista). Dieetitkin epäonnistuvat näin. Kannattaa vierailla dr.mercolan sivuilla.

  12. “Väitätkö tosiaan että voin hyödyistä ei ole näyttöä;D, on kyllä ja puhun nyt luomuvoi/grass-fed voista, mutta haitoista ei ole mitään. Kertoisitko kasviöljyjen hyödyistä? Oliiviöljyn jo tunnenkin mutta muut.”

    Minäkin odottelen näyttöä voin hyödyistä. Sikäli kun sen nauttiminen heikentää lipidiarvoja siinä missä kasviöljyt parantavat niin en pidättäisi henkeäni näiden todisteidesi suhteen.

    Ja jos “oikea” ruoka on rasvaista ja suolaista, niin kyse on ilmeisesti ranskanperunoista? :-)

  13. Rasvat on hankala ongelma. Kyllä viime vuosina ihan tieteellisessä keskustelussa on alettu kyseenalaistaa kovien rasvojen mustamaalausta. On alettu myöntää, ettei tutkimusnäyttö ole niin selvää, kun on aiemmin väitetty. On myös paljastanut, että rasvojen haittojen taustalla on ollut sokeriteollisuuden rahoitusta, joka on halunnut kääntää näkökulman itse aiheuttamastaan ongelmasta.

    Transrasvat ovat oikeasti pahoja, mutta esim. suklaa lukemattomien tutkimusten valossa huoltaa sydäntä, vaikka 2/3 sen rasvoista on ns. kovia rasvoja. Silti kaiken tutkimustiedon valossa on niitä “ravitsemusasiantuntijoita”, jotka vanhan “tutkimustiedon” valossa väittävät, ettei suklaata saa syödä siksi, että siinä on kovia rasvoja.

    Toisaalta maailman todennäköisesti terveellisin ruokavalio, eli Okinawan perinteinen ruokavalio on sisältänyt 70 % hiilareita ja todella vähän proteiineja ja rasvaa. Sillä eletään sitten 100 vuotiaaksi ja vielä terveinä ja hyväkuntoisina. Ruokavalio sisältää sokeria ainoastaan jälkiruoka hedelmien muodossa. Ruokavalion yksi kulmakivi on ollut kohtuullinen syömiskulttuuri, jossa ei syödä itseään täpö täyteen. Arkeen kuuluu myös puutarhanhoitoa ja muuta kevyttä arkiliikuntaa. Kuitenkin jälkipolvi, joka on siirtynyt syömään “nykyaikaisempaa” ja länsimaisempaa ruokaa sairastuu ihan samoihin elintasosairauksiin kuin kaikki muutkin. Kyse ei siis ole ollut ensisijaisesti geeneistä.

    1. Kiitos kommentista. Kiteyttäisin itse asian niin, että nykyään ymmärretään paremmin, että on oleellisempaa tarkastella ruokia ja ruokavalioita kuin yksittäisiä ravintoaineita. Siitä tieteellisessä ravitsemuskeskustelussa on mielestäni tällä hetkellä kyse. Kovaa rasvaa, etenkään eläinrasvaa, ei kuitenkaan suositella edelleenkään lisäämään missään, paitsi näiden muutaman sankarin markkinointimateriaaleissa.

      Huomaa muuten, että Okinawan perinteinen ruokavalio oli käytännössä kasvisruokavalio. Kasvispainotteisen syömisen terveysvaikutuksista on runsaasti tieteellistä näyttöä, joten minusta Okinawa sopii hyvin ravitsemuksen kokonaiskuvaan.

  14. Tomi Kokko. Voi, voi. Katsoin ohjelmasi äsken. Dokumentti se on, mutta ei sillä tavalla kun ajattelet, jos itse sitä dokumentiksi kutsut. Tunnin mittainen pläjäyksesi kertoo aivan muista asioista kuin ravinnosta. Neuvoja sinulle.

    Jos ravintojutskat kiinnostaa, niin hanki akateeminen koulutus. Ymmäryksesi tieteellisestä tavasta kohdata asioita nousee huikeisiin sfääreihin. Tietty on vaikeeta, jos kuvittelee, että sielläkin on salaliitto. No, on sellainen asia kuin akateeminen vapaus. Mieti tätä. Asia on tietenkin toinen, jos markkinoit tai ohjelmasi oli osa markkinointi kamppanjaa.

    Perehdyppä vaikka esim. keskieurooppalaisten ammattipyöräilijöiden ruokavalioihin. Vertaile eri talleja ja sitä mitä nämä “oravareisillä varustetut spagetit” vetää harjoittelu- ja kilpakaudella. Voipi olla, että yllätyt. Et ehkä takalistollesi pyllähdä, mutta kuitenkin. Jos et satu tietämään, laji on eri tavalla raskasta kuin jumppapiirien vetäminen.

    Lopuksi. Se mikä tuottaa välitöntä mielihyvää, ei välttämättä pitkässä juoksussa ole paras tie. Runsaan lihan syönnin vaikutuksia voi tarkastella sitten kun täytät 60v (puhumattakaan nyt siitä kuinka turmiollista se on yhteiskuntapoliittisesti). Suosittelen kuitenkin kolonoskopiaa/sigmoidoskopiaa ym. muita alaan liittyviä tutkimuksia vähintäänkin nelikymmppisestä lähtien. Muista tämä.

  15. Ihmisiltä meni artikkeli täysin ohi. Useat kommenteista käsittelee sitä, kuinka elämä muuttui kun jäi pois viljat ja maitotuotteet.

    Juuri jutun pointti oli, että yksittäiset mututarinat eivät korvaa tieteellistä tutkimusta, ja se on selkeästi mennyt ohi.

    Itsekin olin kasvissyöjä vuoden, olin ideaalimitoissa ja olo oli erittäin hyvä. Voinko sillä perusteella sanoa, että kasvisruokavalio on terveellinen? EN.

  16. Hyvä teksti. Kiteytit sen mitä ajatuksia minulla heräsi katsottuani dokumentin 30 päivän ihmiskoe. Etsin vuosia sitä oikeaa ruokavaliota, ja tälläinen `guru`toiminta tuli valitettavan tutuksi. Kokko on selkeästi tehnyt kotitehtävänsä, ja juuri nimenomaan markkinoinnin puolella.

    Jokaiselle keholle on olemassa oma ihanne ruokavalionsa, ja usein se löytyy jostain kohtaa kultaista keskitietä.

    Kun uusia ravintosuosituksia antaa ihminen joka ansaitsee sillä elantonsa, tulee pyrkiä tarkkanäköisyyteen siitä ollaanko luomassa terveempiä tulevia sukupolvia vai omaa brändiä.

    1. Kiitos kommentista. Olen kanssasi täysin samaa mieltä. Kun annetaan ruokasuosituksia, sillä voidaan aiheuttaa myös harmia. Olen myös itse aikanaan altistunut vastaavalle ja ottanut siitä opikseni.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.