Kuntotestaus on monelle kuntoilua aloittelevalle tai aktiiviliikkujalle motivoiva tapa aloittaa uusi, tavoitteellinen elämäntapa. Kuntotestauksen suosio on kasvanut kuntoremonttitoiminnan myötä 90-luvun lopulta aina tähän päivään saakka ja testauksen yksi sitä selvästi kasvattanut osatekijä on personal trainer -toiminnan kasvu.

Merkittävä osa personal training -valmennusta

Kuntotestaus on tärkeä osa personal training -valmennuskokonaisuutta. Kuntoliikunnan, arkiaktiivisuuden, ravinnon sekä palautumisen vaikutukset ovat mitattavissa tarkoin nykyaikaisilla kuntotestausmenetelmillä. Kuntotestaus on personal trainerille myös hyvää lisäansaintaa varsinaisen valmennustoiminnan ohella ja se toimii samalla myös erittäin hyvänä sisäänheittotuotteena kattavempiin valmennuskokonaisuuksiin.

Tarvitaanko testejä?

Asiakkaan lähtötilanteen kartoittaminen on yksi tärkeimmistä valmennussuhteen vaiheista, sillä oikeisiin asioihin keskittyminen jo valmennuksen alkuvaiheessa edistää sekä asiakkaan suoritus- ja toimintakykyä sekä varmistaa pitkällä aikavälillä harjoittelun turvallisuuden. Pelkän haastattelun varaan rakentuva alkukartoitus on voi olla liian heppoinen arvioimaan asiakkaan liikunnallisia valmiuksia. Myöskään asiakkaan harjoittelutaustan kartoittaminen paperilla ei riitä kertomaan kokonaisvaltaisesti asiakkaan todellisia valmiuksia tehokkaan harjoittelun aloittamiselle.

Miksi testataan?

Personal trainerin motiivi kuntotestaukseen on ennen kaikkea lähtötilanteen selvittäminen sekä motivoivan testipalautteen antaminen. Asiakasta kiinnostaa useimmiten tietää, missä kunnossa hän on kunnon eri osa-alueilla. Motivoiva, kansankielinen testipalaute sinetöi asiakkaan innostuksen ja juuri konkreettiseen testipalautteeseen sekä liikunta –ja terveystottumusten muuttamisen hyötyjen esille tuominen ovatkin yksi Personal trainerin tärkeimmistä tehtävistä.

Henkilökohtaisten tulosten lisäksi asiakasta kiinnostaa usein myös tietää, missä kunnossa hän on samanikäisiin ja samaa sukupuolta oleviin henkilöihin verrattuna. Liikuntakipinä voikin syntyä asiakkaan huomatessa olevansa 10 vuotta nuoremman henkilön kunnossa – tai vastaavasti 10 vuotta vanhemman. Tällöin tapahtuu usein ”sisuuntuminen”, jolloin asiakas kaipaa kovasti kannustusta, vahvistusta ja tukea motivaation säilyttämiseksi.

Testaaminen tänään

opas2Perinteiset kuntotestausmallit ovat edelleen käytössä ja esimerkiksi polkupyöräergometritesti on säilyttänyt suosionsa kestävyyskunnon kartoitusmenetelmänä. Sille vaihtoehtoisia kestävyyskunnon mittausmenetelmiä ovat muun muassa UKK -Instituutin kävelytesti, Cooper -testi hyväkuntoisille, Polar Own Index –lepotesti, Firstbeat -juoksukuntotesti sekä suorat maksimaalisen hapenottokyvyn testit laboratorio-olosuhteissa. Antropometriset testistöt (kehonkoostumus) ovat teknologian kehittymisen myötä nousseet aivan uudelle tasolle ja kliinisesti luotettavat InBody ja Tanita -bioimpedanssimittaukset ovat kasvattaneet suosiotaan siinä määrin, että joidenkin yritysten liiketoiminta pyörii pelkästään kehonkoostumusmittausten varassa. Rasvaprosenttia voidaan mitata perinteiseen tapaan myös pihtimittauksena, mutta se toimii parhaiten urheilijoilla sekä tavoitteellisilla kehonmuokkaajilla. Pihtimittaus vaatii hyvän näppituntuman ja kokemuksen tulosten luotettavuuden näkökulmasta.

Lihaskunnon ja liikkuvuuden sekä tasapainon testaamiseen käytetään usein toiminnallisia kenttätestejä, kuten Invalidisäätiön toiminta- ja suorituskykytestejä. Niiden etuna on helppo toteutettavuus ilman sen suurempaa testauskalustoa. Heikkoutena olevan vaikean vakioinnin voi kääntää vahvuudeksi tarkkailemalla asiakkaan suoritustekniikan, kehonhallinnan ja sinnikkyyden kehittymistä valmennussuhteen aikana. Numeeristen lukuarvojen lisäksi testeistä irtoaa siis paljon muutakin tietoa tarkkaavaisen treenarin hyödynnettäväksi.

Testaaminen tulevaisuudessa

Samalla kun personal training -valmennus muuttuu koko ajan kokonaisvaltaisempaan suuntaan, myös testauspalveluiden on kehityttävä mittaamaan niitä asioita, joita myös valmennuksessa tullaan korostamaan. Esimerkiksi asiakkaan tasapainon ja kehonhallinnan sekä liikkeenhallinnan arviointi ovat tärkeä osa personal trainerin testaamista. Palautumisen määrän ja laadun seuraaminen on myös tärkeässä roolissa. Vaikka psyykkisten valmiuksien testaamiseen ei vakiintunutta mallia olekaan vielä personal training -toiminnassa, tullaan tulevaisuudessa testipatteristoon liittämään myös psyykkisten valmiuksien ja henkisten voimavarojen arviointiin soveltuvia testejä.

Lataa tästä kuntotestin esitietokyselylomake käyttöösi

Kouluttautuminen sekä omien tietojen ja taitojen ajan tasalla pitäminen on tärkeä osa luotettavaa ja turvallista kuntotestausta. Huolellisilla valmistautumisohjeilla parannetaan testien toistettavuutta ja luotettavuutta.

Esitietojen selvittäminen on myös tärkeä osa kuntotestusta, voitkin ladata tästä käyttöösi ja muokattavaksi asiakkaan esitietoja selvittävän lomakkeen. Lomake on word -muodossa, linkki lomakkeeseen

Valmennusterveisin,

Lasse

 

2 KOMMENTIT

  1. Kiitos Lasse!
    Jälleen kerran loistava kirjoitus jossa tulikin kaikki tärkeä esille! Hyviä asioita käsittelette täällä.
    Kiitos paljon.
    T: Antti Rossi
    Kevyestikuntoon.fi

  2. Moi Antti!

    Hieno juttu, että postaukset ovat lukemisen arvoisia :) Koitetaan pitää jatkossakin sisältö mahdollisimman käytännönläheisenä ja asiakastyötä palvelevana.

    Tsemppiä valmennustyöhön ja sporttia kesään!

    T: Lasse

JÄTÄ VASTAUS

Please enter your comment!
Please enter your name here