Erityisruokavaliot ja valmentajan vastuu
Erityisruokavalioista puhuttaessa on hyvä erottaa allergioista, yliherkkyyksistä ja sairauksista johtuvat erityisruokavaliot sekä ns. muotidieetit ja laihdutusruokavaliot. Tässä tekstissä käymme pintapuolisesti läpi näitä kaikkia. Pyrin myös selvittämään mikä on valmentajan vastuu, kun asiakkaan on noudatettava tai hän haluaa noudattaa erityisruokavaliota.
Laktoosi-intoleranssi ja maitoallergia
Suomalaisten yleisimpien ruoka-aineallergioiden aiheuttajat ovat lehmänmaito, viljat, kananmuna, pähkinät, siemenet ja kala. Maitotuotteiden osalta rajoituksia voivat tuoda laktoosi-intoleranssi tai maitoallergia. Laktoosi-intoleranssi on lähes viidesosalla suomalaisista. Yleensä heille riittää vähälaktoosisten tai laktoosittomien tuotteiden käyttäminen. Jos tämä ei auta, asiakas olisi syytä ohjata lääkäriin tarkempia kokeita varten. Maitoallergikko taas saa maitoproteiinia (hera ja kaseiini) sisältävistä tuotteista vatsa- tai iho-oireita tai jopa anafylaksian. Ohjeet tuleekin saada aina lääkäristä, sillä oireet voivat olla rajut ja maitoproteiineja löytyy monesta ruoasta. Maitotuotteet sisältävät runsaasti laadukasta proteiinia, kalsiumia, jodia sekä B2, B12 ja D-vitamiinia. Laktoosi-intolerantikon kannattaa siis luopua niistä kokonaan vain pakon edessä ja maitoallergikolle tulisi löytää riittävästi korvaavia ruoka-aineita.
"Paleoruokavaliossa viljavalmisteiden, maitotuotteiden ja palkokasvien välttäminen vähentää hyvälaatuista suoliston bakteerikantaa ja saattaa johtaa suoliston ongelmiin."
Keliakia ja vilja-allergia
Viljoista ongelmia saavat vilja-allergikot ja keliaakikot. Vilja-allergiaa aiheuttavat viljojen proteiinit ja oireet ovat samat kuin maito-allergiassa. Ruis, ohra ja vehnä ovat yleisimmät haittojen aiheuttajat, mutta joskus myös kaura tuottaa ongelmia. Keliakiassa ongelman aiheuttaa vehnän, rukiin ja ohran proteiini gluteeni. Keliaakikon on noudatettava gluteenitonta ruokavaliota lopun elämäänsä. Viljojen proteiineja on myös erittäin monessa ruoka-aineessa, joten myös näissä tapauksissa ohjeet on saatava lähtökohtaisesti aina terveydenhuollosta. Viljavalmisteet sisältävät runsaasti kuitua, rautaa, magnesiumia, sinkkiä, folaattia ja B3-vitamiinia, joten niitä rajoittavat ruokavaliot saattavat johtaa ravintoainepuutoksiin. Näitä ravintoaineita tulisi silloin täydentää muista ruoista ja vilja-allergiassa pyrkiä rajoittamaan ruokavaliota mahdollisimman vähän.
Muita ruoka-aineallergioita
Kananmuna-allergiassa on vältettävä myös viiriäisen, kalkkunan, ankan ja hanhen munia. Allergiaa esiintyy yleensä pienillä lapsilla. Kala-allergia taas on yleensä elinikäinen ja oireet voivat olla pahimmillaan hengenvaarallisia. Oireiden voimakkuus vaihtelee kalalajista riippuen ja kala-allergikko yleensä sietää joitain kalalajeja. Maapähkinä on yleisimpiä vaarallisten allergisten reaktioiden aiheuttajia ja muidenkin pähkinäallergioiden oireet saattavat olla vaarallisia. Allergiat tulee aina diagnosoida terveydenhuollossa eikä ravintovalmentaja voi omin päin suunnitella ohjeita allergisia reaktioita aiheuttavien ruoka-aineiden välttämiseksi tai vähentämiseksi. Asiakkaan tulee saada ohjeet lääkäriltä tai ravitsemusterapeutilta, jolloin ravintovalmentaja tukee näiden ohjeiden noudattamista. Ravintovalmentajan tulee kuitenkin olla tietoinen, mitkä ruoat sisältävät hänen asiakkaalleen allergisia reaktioita aiheuttavia aineita. Ravintovalmentajan tehtävänä on myös varmistaa riittävä energia- ja suojaravintoaineiden saanti silloinkin, kun asiakkaan ruokavaliota on jouduttu rajoittamaan.
Muita ruokavaliota rajoittavia syitä
"Veriryhmädieetin ei ole kuitenkaan voitu todistaa edistävän terveyttä, painonhallintaa tai muitakaan mittareita muita ruokavalioita paremmin eikä sen vaikutuksista ole olemassa luotettavaa tutkimustietoa."
Muita syitä ruokavalion rajoittamiselle ovat ruoansulatuskanavan sairaudet, kuten ärtyvän suolen oireyhtymä (IBS), Crohnin tauti ja haavainen paksusuolentulehdus. Edellisissä vähennetään tai rajoitetaan ongelmia tuottavia ruoka-aineita. Varsinkin ärtyvän suolen oireyhtymästä kärsivä yleensä hyötyy ns. FODMAP ruokavaliosta, jossa hetkellisesti rajoitetaan runsaasti paksusuolessa fermentoituvia hiilihydraatteja sisältäviä ruoka-aineita. FODMAP-ruokavalion ohjeistaa asiaan perehtynyt ravitsemusterapeutti. Tulehduksellisissa suolistosairauksissa (IBD) eli Crohnin taudissa ja haavaisessa paksusuolentulehduksessa pääpaino on ravintoainepuutosten ehkäisemisessä. Tilat ovat kuitenkin niin vaikeita, että ravitsemusohjeistus tulisi lähtökohtaisesti näissä tapauksissa saada ravitsemusterapeutilta.
Diagnosoimattomat rajoittimet
Edellisissä tapauksissa ruoka-aineista aiheutuvien ongelmien syynä oli diagnosoitu sairaus tai yliherkkyys. Jotkut voivat kuitenkin kokea joidenkin ruoka-aineiden aiheuttavan vatsavaivoja tai muita ongelmia ilman diagnosoitua ruoka-aineallergiaa tai sairautta. Näiden vaivojen takaa löytyy kuitenkin aina jokin selitys ja ongelmana voikin olla esimerkiksi diagnosoimaton yliherkkyys, ruoka-aineen satunnainen tai hyvin suuri nauttiminen, stressaava elämäntilanne, passiivisuus tai nosebo-vaikutus. Nosebo-vaikutuksella tarkoitetaan kielteisten odotusten vaikutusta lopputulokseen. Esimerkiksi jonkin ruoka-aineen leimaaminen vatsavaivoja aiheuttavaksi saattaa johtaa todellisiin vatsavaivoihin ruokaa syötäessä, vaikka tuntemuksia ei muussa tapauksessa olisi tullutkaan tai ne olisivat olleet lievemmät. Tämänkin takia asiantuntijan vastuulla on olla lähtökohtaisesti leimaamatta ruokia joko kauttaaltaan hyviksi tai kauttaaltaan pahoiksi, sillä se saattaa väärentää asiakkaiden kokemusta ruoan vaikutuksista.Ruoka-aineiden hyvin satunnainen käyttäminen niiden välttämisen vuoksi saattaa taas johtaa niiden suurkulutukseen niinä hetkinä, kun niiden syömiseen ”annetaan lupa”. Tällaisista hetkistä jääneet kokemukset saattavat osaltaan vahvistaa huonoa kuvaa kyseisestä ruoasta, sillä erittäin suuret annokset vaikeuttavat ruoansulatuskanavan toimintaa ja lisäävät vatsavaivoja. Ihminen on myös taipuvainen pyrkimyksiin löytää syitä hetkelliseen pahaan oloonsa, joka voi johtua täysin muista asioista kuin ravitsemuksesta. Ravitsemus on kuitenkin helppo kohde syytöksille, sillä yksittäisten ruoka-aineiden poistaminen ruokavaliosta on helposti tehty.
Ravintovalmentajan työkalut
Jos edellisissä tapauksissa asiakkaan kokemat ongelmat eivät suuresti haittaa hänen jokapäiväistä elämäänsä, tulisi ravintovalmentajan selvittää asiakkaan ruokailutottumuksia ruokapäiväkirjan avulla. Siihen merkitään myös hetket, jolloin ongelmia ilmenee. Valmentaja tarkkailee onko ruokavalio säännöllinen, monipuolinen, laadukas, määrällisesti sopiva sekä suojaravintoaineiden sekä nesteen määrää. Myös päivittäinen aktiivisuus, ruokailun hektisyys ja stressitekijät tulisi selvittää. Jos näistäkään ei löydetä syitä ongelmiin tai ne eivät parane annetuilla ohjeilla, tulisi asiakas ohjata terveydenhuoltoon tarkempiin tutkimuksiin. Jos ongelmat haittaavat asiakasta suuresti, tulisi hänet ohjata välittömästi terveydenhuoltoon.Asiakkaan kokemat ongelmat ovat hänelle todellisia, vaikka niitä ei olisikaan diagnosoitu. Valmentajan vastuulla onkin aina lähtökohtaisesti suhtautua vakavasti koettuihin vaivoihin ja pyrkiä löytämään niille syy. Jos asiakkaan ruokavaliota joudutaan rajoittamaan, tulisi rajoitukset pyrkiä purkamaan aina mahdollisimman nopeasti ongelman aiheuttajien selvittyä tai viimeistään valmennuksen lopussa. Yleisimmin ongelmallisiksi koetaan vilja- ja maitotuotteet, joista suomalaiset saavat runsaasti vitamiineja, kivennäisaineita, kuitua ja proteiinia. Emme siis halua asiakkaan kärsivän ravintoainepuutoksista valmennuksen ulkopuolellakaan.
Laihdutusruokavaliot
Laihdutusruokavalioista löytyy esimerkkejä, joiden vaikutuksille löytyy runsaasti tukea tutkimuksista. ENE-dieetti eli erittäin niukkaenerginen ruokavalio (VLCD) on yksi niistä. Se on tarkoitettu vaikeasti lihaville henkilöille, joiden BMI on yli 30. Dieetin tulisi kestää vain kahdesta maksimissaan 16 viikkoon ja se toteutetaan mieluiten terveydenhuollon ammattilaisen valvonnassa. Siinä käytetään aluksi vain ENE-valmisteita (Nutrilett, Naturdiet yms.) ja kasviksia, kunnes asteittain siirrytään normaaliin ruokaan. Toinen painonpudotukseen tutkitusti toimiva dieetti on VHH-ruokavalio. VHH eli vähähiilihydraattinen ruokavalio tarkoittaa ruokavaliota, jossa hiilihydraatteja on vähemmän kuin 45E%. Kun ruokavalion energiamäärä on laihduttava, saavutetaan painonpudotus verrokkiruokavalioita nopeammin. Ero kuitenkin tasaantuu, kun tuloksia seurataan yli vuoden ajan. VHH-ruokavaliossa on tärkeää, että ravitsemussuosituksia noudatetaan tyydyttyneen ja tyydyttymättömien rasvahappojen sekä punaisen ja prosessoidun lihan osalta. Muussa tapauksessa ruokavalion terveysvaikutukset ovat negatiiviset. Tämä on ollut ongelmana varsinkin karppauksessa ja Atkinsin dieetissä, joissa proteiinin ja rasvan saannissa tyydyttyneet rasvahapot ja prosessoidut lihavalmisteet ovat korostuneet. VHH-ruokavalio toimii myös vaihtoehtoisena ruokavaliona diabeetikoille.Laihdutuksen tukena on käytetty myös erittäin vähärasvaista ruokavaliota, jossa rasvan osuus on alle 20E% (esim. Ornishin dieetti). Tällaisesta ruokavaliosta ei ole kuitenkaan nähty olevan etua laihtumisen tai terveyden kannalta muihin ruokavalioihin verrattuna. Myöskään kasvisruokavalio ei ole ravitsemussuosituksiin perustuvaa sekaruokavaliota terveellisempi tai painonpudotuksen kannalta tehokkaampi. Samaan kategoriaan lukeutuu mm. matalan GI:n ruokavalio, joka perustuu pelkästään pienen glykemiaindeksin omaavien ruokien syömiseen. Riittävästä proteiininsaannista on hyötyä laihtumisen ja painonhallinnan kannalta. Yli 25E% proteiinimäärästä ei ole kuitenkaan ylimääräistä hyötyä. Välimeren ruokavaliolla on sydän- ja verisuonitautien riskiä vähentävä ja painonhallintaa tukeva vaikutus yhdistettynä muiden elintapojen muutoksiin.
"Muotideetit"
Muotidieeteistä paleoruokavaliossa suositaan ruoka-aineita, jotka muistuttavat mahdollisimman paljon metsästäjä-keräilijöiden ruokavaliota n. 10 000 vuotta sitten. Tästä nähdään alkaneen terveydelle haitallinen ruoan jalostaminen. Ruokavalion hyötyjä ovatkin vähemmän prosessoidun ruoan suosiminen ja runsas kasvisten sekä pähkinöiden käyttö. Yleensä runsaasti proteiinia ja rasvaa sisältävä paleoruokavalio saattaa kuitenkin sisältää terveyden kannalta haitallisissa määrin lihaa ja tyydyttynyttä rasvaa. Viljavalmisteiden, maitotuotteiden ja palkokasvien välttäminen vähentää hyvälaatuista suoliston bakteerikantaa ja saattaa johtaa suoliston ongelmiin. Myös peruste paleoruokavalion takana ontuu, eikä nykypäivän ihmiselle palaaminen muinaisten metsästäjä-keräilijöiden ruokavalioon ole terveyttä edistävää. Monessa tapauksessa ruoan prosessointi ja jalostaminen onkin tehty ihmisen terveyttä ja ravitsemuksen laatua silmällä pitäen, joten aivan kaikki prosessointikaan ei ole pahasta.Erilaiset paastot ovat nostaneet suosiotaan viime aikoina. Yleisin paastoista lienee 5:2 paasto, jolloin viikossa pidetään kaksi paastopäivää. Näinä päivinä syödään n. 500kcal yhdellä tai useammalla aterialla. Vuoropaastossa taas energiansaantia rajoitetaan 75% joka toinen päivä. Yli vuorokauden mittaisten paastojen riskinä on suolistolle hyödyllisten bakteerien väheneminen ja lihaskato. Edellä mainittuja sekä lyhytaikaisia paastoja voidaan kuitenkin fiksusti toteutettuna tehdä ilman huolta terveydestä. Esimerkkinä tällaisesta lyhyestä paastosta on 16:8 paasto, jossa päivän ruokailut toteutetaan 8 tunnin aikana. Paastot eivät kuitenkaan sovellu syömishäiriöisille, lapsille tai sairaille. Vaikutus painon putoamiseen ja veriarvoihin perustuu kalorirajoitukseen.Kolmas muotidieetti on veriryhmädieetti, jossa ruoka-aineet valitaan oman veriryhmän perusteella. Itselleen sopivia ruoka-aineita voi löytää esimerkiksi aiheesta tehdystä kirjallisuudesta. Veriryhmädieetin ei ole kuitenkaan voitu todistaa edistävän terveyttä, painonhallintaa tai muitakaan mittareita muita ruokavalioita paremmin eikä sen vaikutuksista ole olemassa luotettavaa tutkimustietoa. Gluteeniton ruokavalio kuuluu tässä mielessä samaan kategoriaan veriryhmädieetin kanssa.
Onko muotidieeteistä haittaa?
Lyhyellä aikavälillä muotidieeteistä ja laihdutusruokavalioista on harvoin haittaa. Laihdutusruokavalioilla voi olla jopa perusteltu käyttötarkoitus riippuen asiakkaan lähtökohdista. Monen ruokavalion osalta ei kuitenkaan tiedetä, millaiset vaikutukset niillä on terveyteen pitkällä aikavälillä. Tästä syystä varsinkaan ruoka-aineita rajoittavaa ruokavaliota ei kannata aloittaa vain, koska ”mitä haittaakaan siitä on”. Kun poiketaan ravitsemussuosituksista, tulee siihen olla selkeä peruste ja hyödyt täytyy aina punnita asiakkaan lähtökohdista riippuen. Lopuksi tällaisen ruokavalion käytön hyödyistä samankaltaisissa tapauksissa tulee olla vahva tutkimusnäyttö.Valtaosa väestöstä ei noudata ravitsemussuositusten mukaista ruokavaliota, vaan ruokailutottumukset vaihtelevat tapojen, elämäntilanteen, tottumusten ja mielihalujen mukaan. Ruokailutottumusten muuttaminen ravitsemussuositusten mukaiseksi tulisikin olla yleensä ohjauksen päätavoite. Ravintovalmentajan tulee pitää ruokailutottumukset erillään asiakastyöstä ja käyttää kokemuksiin perustuvaa tietoa aina vain tutkimuksilla todennetun tiedon tukena. Omia uskomuksia ja näkemyksiä pitää pystyä tarkastelemaan kriittisesti ja objektiivisesti ja haastaa niitä varsinkin, jos ne ovat ristiriidassa ravitsemustieteilijöiden yleisen näkemyksen kanssa.
Erityisruokavalioiden osalta ravintovalmentajan tulee ymmärtää, miten ne vaikuttavat tärkeiden ravintoaineiden saantiin ja miten ehkäistä puutostilojen riskiä. Muotidieettien osalta valmentajan olisi ymmärrettävä, mitkä mekanismit niiden takana vaikuttavat. Monien dieettien positiiviset vaikutukset saattavat perustua täysin niiden aiheuttamaan energia-alijäämään, jonka seurauksena asiakas laihtuu. Joskus ruokavalioita halutaan noudattaa eettisistä tai elämänkatsomuksellisista syistä, jolloin valmentajan tehtävä on tuoda ilmi kyseisen ruokavalion vaikutukset terveyteen sekä auttaa asiakasta turvaamaan riittävä ravintoaineiden saanti.Lataa lähdeluettelo.