Otsikko Helsingin Sanomissa oli pysäyttävä: Ruotsin Ironman-kisa käynnistyi hyytävissä merkeissä: 39 kilpailijaa keskeytti heti, osa oksensi veteen ja vietiin ambulanssilla pois. Kisa käytiin elokuussa 2015, ja yksi meressä polskivista oli Trainer4Youn kouluttaja ja tietokirjailija Lasse Seppänen. Miehekkään kokoiset aallot löivät niin korkealle, että uinti muuttui kellumiseksi aallonharjalla.

Seppänen rauhoitti mieltään ja keskitti ajatuksiaan. “Ole aaltojen ystävä, älä vihollinen. Pysy lähellä ystävää”, hän hoki itselleen. Ja selvisi hurjasta uimaosuudesta. Nyt Seppästä jo naurattaa kisamuistot.

“Uintiosuudesta selviämisestä tuli voittajafiilis. Kisaaminen on minulle omien rajojeni etsimistä”, Seppänen sanoo.

Seppänen on kouluttanut vuodesta 2004 lähtien toista tuhatta personal trainer -ohjaajaa ja valmentanut tuhansia asiakkaita kuntoilijoista kansainvälisen tason urheilijoihin. Yksi hänen tärkeimmistä työkaluistaan on juuri henkisten voimavarojen hyödyntäminen.

Seppäsen mukaan korvien väliä korostetaan urheilussa, mutta ei osata vielä hyödyntää tarpeeksi hyvin. “Meidät on koulutettu valmentamaan fyysistä koneistoa, mutta ei mentaalista koneistoa. Valtaosa fiiliksestä ja suorituskyvystä saadaan kuitenkin aikaiseksi korvien välissä.”

Ihminen asettaa rajoja itselleen mielikuvillaan. Jos ei esimerkiksi usko, että pystyy nostamaan penkistä lisää, on tuloksen parantaminen tuskaisen vaikeaa. Jos taas valaa itseensä uskoa ja näkee itsensä onnistumassa, ollaan paljon paremmissa lähtötelineissä.

“Ennen treeniä psyykkaavat sanat saavat aikaan oikean mielentilan ja energiatason. Jos haluaa olla vahva, kannattaa käyttää vahvistusanoja olen vahva, olen kova. Fyysinen toiminta eli treeni vahvistaa mielikuvaa.”

Psyykkisen harjoittelun ymmärrys kasvaa

Psyykkisellä treenillä pyritään vaikuttamaan alitajuntaan, joka on vertaansa vailla oleva tietokone. Saksalainen Manfred Zimmermann mittasi vuonna 1989 tietoisen ja tiedostamattoman mielen kapasiteettia. Zimmermannin mukaan tietoinen mieli pystyy prosessoimaan kerrallaan 45 bittiä informaatiota sekunnissa. Se on siis noin kuusi yksikköä. Tiedostamaton mieli käsittelee puolestaan jopa 11,2 miljoonaa bittiä sekunnissa, eli noin 1,4 miljoonaa yksikköä. Merkittäväksi tämän tekee se, että juuri alitajunta ohjaa tunnetoimintaamme.

“Itsensä psyykkaaminen vaatii keskittymistä ja toistoja, jotta sen vaikutus uppoaa alitajuntaan. Positiivisten ajatusten voima moninkertaistuu alitajunnassa”, Seppänen huomauttaa.

Hän tekee itse valmennettavilleen psyykkisiä harjoituksia, koska kun psyykkaamisen tekee ohjatusti, on se vielä tehokkaampaa. Seppänen korostaa niinikään valmentajien vastuuta sanojen käytössä: kehuvat ja haukkuvat sanat iskostuvat syvälle. “Monesti ei ymmärretä, että valmentaja vaikuttaa valmennettavan mieleen joka harjoituksessa. Koulutukseen pitäisikin saada käyttäytymistieteellisiä opintoja.”

Nuorempana tukun SM-mitaleita ampumahiihdossa rohmunnut Seppänen on seurannut personal trainer -alan kehitystä aitiopaikalta. Muutosta on tapahtunut – ja paljon. “Vielä kymmenen vuotta sitten treenaaminen keskittyi pääasiassa kroppaan, nyt treenauksessa otetaan kokonaisvaltaisemmin huomioon hyvinvointi ja henkinen jaksaminen”, Seppänen sanoo. Yksi syy tähän on se, että ihmisten kuormitus työelämässä on lisääntynyt vuosien aikana. Asiakkaat toivovatkin saavansa treenistä henkisiä voimavaroja ja tasapainoa arkeen.

Entä miltä personal training -alan tulevaisuus näyttää asiantuntijan silmiin? Tärkeintä Seppäsen mukaan olisi, että oikeat valmentajat ja asiakkaat löytäisivät toisensa. “Monet personal trainerit eivät osaa vielä markkinoida itseään oikein eivätkä tiedä, kenet haluavat asiakkaakseen. He eivät ole löytäneet arkkiasiakastyyppiään, vaan lähtevät ajatuksesta kaikkea kaikille. Se on hankala yhtälö.”

Seppänen itse treenauttaa niin tavallisia kuntoilijoita kuin maajoukkue-urheilijoita. Hän treenaa itsekin kuin huippu-urheilija: keskimäärin 12 tuntia viikossa. Kun harjoittelen ja kilpailen, niin pystyn säilyttämään tuntuman siihen maailmaan, missä urheilijat elävät. Pääsen heidän kokemukseensa mukaan ja voin antaa ohjeita ihan eri tavalla. En halua olla paperivalmentaja.”

Artikkelin kirjoittaja on toimittaja ja Helsingin Sanomien kolumnisti Anna von Hertzen.

JÄTÄ VASTAUS

Please enter your comment!
Please enter your name here