Jääkiekko ja ravitsemus, osa 1: Missä ravintovalmennus?

Personal training ja Trainer4You olivat vahvasti mukana Jääkiekon kehityskeskuksen järjestämillä jääkiekon kehityspäivillä. Trainer4Youn ravitsemusyksikön johtaja Mikko Rinta pohtii tässä artikkelissaan ravinto-ohjaamisen roolia suomalaisessa jääkiekkovalmennuksessa.Olin edellisviikonloppuna luennoimassa kehittymistä tukevan ravitsemuksen kulmakivistä jääkiekon fysiikkavalmennuksen koulutuspäivillä Vierumäellä. Kuulijakunnassa oli muun muassa junnujoukkueiden huoltajia ja Liigan edustusjoukkueiden fysiikkavalmentajia.Pääsin vaihtamaan usean koulutukseen osallistuneen kanssa ajatuksia joukkueiden ja yksittäisten kiekkoilijoiden arkipäivän ravitsemusasioista. En yllättynyt kuinka paljon puutteita tai ainakin parantamisen varaa ravitsemusasioissa jääkiekon parissa ilmeni – puutteet ravitsemuksessa ovat yleisiä urheilulajista riippumatta.

Yksilön ravintovalmentaminen puuttuu jääkiekkojoukkueiden valmennuksesta

Joukkueissa ravitsemusasiat hoidetaan pääasiassa siten, että vuoden aikana ravitsemuksesta pidetään yksi luento – aina ei edes sitäkään. Joissain seuroissa ravitsemukseen kiinnitetään hieman enemmän huomiota, mutta varsinaista yksilötason ravitsemuksen optimointia harjoittelun tueksi ei juurikaan tehdä.Ravitsemuksen optimoinnilla en tarkoita tässä yhteydessä sitä, että aletaan laskemaan jokaisen suupalan kaloreita tai proteiini- ja hiilihydraattigrammoja, vaan että aidosti pohditaan ravitsemuksen merkitystä yksittäisen pelaajan arjessa. Onko esimerkiksi energian ja ravintoaineiden saanti riittävää tai tukeeko ateriarytmi pelaajan kehittymistä?Lisäksi seurattaisiin pelaajien ravitsemuskäyttäytymistä ja tehtäisiin huomioita ravitsemuksen vaikutuksista pelaajan terveyteen, vireystasoon, suorituskykyyn ja palautumiseen.

Ravitsemus keskeisin harjoittelun tukitoimi

Itse lähden urheilijoiden ravintovalmennuksessa siitä, että huonossa ravitsemustilassa ei tule lähteä harjoittelemaan. Myös silloin, jos syystä tai toisesta ei huolehdita riittävästä palauttavasta ravitsemuksesta, on treeneihin aivan turha lähteä. Hyvän ravitsemuksen laiminlyönti urheilijalla on verrattavissa siihen, että harjoiteltaisi kipeänä – harjoittelu menee hukkaan.Hyvällä ravitsemuksella saavutetuiksi hyödyiksi voidaan laskea muun muassa seuraavat asiat:

• vireystila on hyvä, mikä näkyy jaksamisena koulussa ja kotona
• jaksaa harjoitella mielellään ja tehokkaasti sekä palautuu harjoituksista hyvin
• harjoitusvaikutukset saadaan maksimoitua
• normaali painonkehitys ja pituuskasvu, ja murrosiän jälkeen muuttumaton paino
• tytöillä kehitysasteen mukainen kuukautisten alkaminen ja normaali kuukautiskierto

Huonolla ravitsemuksella taas vaikutukset ovat seuraavan suuntaisia:

• väsyminen niin henkisesti kuin fyysisestikin
• sairastumisherkkyys lisääntyy
• loukkaantumiset ja rasitusvammat saattavat vaivata
• kehittyminen pysähtyy
• palautuminen on hidasta ja ajautuu helposti ylikuormitustilaan

Peleissä huono ravitsemus tarkoittaa sitä, että luistin ei liiku, hävitään kaksinkamppailuissa, hermokontrolli pettää normaalia herkemmin, pelikirjan taktiikkaa ei pystytä toteuttamaan ja verkko heiluu liian usein omassa päädyssä.

Fysiikkaharjoittelu ja taktinen sekä tekninen osaaminen huipussaan – missä ravitsemus?

Joukkueissa kokeillaan erilaisia harjoittelumetodeita, varusteita tuunataan ja taktiikkaa sekä tekniikkaa hiotaan niin yksilö- kuin joukkuetasolla. Miksi ravitsemukseen ei kiinnitetä samalla pieteetillä huomiota?Erilaisten dieettien vaikutusta voitaisiin testata suorituskykyyn, palautumiseen ja kehittymiseen. Kuinka paljon ruokavaliomuutoksin voitaisiin lisätä suorituskykyä peleissä tai vähentää sairastumisia ja loukkaantumisia joukkuetasolla, taikka mikä vaikutus hyvällä ravitsemuksella on joukkueen ilmapiiriin?Keskeisiä asioita jääkiekkoilijoiden ravitsemuksessa ovat muun muassa riittävä energian, hiilihydraattien ja nesteen saanti. Lueskellessani jääkiekkoilijoilla tehtyjä ravitsemustutkimuksia, yksi tutkimus jäi erityisesti mieleen. Tässä ruotsalaistutkimuksessa oli kansallisen tason ”eliittijääkiekkoilijat" jaettu kahteen ryhmään, ja ryhmät toteuttivat toisistaan poikkeavaa ruokavaliota muutaman päivän ajan.Toisen ryhmän ruokavaliossa hiilihydraattien määrä oli lähellä normaalia hiilihydraattien saantia (42 E%) ja toinen ryhmä söi runsashiilihydraattisesti (57 E%).Dieettien vaikutusta tutkittiin monella tapaa. Kiinnostavin huomio oli dieettien vaikutus jääkiekkoilijoiden suorituskykyyn tutkimusjakson lopussa olleessa pelissä. Runsashiilihydraattisella dieetillä saavutettiin seuraavanlaisia hyötyjä verrattuna tavanomaiseen ruokavalioon:

• enemmän peliaikaa
• pidempi luistelumatka (30 prosenttia pidempään!)
• nopeampi luisteluvauhti

Hyödyt korostuivat kolmannessa erässä.Vaikka kyseessä on vain yksi tutkimus, on tulos samansuuntainen muiden urheiluravitsemustutkimusten kanssa. On hyvä huomata, että tässä tutkimuksessa keskityttiin yhteen ravitsemusmuutokseen. Tähän kun vielä lisätään muut ravitsemuskäyttäytymisen viilaukset, ja ylipäätään huomioidaan ravitsemuksen monitahoiset merkitykset urheilijalle, on ihmeellistä, että valmennuksessa ei keskitytä ravitsemukseen samalla vakavuudella kuin vaikkapa joukkueen taktisen ja yksilön teknisen osaamisen kehittämiseen.

Tuloksekkaat toimintamallit jääkiekkoilijoiden ravinto-ohjaamiseen

Haastoin omalla luennollani olleita huoltajia ja valmentajia miettimään joukkueidensa ravitsemusasioita. Miten joukkueiden rutiineja voitaisiin ravitsemusasioissa kehittää?Oli ilo huomata, miten keskustelua ja kokeilemisen arvoisia toimintamalleja syntyi. Esimerkiksi junnujoukkueiden harjoituksissa voitaisiin kokeilla välipalan tarjoamista ennen harjoituksia. Näin tuettaisiin kehittävää harjoittelua, koska monet lapset ja nuoret tulevat harjoituksiin usein huonossa ravitsemustilassa. Yksi kuulija kertoi, kuinka heidän joukkueessaan pelaajat kirjoittavat vihkoon omia tuntemuksiaan, ja näin tarvittaessa pystytään reagoimaan esimerkiksi huonoon vireystilaan tai palautumiseen.[avatar user="Mikko" size="thumbnail" align="right" link="http://www.trainer4you.fi/blogi/author/mikko/"]Artikkelin kirjoittaja on Mikko Rinta, Trainer4Youn ravitsemusyksikön johtaja ja laillistettu ravitsemusterapeutti.[/avatar]Lisäksi pohdittiin muun muassa voitaisiinko edustusjoukkueen palautusjuomaa ja tarjoiltavia eväitä muuttaa enemmän hiilihydraattia sisältäväksi. Hyviä ideoita ja kokeilemisen arvoisia toimintamalleja!Vierumäellä valmentajien ja huoltajien keskuudesta nousi myös aiheellinen kysymys: Pitäisikö Jääkiekkoliiton hankkia kumppani, joka tekisi yhtenäiset toimintamallit jääkiekkoilijoiden ravintovalmennukseen?Ehdottomasti!

---

Jääkiekon MM-kisojen kunniaksi Trainer4You-tietopankissa on nyt luettavissa yli 40 sivua Nuoren kiekkoilijan treenikirjasta (Samppa Jaakola & Harri Tapio). Esikatseltavilta sivuilta löytyy kattava liikepankki jääkiekkoilijan oheisharjoitteluun!Mikä ihmeen Trainer4You-tietopankki?