Jääkiekko ja ravitsemus, osa 2: Näistä liikkeelle valmennuksessa

Trainer4Youn ravitsemusyksikön johtaja Mikko Rinta jakaa muutamia ajatuksia jääkiekkoseurojen ravintovalmennuksen kehittämiseen.Luithan artikkelisarjan edellisen osan?Huonolla ravitsemuksella voidaan estää kehittyminen, onnistumisen elämykset ja täten ”tappaa” innostus jääkiekkoharrastusta kohtaan. F-junnuista aina D-junnuikäisiin vastuu ravitsemusasioissa on pitkälti vanhemmilla. Myös joukkueen valmentajien tulee olla aktiivisia ravitsemusasioissa painottamalla ravitsemuksen tärkeyttä ennen ja jälkeen liikuntasuoritusten.Vanhempien ja valmentajien ymmärrys ravitsemuksen vaikutuksista kasvavan jääkiekkoilijanalun kasvuun ja kehitykseen kuitenkin vaihtelevat suuresti. Tukea oikeanlaisen ravitsemuksen toteuttamiseen ja seuraamiseen tulisi vanhempien ja valmentajien saada seuralta.

F-, E- ja D-ikäisten ravintovalmennuksen karkeat tavoitteet

  • Terveelliset arkiruokailun periaatteet rutiiniksi koko perheen toimintatapoihin.
  • Lapsi ja perhe tiedostavat urheiluun liittyvän ravitsemuksen käytännön.
  • Seura tukee vanhempia kasvua ja kehitystä tukevan ravitsemuksen toteutuksessa sekä seuraamisessa.
  • Joukkueissa mietitään, että voidaanko käytännöntoimin tukea lasten riittävää ja järkevää ravitsemusta.

Vanhempien vaikutus vähenee mitä enemmän ikää lapselle ja nuorelle alkaa kertyä. C- ja B-ikäisten ravitsemuksen vastuu alkaa yhä enemmän siirtyä nuorelle itselleen. Seuran pitäisi tarjota C- ja B-joukkueilleen ravintovalmennusosaamista – ammattilaisen, joka pystyy tukemaan nuoria myös ravitsemusasioissa.Tämä tarkoittaa yksilöllistä ohjaamista ja kehittävän ruokavaliokäyttäytymisen tukemista. Ohjeistusta ja tukea tulisi antaa myös pelaajan ruokavaliosta vastaavalle eli pelaajan vanhemmille.Lisäksi seuralla ja valmennuksella tulisi olla selvät toimintamallit siihen, miten toimitaan erityistilanteissa. Esimerkiksi milloin ja miten nuori ohjataan hakemaan erityistason ohjausta ravitsemuksen ammattilaiselta vaikkapa erityisruokavalioihin tai häiriintyneeseen syömiskäyttäytymiseen liittyen?

C- ja B- ikäisten ravintovalmennuksen karkeat tavoitteet

  • Nuori ymmärtää terveellisen arkiruokailun rutiinit.
  • Nuori ottaa itse vastuuta ruoan valmistuksesta ja ateriarytmin toteutumisesta.
  • Nuori alkaa ymmärtää ravitsemuksen merkityksen omassa liikunnallisessa kehittymisessä.
  • Nuorta tuetaan huolehtimaan harjoitusten ja kilpailutilanteiden ruokavalinnoista.
  • Vanhemmat huolehtivat, että kotona on tarjolla ruokaa, joka tukee nuorten omatoimista ruokavalion toteuttamista.
  • Seura tarjoaa joukkueille ravintovalmennusosaamista yksilöllisen ravinto-ohjaamisen toteuttamiseen.
  • Joukkueissa mahdollistetaan harjoitusten ja pelien ympärille toimintamallit hyvän ravitsemuksen toteuttamiseen sekä seurataan tavoitteen toteutumista.

A-nuorten ja edustusjoukkueiden pelaajien yksilöllinen ravintovalmentaminen tulisi olla kiinteä osa valmennuksen rutiineja. Jokaisessa joukkueessa pitäisi olla ravintovalmennusosaamista siinä missä esimerkiksi fyysiikkavalmennusosaamista.Ravitsemuskäyttäytymistä kontrolloitaisiin viikoittain ja pelaajan olisi aina mahdollista saada tukea ravitsemusasioissa. Vastuu ravitsemusasioista on tietenkin aikuisella pelaajalla itsellään, mutta seura esimerkiksi mahdollistaisi hyvän ravitsemuksen toteuttamisen oikeanlaisella ruokatarjonnalla pukuhuoneissa ja pelimatkoilla.

A- nuorten ja edustusjoukkueiden ravintovalmennuksen karkeat tavoitteet

[avatar user="Mikko" size="thumbnail" align="right" link="http://www.trainer4you.fi/blogi/author/mikko/"]Artikkelin kirjoittaja on Mikko Rinta, Trainer4Youn ravitsemusyksikön johtaja ja laillistettu ravitsemusterapeutti.[/avatar]

  • Pelaaja toteuttaa rutiinisti terveellistä ja urheilullisia tavoitteita tukevaa arkiruokailua.
  • Pelaaja on kokeillut erilaisia ruokavaliomuutoksia ja hänellä on muodostunut hyvä kuva siitä, mikä on hänelle itselleen toimivin tapa rakentaa urheilullisia tavoitteita tukeva ruokavalio.
  • Pelaaja kontrolloi itsenäisesti oman ravitsemuksen vaikutuksia terveyteen, vireystasoon, suorituskykyyn ja palautumiseen.
  • Joukkueissa mahdollistetaan harjoitusten ja pelien ympärille toimintamallit hyvän ravitsemuksen toteuttamiseen sekä seurataan tavoitteen toteutumista.
  • Joukkueella on valmennuksessa riittävästi ravintovalmennusosaamista toteuttaa pelaajien yksilöllistä ravinto-ohjausta ja ravitsemustilan systemaattista seurantaa sekä keinot puuttua pelaajan ravitsemukseen, jos siihen ilmenee tarvetta.
Edellinen
Edellinen

Terveys- ja kuntoliikunnan lyhyt historia

Seuraava
Seuraava

Jääkiekko ja ravitsemus, osa 1: Missä ravintovalmennus?