Mistä motivaatio rakentuu ja miten sitä voisi lisätä? Syvennytään aiheeseen Trainer4You-kouluttaja Lasse Seppäsen johdolla.

On tullut jälleen se aika vuodesta, jolloin sohvalla makaamisen motivaatio on vaihtumassa liikuntamotivaation metsästykseen. Keho ja mieli alkavat salakavalasti ilmoittelemaan siitä, että ne tarvitsevat molemmat liikettä. Rauhattoman mielen tarpeet kun usein heijastuvat liikkumattomasta kehosta.

Liikuntainnostuksen syttyminen ei kuitenkaan aina ole itsestäänselvyys. Vaikka kuinka ystäväsi hehkuttaisivat liikunnan jälkeistä euforiaa, ei liikuntamotivaation viisari kohdallasi välttämättä värähdä.

On kuitenkin väärin väittää, että ihminen, joka ei innostu liikkumaan, ei omaisi lainkaan motivaatiota. Ei se niin mene. Motivaatiota löytyy kyllä. Tässä tapauksessa vain enemmän muihin asioihin kuin liikuntaan. Jopa sohvalla löhöilemiseen tarvitaan motivaatiota. Jos liikuntapataan pudonnutta ihmistä kehottaisi makaamaan vapaapäivänä aamusta iltaan sohvanpohjalla, niin tiukkaa saattaisi tehdä. Motivaatio ei todennäköisesti riittäisi vaan tekisi mieli lähteä jumpalle tai lenkille, sillä ne motivoivat sohvalla makoilua enemmän.

Ongelma liikuntaan ja ravintoon liittyvässä motivaatiossa ei usein olekaan itse liikunta tai ravinto. Ongelma on useimmiten niiden toteutustapa. Motivoitumista vaikeuttaa huomattavasti se, jos valmentajalla itsellään on liian suppea käsitys liikunnan eri mahdollisuuksista. Myös valmentajalla on omat epämukavuusalueensa, joita tietoisesti ja tiedostamattaan pyrkii siirtämään myös asiakkaan maailmaan.

Motivaation osatekijät

Psykologiassa motivaation säätelyä on kuvattu kolmen tekijän mallilla. Motivoitumista, sen säätelyä sekä ylläpitämistä kuvaavat tekijät ovat:

  1. toiminnan tavoite ja siihen sitoutuminen
  2. onnistumisen ennakointi eli arvio kyvyistä ja ympäristön antamasta tuesta
  3. emootiot (tunteet ja niiden tunnistaminen)

(Tavoitteet) x (onnistumisen ennakointi) x (tunteet) = motivaatio

Motivaatio on myös tilanne ja ympäristösidonnainen tekijä. Voidaankin olettaa, että erilaiset elämäntilanteet sekä ympäristön muutokseen liittyvät tekijät vaikuttavat myös liikuntaan ja ravitsemukseen liittyviin tottumuksiin. Mikäli asiakkaan työ– tai vapaa-ajan puitteet radikaalisti muuttuvat, voivat ne ohjata motivaation liikunnan sijasta muihin kohteisiin.

Psykologisesti ihmisen liikuntamotivaatio voi siis elää vuoristoradan kaltaista nousu– ja laskusuhdannetta, tilanteiden ja ympäristön muuttuessa. Tämä olisikin hyvä ottaa sekä asiakkaan, että myös valmentajan huomioon, eikä valmentajan olettamus voi olla se, että asiakkaan motivaatio liikuntaa kohtaan säilyy yhtä voimakkaana läpi elinkaaren.

Toiminnan tavoite ja siihen sitoutuminen

Tavoitteellisuus ja tavoitteen asettaminen ovat itsestäänselvyys kun asiakkaan liikunta- ja terveystottumuksia ryhdytään muuttamaan. Innostavat tavoitteet ovat yksi motivoitumisen kulmakivistä ja tavoitteiden konkretisoiminen arkielämän hyötyihin onkin vastaavasti yksi personal trainerin työn tärkeimmistä tavoitteista.

Ihmisten yleisimpiä tavoitteita ovat työhön, ihmissuhteisiin ja omaan itseen liittyvät tavoitteet. Liikunnan lisäksi olisikin syytä kartoittaa asiakkaan muita tavoitteita ja etsiä liikunnallisista tavoitteista synergiaa näihin.

Personal trainerin kannattaa kiinnittää huomioita ainakin seuraaviin tavoitteenasetteluun liittyviin tekijöihin:

1) Tavoitteiden merkityksellisyys

Ilman syvällistä, henkilökohtaista merkitystä tavoitteesta puuttuu toimintaa tunnetasolla ohjaava voima. Kun tavoite ja sen saavuttaminen aiheuttavat voimakkaan tunneryöpyn pelkissä mielikuvissa, niin voit olla varma, että tunne aiheuttaa tavoitteen mukaista toimintaa – huonoinakin päivinä.

2) Asiakkaan oma arvio sen hetkisistä kyvyistä ja mahdollisuuksista saavuttaa tavoite

Ihmisellä on pyrkimys aliarvioida tavoite ja yliarvioida omat kyvyt. Tämä on sekä psyykkinen vahvuus että myös heikkous. Asiakkaan omaa arviota suoriutumisesta ei kannata jättää pelkästään alkuhaastatteluun vaan tarkistaa pystyvyyden tunnetta aika-ajoin valmennuksen aikana.

3) Millaisia hallinnan kokemuksia asiakkaalla on tavoitteeseen liittyen

Voivatko ulkopuoliset tekijät estää tavoitteiden saavuttamisen? Yllättäen vaihtuvat työvuorot, sairastumiset, ystävistä, työkavereista sekä ympäröivistä ihmisistä johtuvat tekijät syövät tai tuovat emotionaalista energiaa, joka on käytettävissä tavoitteen saavuttamiseen. Myös tietoon, taitoon tai teknisiin asioihin liittyvät tekijät vaikuttavat pystyvyyden ja hallinnan tunteeseen, ja sitä kautta lisäävät tai lamaannuttavat toimintaa. Liikunta-ammattilainen, jolla on vahva tietoreservi, omaa myös voimakkaamman hallinnan tunteen kunnossa pysymiseen, sillä teoreettinen ja kokemuksellinen perusta tukevat sitä.

4) Ympäristön tuki

Ympäristöllä on käyttäytymisessä valtava voima. Mikäli ihminen kokee joko tietoisella tai tiedostamattomalla tasolla epävarmuutta, joka johtuu ympäristöstä, sopeuttaa hän toimintaansa ympäristön vaatimuksia vastaavaksi. Vain erittäin vahvan itseluottamuksen ja itsetunnon omaava henkilö kykenee taistelemaan ympäristön paineita vastaan.

5) Asiakkaan arvio tavoitteen aiheuttamasta stressistä ja ajan riittävyydestä

Nykyelämän arkea työllistävät monenlaiset stressitekijät, joita ihminen koittaa pitää hallinnassa. Tavoitteenasettelussa tulisikin kyetä tekemään realistinen arvio kokonaiskuormituksesta sekä voimavaroista. Useimmiten ihmisellä, joka on jostakin asiasta innostunut, on epärealistinen kuva voimavaroistaan. Aivot haluavat poistaa mielestä sen, mikä on tavoitteen tiellä. Innostuksen ja realiteettien välisen tasapainon löytäminen onkin yksi haastavimpia, mutta tärkeimpiä polttopisteitä valmennusta startatessa.

Lasse
Artikkelin kirjoittaja on Trainer4You-kouluttaja Lasse Seppänen, jonka koulutuskokemus hakee vertaistaan.

Motivaatio ei siis ole ominaisuus, jota vaan on, tai ei ole. Sitä on aika-ajoin vaalittava. Välillä etsittävä syvältä metsän syövereistä ja annettava sen luovuttaa voimia tavoitteiden saavuttamiseen.

Kuva: Eduardo Schoefer (muokattu)

JÄTÄ VASTAUS

Please enter your comment!
Please enter your name here