Millaista on kouluttautua personal traineriksi? Anna von Hertzen bloggaa kuulumisiaan ja tunnelmiaan pt-koulutuksesta.  Lue myös sarjan edelliset osat (123 ja 4).

Yksi hieno asia personal trainer -kurssilla on se, että tokaisen usein ”oooh” ja ”oho!”. Olen oppinut matkan varrella kiinnostavia juttuja, jotka ovat auttaneet meikäläistä kuntosalilla ja antaneet lisämotivaatiota hikoiluun.

Tässä pieni listaus asioita, joita olen muun muassa hiffannut. Tiesitkö esimerkiksi, että…

Liikkeiden liike, The Penkkipunnerrus joutaisi romukoppaan

”On kahdenlaisia penkkipunnertajia: niitä, joilla on olkapää tohjona ja niitä, joilla olkapää ei ole vielä tohjona”, personal trainerina toiminut ystäväni tokaisi syksyllä. Hän oli kipeyttänyt olkapäänsä penkatessa, ja samoin on käynyt minulle.

Emmekä ole ainoat. Opettajani Ari-Pekka Lindberg sanoi pt-kurssilla, että koko penkkipunnerruksen voisi hänen mielestään viskata mäkeen. Lavat eivät pääse liikkumaan penkiltä punnertaessa kunnolla, jonka takia olkapäät jäävät helposti huonoon asentoon. Penkkipunnerrus ei olekaan Lindbergin mielestä mikään pakollinen perusliike, jos ei harrasta voimannostoa.

Kaikki eivät toki automaattisesti loukkaa penkatessa ja eri ihmisten olkapäiden rakenteissa on myös eroja, mutta riski on suhteellisen iso. Jos kivut vaivaavat, kannattaa ottaa työkalupakkiin vaihtoehtoisia tapoja treenata rintalihaksia. Lopetin itse koko penkkipunnerruksen ja tadaa – olkapääkivut loppuivat kuin seinään.

Bye bye, perinteiset vastalihasliikkeet

Olen kiskonut vuosien aikana varmaan tuhansia perinteisiä vatsalihasliikkeitä eli istumaan nousuja ja linkkuveitsiä. Alaselkä on oireillut salilla jo pitkään, mutta en osannut heti yhdistää kivun tunnetta tekemiini liikkeisiin. – Nyt osaan.

Opinpa kurssilla senkin, että perinteisiä vatsalihasliikkeitä ei kannata tehdä, koska liikkeet aiheuttavat selkään satojen kilojen puristusvoiman. Tämä voi johtaa selkäkipuihin ja pahimmillaan välilevyn pullistumaan.

Vatsalihaksia onkin fiksumpaa treenata jumppapallon päällä. Onnistuin muuten muksahtamaan heti pallolta lattialle persauksilleni – mutta eipä enää satu alaselkään.

Hyvä kunto on tärkeämpi kuin hoikka kroppa

Jos haluat elää pitkään, lähde liikkeelle. Tohtori Steven Blair huomasi tutkimuksissaan 2000-luvun alkupuolella, että hyvä kunto on ehdottomasti paras tapa pidentää elinpäiviä. Vaikka henkilö olisi selvästi ylipainoinen mutta säännöllisesti liikkuva, on hänen kuolemanriskinsä huomattavasti pienempi kuin huonokuntoisen normaalipainoisen tyypin.

Liikunta on siis ihan ykkösjuttu. Vähintään puoli tuntia kohtalaista liikuntaa päivittäin suojaa ennenaikaiselta kuolemalta paremmin kuin minkään muun tunnetun riskitekijän välttäminen yksin tai yhdessä.

Keskimäärin liikuntaa harrastavat elävät ainakin kaksi vuotta pidempään kuin sohvaperunat. Aika hyvä syy heittää lenkkipopot jalkaan, vai mitä?

Lihas tahtoo enemmän kuin kerran viikossa

Kävin ennen personal trainer -kurssia salilla kolme kertaa viikossa ja noudatin netistä tulostamaani kolmijakoista saliohjelmaa. Treenasin siis yhtenä päivänä vetäviä liikkeitä, toisena työntäviä ja kolmantena jalat.

Kaksi- ja kolmijakoiset ohjelmat ovat omassa kaveripiirissäni suosittuja. Useimmat tekevät kaksijakoisen ohjelman, eli käyvät kaksi kertaa viikossa salilla ja treenaavat yhtenä päivänä yläkropan ja toisena jalat.

Kuulostaa fiksulta, mutta opin pt-kurssilla, että fiksumminkin voisi toimia. Jos haluaa kehittyä tosissaan, niin viikon tauko on lihaksille nimittäin liian pitkä aika. Jos ehtii salille pari kertaa viikossa, kannattaa keskittyä isoihin lihasryhmiin ja tehdä joka kerta sama ohjelma.

Kaksijakoinen ohjelma vaatisi siis neljä salikertaa viikossa, jotta jalat ja yläkroppa tulisi treenattua kahdesti. Kouluttajamme Liina Sievers lisäsi, että hän ei tee juuri koskaan kolmijakoista saliohjelmaa asiakkailleen, koska kolmi-, neli- ja viisijakoiset ohjelmat ovat
kehonrakennusta harrastavien heiniä. Peruskuntoilija pärjää vähemmällä.

Ja lopuksi päivän nippelitieto: Mies eli vuoden pelkällä omalla rasvallaan.

Vuonna 1965 skotlantilainen mies astui sairaalaan 207 kilon painoisena. Hän oli kyllästynyt painoonsa ja totesi, että aikoo laihtua paastoamalla ja kuluttamalla samalla oman rasvansa pois. Hän tekisi sen joka tapauksessa, mutta lääkärit voivat tarkkailla häntä sairaalassa jos haluavat. Ja halusivathan he.

annavonhertzen
Anna von Hertzen on urheilusta(kin) kirjoittava vapaa toimittaja, joka aloitti syyskuussa personal trainer -koulutuksen.

Mies paastosi sairaalassa lopulta vuoden ja 17 päivää. Hän ei siis syönyt mitään, sai vain letkusta nesteitä ja vitamiineja. Mies painoi urakan päätyttyä 82 kiloa, ja viisi vuotta myöhemmin painoa oli tullut vain 7 kiloa lisää.

Laihduttaminen paastoamalla ei ole kuitenkaan fiksua, sillä keino voi viedä hautaan. Osalla paastonneista on esimerkiksi sydän pettänyt. Parempi vaan painua vaikka fillarilenkille
polttamaan rasvaa (sitä paitsi maisemat ovat varmasti kivemmat kuin sairaalassa).

JÄTÄ VASTAUS

Please enter your comment!
Please enter your name here