Kestävä elämäntapamuutos ei tapahdu sormia napsauttamalla, muistuttaa Trainer4Youn kouluttaja ja Kestävä muutos -kirjan tekijä Lasse Seppänen.

Joskus tilanteissa, joihin liittyy dramaattisia käänteitä, muutos voi olla nopeaa ja johtaa pysyviin tottumusten muutoksiin. Näin käy esimerkiksi äkillisissä terveystilan muutoksissa tai onnettomuuksissa. Tällöinkin muutos etenee rajun alkukiihdytyksen jälkeen prosessimaisesti, ennen vakiintumista toivottuun tilaan. Prosessi pitää sisällään omat, sille tyypilliset vaiheet sekä toimenpiteet, joita psyyken muutoksen sekä fyysisen työn kautta eletään.

”Prosessimaisuus ei tarkoita sitä, että toimintamme etenee systemaattisesti vain eteenpäin. Päinvastoin, kovin usein päästessämme prosessissa hyvään vauhtiin, tulee takapakkia ja prosessi käynnistyy aikaisemmalta tasolta”, Trainer4Youn kouluttaja ja valmentaja Lasse Seppänen muistuttaa.

Elämäntapamuutos-prosessi toimiikin kuin kudostemme paranemisprosessi, jossa vanhaan vammaan tullut uusi isku johtaa kuntoutusprosessin uudelleen käynnistymiseen.

Mieli vastustaa äkkiliikkeitä

Tyypillinen tapa aloittaa muutos, on muuttaa nopeasti käyttäytymistä toivotunlaiseksi. ”Emme useinkaan tule pohtineeksi sitä, kuinka mielemme kuitenkin vastustaa liian nopeita äkkiliikkeitä, joita tavoitteemme ja unelmamme saavat aikaan. Kun tietoinen, rationaalinen mieli on alitajunnan kanssa vastatusten, vie alitajunta pitkällä aikavälillä voiton ja toiminta palaa vanhaan tuttuun malliin”, Seppänen toteaa.

Niinpä muutoksessa on toimittava tiedostaen, harkiten ja johdonmukaisesti, jotta toivottu käyttäytyminen on pysyvää.

Muutoksesta on esitetty monenlaisia vaihemalleja, joiden kautta muutostila voidaan tunnistaa. Yksi tunnetuimmista muutosmalleista lienee James Prochaskan sekä Carlo Di Clementen transteoreettinen muutosmalli, joka pitää sisällään esiharkinta-, harkinta-, suunnittelu-, toteutus- sekä repsahdusvaiheen. Kukin vaiheista kestää oman aikansa.

Persoonallisuus, temperamenttityyli sekä ulkoiset tekijät vaikuttavat osaltaan prosessin aikatauluun. Useimmiten koko prosessi on käyty läpi noin 1–2 vuodessa, jonka jälkeen uusi, tavoitteenmukainen toiminta vakiintuu.

Esiharkintavaihe

Esiharkintavaiheelle tyypillistä on välinpitämättömyys vakavasti otettavaa muutosta kohtaan. Esiharkintavaiheessa henkilö useimmiten tiedostaa nykyisen elämäntyylin kielteiset vaikutukset, muttei ole vielä motivoitunut tekemään käytännön toimia edistääkseen muutosta.

Henkilö harkitsee kuitenkin esiharkintavaiheessa muutoksen etuja ja on mahdollisesti laittanut merkille ympäristössä havaittuja onnistumistarinoita samantyyppisissä muutoksissa. Kannustavista onnistumishavainnoista huolimatta henkilö puolustaa nykyistä käyttäytymismallia, eikä välttämättä huomaa ajatusmalliensa olevan suurin este muutoksen eteenpäin viemiselle.

Harkintavaihe

Harkintavaiheessa tietoisuus muutoksen tarpeellisuudesta lisääntyy. Harkintavaiheeseen liittyy usein myös ulkoisia tekijöitä, jotka kannustavat muutokseen. Esimerkiksi lääkärin kehotus laihduttaa, perheen sekä läheisten huoli heikentyneestä terveydentilasta tai tulossa olevat häät voivat edesauttaa muutosajattelun vahvistumista. Harkintavaiheessa punnitaan ensimmäistä kertaa todenteolla muutoksen hyötyjä ja haittoja.

Harkintavaiheessa on hyödyllistä miettiä, mitkä tekijät ovat muutoksen puolella ja mitkä tekijät vastustavat muutosta. Mahdolliset kompastuskivet ja haasteet on syytä tehdä tietoiseksi ja etsiä ratkaisut haasteiden nujertamiseksi.

Motivaation ydinkysymykset ovat harkintavaiheessa syytä kirkastaa, sillä harkintavaiheessa henkilö useimmiten päättää joko edetä muutosprosessissa eteenpäin tai palata esiharkintavaiheeseen ja mahdollisesti lykätä muutoksen aloittamista.

Valmistautuminen / suunnittelu

Valmistautumisvaiheessa korostuvat motivoivien tavoitteiden merkitykset. Suunnitteluvaiheessa asetetaan tavoitteet sekä lyhyelle että pitkälle aikavälille. Jotta tavoitteet konkretisoituvat, on hyvä asettaa tavoitteita niin tekemiseen kuin myös haluttuun tavoitteeseen, kuten painon pudottamiseen tai tietyn liikuntamäärän toteuttamiseen. Valmistautumisvaiheessa on hyvä vahvistaa päätöstä lähteä edistämään muutosta ja konkretisoida itselle muutoksen hyötyjä.

Toiminta ja ylläpitovaihe

Mikäli sisäinen palo muutoksen synnyttämiseen löytyy, on alku kuin ruusuilla tanssimista. Muutoksen ensimetrit ovat tällöin kuin ensirakastumisen aikaa, jossa kaikki muutosta ja tavoitetta tukevat toiminnot aiheuttavat mielihyvää. Ensimmäiset viikot ovatkin helppoja, varsinkin jos muutoksen takana on aidosti oma halu.

Repsahdus

Repsahduksella tarkoitetaan palaamista vanhaan toimintamalliin, josta muutoksella pyritään eroon. Repsahduksia tulee eniten hetkinä, jolloin voimavarat ovat vähissä tai sosiaalinen paine on suuri.

kestavamuutos
Lue lisää kirjasta Kestävä muutos, Fitra Oy, 2014.

Koska vanhaa toimintamallia on harjoiteltu eniten, siihen on helppo ”sortua” heikkona hetkenä. Automatisoituneet toimintamallit ohjaavat ihmisen käyttäytymistä voimakkaasti, kun ihminen kokee epävarmuutta, väsymystä tai psyykkistä stressiä.

Repsahduksia tulee kaikille. Sen vuoksi onkin hyvä jo alkuunsa tehdä selväksi, kuinka suhtautua repsahduksiin. Salliva, joustava sekä oppimiskokemuksiin pohjautuva asenne tekee repsahduksista inhimillisiä, eikä saa ajatuksia suuntautumaan epäonnistumisten tai tappion suuntaan.


Lasse Seppänen toimii Trainer4Youn kouluttajana sekä valmentajana aiheinaan mm. psyykkinen valmennus, kuntouttava ja ennaltaehkäisevä harjoittelu sekä kestävyysliikunta.

Toimittanut: Kalle Kotiranta / Fitra Oy

1 KOMMENTTI

JÄTÄ VASTAUS

Please enter your comment!
Please enter your name here