Säästä rahasi – mitä lisäravinteita ei kannata ostaa

Lisäravinnepurkkeja rivissä

Tämä on sellainen suo, että sen tarpomiseen kuluisi helposti yksi kirja. Ai niin – sellainen on jo kirjoitettu. Juha Hulmi on tehnyt juuri näin, ja käsitellyt aihetta kattavasti myös blogissaan. Kertaus on kuitenkin opintojen äiti.

Lisäravinnebisnes on valtavan kokoinen liiketoiminnan ala, eikä se ole kovinkaan tiukasti säännelty – ainakaan verrattuna moniin muihin ihmisen terveyteen liittyviin aloihin. Lisäravinteita myyvien yritysten tarkoitus on luonnollisesti tehdä voittoa. Tämä kaupallinen kannustin johtaa valitettavasti siihen, että markkinoille päätyy tuotteita, joiden väitetyt hyödyt eivät vastaa todellisuutta.

Tässä artikkelissa on listattu yleisiä lisäravinneryhmiä, jotka kannattaa jättää ostamatta niiden olemattoman hyödyn ja/tai mahdollisten riskien vuoksi. Mukana ovat vain lailliset ja myyntiin hyväksytyt tuotteet ja tuoteryhmät – laittomat valmisteet ovat sitten aivan oma lukunsa.

Testosteronin lisääjät

Aloitetaan testosteronia “lisäävistä” lisäravinteista. Näissä tuotteissa törmää usein seuraaviin nimikkeisiin: tribulus terrestris, D-asparagiinihappo, erilaiset “stack”-valmisteet (useita ainesosia sisältävät yhdistelmät) sekä mineraaliyhdistelmät.

Terveillä miehillä, joilla testosteronitasot ovat normaalit, suurin osa näistä valmisteista ei nosta testosteronia kliinisesti merkittävästi. Joissakin tutkimuksissa on havaittu pieniä muutoksia veriarvoissa, mutta vaikutuksia lihaskasvuun tai voimatasoihin ei ole pystytty osoittamaan. Jos testosteronitasot ovat aidosti matalat, taustalla on usein univaje, energiavaje, ylipaino, krooninen stressi tai jokin sairaus. Näitä ei korjata yrttikapselilla, vaan puuttumalla perusasioihin tai hakeutumalla tutkimuksiin.

Testosteroniboosteri ei pysty korjaamaan niitä syitä, jotka testosteronin laskun ovat alun perin aiheuttaneet – eikä todellisuudessa edes merkittävästi vaikuttamaan testosteronitasoihin.

Rasvanpolttajat

Rasvanpolttajien lupaus on houkutteleva: lisää energiankulutusta ilman, että ruokavalioon tarvitsee koskea. Tyypillisiä ainesosia ovat kofeiini, vihreän teen uute, kapsaisiini, L-arginiini ja erilaiset stimulantit.

Kofeiini voi lisätä energiankulutusta jonkin verran, mutta puhutaan yleensä kymmenistä kilokaloreista päivässä, ei sadoista. Pitkäaikaisessa painonhallinnassa ratkaisevaa on kokonaisenergiatasapaino. Jos ruokavalio tuottaa päivittäin 300–500 kilokalorin ylijäämän, rasvanpolttaja ei tätä kumoa. Lisäksi osa valmisteista nostaa sykettä ja verenpainetta.

Hyöty on usein pieni, hinta korkea ja riskit todellisia. Rasvanpolttaja ei polta rasvaa, jos kokonaisuus ei tue rasvanpudotusta.

Massanlisääjät

Massanlisääjät kuulostavat tehokkailta: juot sheikkeristä ja paidat alkavat repeillä. Todellisuudessa ne ovat usein halpoja, hiilihydraattipitoisia jauheita, joihin on lisätty proteiinia. Yksi annos voi sisältää 800–1000 kilokaloria.

Lihaskasvu vaatii riittävää energiansaantia ja proteiinia – se on totta. Kalorit eivät kuitenkaan muutu anabolisemmiksi siksi, että ne tulevat purkista. Riisi, peruna, pasta, kaura ja tavallinen ruoka ajavat saman asian murto-osalla hinnasta.

Jos paino ei nouse, ongelma on useimmiten liian pieni energiansaanti. Ratkaisu on syödä enemmän, ei ostaa kalliimpaa hiilihydraattijauhetta. Massanlisääjä voi olla käytännöllinen henkilöille, joilla on vaikeuksia syödä suuria määriä ruokaa, mutta se ei ole mikään taikatuote.

Lisäksi ruoka on paljon muutakin kuin kaloreita. Ruoasta saadaan ravintokuitua, vitamiineja, kivennäisaineita ja muita suojaravintoaineita – näitä massanlisääjät eivät tarjoa.

Treenilaturit

Treenilatureiden kohdalla ongelma ei ole niinkään se, etteivätkö ne toimisi. Monet niistä kyllä lisäävät vireystilaa ja treenitehoa. Haaste liittyy palautumiseen.

Treeni tulisi useimmiten tehdä tilassa, jossa keho on valmis ottamaan kuormituksen vastaan. Jos olet jatkuvasti väsynyt mennessäsi treenaamaan, jokin on pielessä. Samoin treenistä pitäisi selvitä ilman voimakasta stimulanttikuormaa. Mikäli kehossa tai palautumisessa on ongelmia, stimulanteilla treenaaminen vie tilannetta usein huonompaan suuntaan. Ne maskeeraavat ylirasitusta, mutta eivät korjaa sitä.

Pahimmillaan jatkuva stimulanteilla treenaaminen on kuin “kuolleen hevosen potkimista eteenpäin” ja voi johtaa ylirasituksesta ylikuntoon.

Kovaa treenaavat kuormittavat myös hermostoaan. Tällöin oikeanlainen palautuminen on kehityksen edellytys. Palautuminen tapahtuu levon, rentoutumisen ja ennen kaikkea unen kautta. Moni treenaa iltapäivällä tai illalla, ja jos stimulantteja käytetään klo 13 jälkeen, niillä on lähes väistämättä negatiivinen vaikutus uneen ja palautumiseen. Sen minkä voitat treenitehossa, häviät usein palautumisessa.

Treenilatureilla on hetkensä ja paikkansa, mutta jatkuvassa käytössä niitä ei voi suositella – etenkään silloin, kun treeni ei tunnu luontaisesti kulkevan.

BCAA ja EAA (hieman varauksella)

BCAA- ja EAA-valmisteet ovat hyvä esimerkki tuotteista, joiden markkinointi kuulostaa vakuuttavalta, mutta joiden lisähyöty jää usein pieneksi. BCAA sisältää kolme haaraketjuista aminohappoa: leusiinin, isoleusiinin ja valiinin. EAA sisältää kaikki välttämättömät aminohapot.

On totta, että erityisesti leusiini stimuloi lihasproteiinisynteesiä. Ongelma on konteksti. Jos päivittäinen proteiininsaanti on riittävä ja proteiinia saadaan tasaisesti aterioilta, veressä on jo kaikki tarvittavat aminohapot lihaskasvun tukemiseen. Tällöin erillinen BCAA-juoma ei merkittävästi lisää lihaskasvua tai palautumista.

EAA on koostumukseltaan järkevämpi kuin pelkkä BCAA, mutta käytännössä laadukas proteiinilähde, kuten hera- tai soijaproteiini, tarjoaa samat aminohapot usein edullisemmin ja kokonaisvaltaisemmin. BCAA- ja EAA-valmisteet voivat olla perusteltuja tietyissä erikoistilanteissa, kuten paastotilassa harjoittelussa tai hyvin matalan proteiininsaannin yhteydessä, mutta useimmille aktiiviliikkujille ne ovat turha lisäkustannus.

Yrttiravinnevalmisteita

Suomeksi sanottuna: hyvällä ruokavaliolla nämä ovat 99 % tapauksista turhia.

Yrttivalmisteet (riippuu täysin valmisteesta)

Yrttivalmisteiden erittelyyn menisi helposti kokonainen kirja. Yleisellä tasolla voidaan todeta seuraavaa: joukossa on hyviä, huonoja, turhia ja vaarallisia tuotteita. Vaikutukset elimistöön vaihtelevat suuresti.

Vaikuttavien aineiden pitoisuuksia ei useinkaan ole standardoitu, sillä ne vaihtelevat kasvilajin, kasvupaikan ja jatkojalostuksen mukaan. Monissa tapauksissa vaikuttavaa ainetta ei edes tunneta tai ole eristetty yrtistä, mikä tekee oikean annostelun määrittämisestä erittäin vaikeaa.

En väitä, etteikö joitakin yrttivalmisteita kannattaisi käyttää. Mutta jos tuotteesta ei löydy laadukasta tutkimusnäyttöä, et ole varma valmistavasta tai myyvästä yrityksestä tai sinulla on käytössä lääkitys, suosittelen jättämään tuotteen suosiolla hyllyyn.

Loppusanat

Näillä valmisteilla haetaan usein parempia tuloksia tai jopa oikopolkua onneen. Mikään ei kuitenkaan muuta sitä tosiasiaa, että hyvin hoidetut perusasiat tuovat ylivoimaisesti suurimman hyödyn treeniin ja kehitykseen.

Tee asiat tässä järjestyksessä:

  1. Uni

  2. Perusruoka

  3. Riittävä energiansaanti

Jos nämä ovat kunnossa, suurin osa lisäravinteista käy tarpeettomiksi.


Kirjoittaja Samu Sandberg
Trainer4Youn kouluttaja

Seuraava
Seuraava

Tipaton, sokeriton, stressitön lupaus – onko näistä oikeasti mitään hyötyä?