Moni suomalainen on varmastikin miettinyt jossain vaiheessa omassa päässään, kuinka hyvin alkoholi ja treenaaminen käyvät yhteen. Tätäkään ei sinänsä tarvitse arpoa, koska hyvin kattava analyysi asiasta on jo tehty. Lihastohtorin blogista jokainen voi käydä lukemassa hyvin kattavan kirjoituksen alkoholin fysiologisista vaikutuksista treeniin, se löytyy otsikolla ” Alkoholi – nollatoleranssi vai kohtuudella: terveys, kehonkoostumus ja suorituskyky – Kontro ja Hulmi”. Hiljattain WHO julkaisi artikkelin, jossa todetaan se, minkä tutkimukset ovat osoittaneet – alkoholille ei ole olemassa pienintä ei haitallista määrää. Jokainen pisara siis vaikuttaa negatiivisesti terveyteen.

Yksi primääri syy liikunnan harrastamiseen ihmisillä on pätevyyden kokemus. Kokemus siitä, että ”olen hyvä”, ”onnistun” ja ”olen osa jotakin” -motivoivat ihmistä liikkumaan. Totta kai on paljon muitakin syitä miksi ihmiset liikkuvat. Näihin kuuluvat mm. terveys, ulkonäkö, suorituskyky yms. Valtaosa kuntosaliharjoittelun aloittaneista kuitenkin lopettaa jossain vaiheessa. Syy tähän lienee se, että useimmilla rakkaus rautaan ei vain kanna hautaan asti.

Viimeisten muutaman vuoden aikana monet seurat ja kuntosalit ovat valitettavasti kohdanneet huomattavaa henkilökohtaisen valmennuksen osallistumisen ja kiinnostuksen vähenemistä COVID-19-pandemian vaikutusten vuoksi. Kuitenkin tarjonta on palautumassa vahvasti normaaliin päin hiljalleen.
Amerikkalaisen YouFit Health Club-kuntokeskuksen toimitusjohtaja Raphael Konforti kertoi, että monissa tapauksissa henkilökohtainen valmennus on palannut jopa vahvemmin kuin perusjäsenyydet.

Moderni yhteiskunta ei tue selän hyvinvointia. Istumme pää kallistuneena eteenpäin tietokoneella -ja silloin kun emme ole koneella, näpräämme ja tuijotamme puhelintamme. Anatomisesti tämä yhtälö ei toimi selkämme hyvinvoinnin kannalta. Tätä silmällä pitäen selkämme terveys kannattaa ehdottomasti siis huomioida harjoittelussa.

Riittävän proteiinin saanti on tärkeää kaikille, erityisesti aktiiviliikkujille, jotta palautuminen ja kehittyminen on mahdollista. Proteiinit ovat kehomme rakennuspalikoita ja koostuvat aminohapoista. Aminohappoja tarvitaan solujen uusiutumiseen, kudosten rakentamiseen ja moniin muihin kehon tärkeisiin toimintoihin. Ihmiskeho tarvitsee kahtakymmentä eri aminohappoa, joista yhdeksää tulee saada ravinnosta, sillä elimistö ei pysty valmistamaan niitä itse.

”Pimeää kuin ämpärissä” on usein lause, jolla kaamosta kuvataan näillä leveysasteilla. Päivän valoisan ajan pituus alkaa vähentyä ja loppuvuodesta löydämme itsemme tilanteesta, jossa aurinkoa ja luonnonvaloa ei juurikaan näy. Ylempänä pohjoisessa aurinko ei kirjaimellisesti nouse. Monelle ihmiselle tämä jatkuva pimeys on jonkinmoinen ongelma. Puhutaankin ns. kaamosmasennuksesta tai sen lievemmästä muodosta eli kaamosväsymyksestä. Käsittelen tässä kirjoituksessa muutamia keinoja, joilla voit lähteä taklaamaan pimeyden vaikutuksia omaan neurokemiaasi.

Melatoniini on hormoni, joka on kriittinen vuorokausirytmin säätelylle, pääasiassa aivojen hypotalamuksen suprakiasmaattisessa ytimessä. Sitä esiintyy kaikissa elämänmuodoissa, levistä ihmisiin. Vaikka aiemmin uskottiin, että käpyrauhanen oli tärkein melatoniinin tuottaja, uudemmat tutkimukset ovat osoittaneet tämän olevan väärä.

Käsitelläksemme jotain asiaa millään merkittävällä tavalla, on meidän ensin määriteltävä se. Palautumiseen on varmastikin monta määritelmää, mutta käytän tässä nyt omaani. Minä itse määrittelen palautumisen tilaksi, jossa keho ja/tai mieli palautuu sille aiheutuneesta/aiheutetusta ärsykkeestä tai kuormituksesta. Palautuminen on prosessi -ja sanalla ”palautunut” viitataan tilaan, jossa keho tai mieli on palautunut ärsykettä edeltävälle tasolle tai jopa sitä korkeammalle.

Keräät tahdonvoimasi, otat sen kriittisen ensimmäisen askeleen. Ostat kuntosalijäsenyyden tai vaikkapa uudet lenkkarit harrastustasi varten. Saat itsesi liikkeelle ja aloitat treenaamisen. 

Ensimmäiset treenit ovat vaikeita ja joudut hieman kenties pakottaa itseäsi lähtemään salille. Olet kuitenkin sitkeä ja pikkuhiljaa treenitkin alkavat kulkemaan paremmin. Tuloksiakin alkaa pikkuhiljaa näkymään. Polku kohti parempaa kuntoa, terveyttä ja ulkonäköä on katettu sinulle. 

Arkirytmiin totuteltaessa on hyvä käydä läpi omia hyvinvointirutiineja, millä voisi kesällä hankitun vireystilan pitää yllä myös lyhenevien päivien lomassa sekä varmistaa, että energiaa riittää pitkälle loppuvuoteen ettei ”syksyn synkkyys” pääsisi hiipimään niin helposti kaulukseen kiinni. Listasin sinulle muutamia erinomaisia keinoja siihen, miten saat syksystä parhaan mahdollisen irti oman energisyytesi kannalta.

Kahvilla on ollut merkittävä rooli modernin sivistyksen rakentamisessa. Hieman kova väite mutta ei täysin katteeton. Kahvin alkuperästä on vaihtelevia kertomuksia, mutta arabialaiset tiedetysti käyttivät sitä 1200 - luvulla ja systemaattista viljelyä alkoi esiintyä 1400 - luvulla Arabian niemimaalla. Samoihin aikoihin keksittiin, että kahvipapuja pystyy myös paahtamaan, tämän jälkeen kahvin kulutus nousi räjähdysmäisesti.

Yleisesti ravitsemussuosituksista täytyy aina sanoa, että ne ovat aina kohdistettu massoille. Yksilötason ravitsemussuunnitteluun sen sijaan ne eivät sovellu välttämättä kovinkaan hyvin.

Mustikka sisältää melkoisen määrän vitamiineja, kivennäisaineita, polyfenoleita ja antosyaaneja. Vitamiineista ja kivennäisaineista E-vitamiinin, C-vitamiinin, folaatin sekä kaliumin määrä on erityisen merkittävä. Muitakin vitamiineja ja kivennäisaineita löytyy mutta niiden määrät eivät päivittäisen saannin kannalta ole niin oleellisia. Sitten päästäänkin mielenkiintoisempiin ainesosiin.

Kysymyksen asettelu on sinänsä hieman hölmö. Ellei jokin sairastuminen sitä estä – kannattaa ihmisen liikkua aina. Ei ole oikeastaan olemassa mitään syytä tieteen näkökulmasta, miksi ihmisen ei kannattaisi liikkua. Ihmisen liikkuessa päivittäin tai ainakin useimpina päiväni viikosta, on hänen terveytensä parempi. Monipuolisella liikunnalla on positiivinen vaikutus oikeastaan kaikkiin mittareihin, millä kehon terveyttä pystyy mitata. Uskoisin myös, että ihmisistä useimmat tietävät tämän.

Eri tutkimusten mukaan suomalaisista yli puolet harrastaa terveyden kannalta liikuntaa riittämättömästi. Naiset ovat hieman aktiivisempia kuin miehet. Liikuntahaluttomien määrä on noin viidennes kansalaisista.

Hallitus aikoo perustaa liikunnalliseen elämäntapaan ja toimintakykyyn keskittyvän poikkihallinnollisen Suomi liikkeelle -ohjelman. Sen tavoite on vastata vähäisen liikunnan tuomiin haasteisiin. Tavoite on kääntää liikkuminen kasvuun jokaisessa ikäryhmässä.