Energiaravintoaineista viimeisenä käsittelemme rasvoja. (Lue myös hiilihydraateista ja proteiineista.) Aiheina ovat varsinkin rasvan lähteiden terveysvaikutukset ja saantisuositukset. Rasva-aineita on olemassa runsaasti mutta nyt keskitymme pääosin erilaisiin rasvahappoihin.
Rasvahapot jaetaan tyydyttyneisiin (koviin) ja tyydyttymättömiin (pehmeisiin). Tyydyttymätön rasvahappo voi olla joko kerta- tai monityydyttymätön. Suurin osa eläinperäisistä rasvoista on tyydyttynyttä ja kasvien tyydyttymätöntä. Poikkeuksina ovat pääosin tyydyttynyt kookosöljy ja palmuöljy sekä tyydyttymätön kalarasva. Ravitsemussuositusten mukaan rasvaa tulisi olla 25–40% ruokavalion energiamäärästä. Tästä suurin osa pehmeää ja alle kolmasosa kova rasvaa. Suomalaiset saavat suurimman osan rasvasta levitteistä, öljyistä, kastikkeista ja liharuoista. Suurin osa tyydyttyneestä rasvasta tulee maitotuotteista. Rasvan saanti on lisääntynyt viime vuosikymmenen aikana ja suomalaiset saavat ruoasta n. 35–37E% rasvaa. Rasvat toimivat elimistössä mm. solujen rakennusaineena, pääasiallisena varastoenergian muotona, solujen viestinvälityksessä ja erilaisten yhdisteiden esiasteina.
Olemme varanneet tämän sisällön Trainer4You tietopankin käyttäjille.
Luo oma ja ilmainen tunnuksesi tietopankkiin alta.
Luo ilmainen tunnus Kirjaudu sisään
Liity tietopankin käyttäjäksi, niin pääset hyödyntämään kaikkien artikkeleiden lisäksi myös lukuisat muut tietopankin materiaalit, esimerkiksi:
Ammattina personal trainer -oppaassa pohditaan muun muassa, mitä personal training on nyt ja lähitulevaisuudessa, millaisia taitoja personal trainerilta vaaditaan, ja miten personal traineriksi kouluttaudutaan.
Jokainen suupala voi olla joko kunnianosoitus tai mielenosoitus kehollesi. Liikkujan ravitsemus -videosarja tarjoilee liikkujan ravitsemuksen ydinasiat pähkinänkuoressa.
dutaan.
