Tutkitusti toimivaa treenaajan ravinnossa

Humpuuki on nyt kumottu ja on aika paneutua siihen, mikä on tutkitusti toimivaa.

Mikään ei ole niin tärkeää ravinnossa(kaan) kuin perusteiden täyttyminen. Perusteiden kuvaamisen jälkeen esitän muutaman esimerkin, joihin tutkimusnäyttö on vahva.

Artikkeli on ote Juha Hulmin kirjasta Lihastohtori 2.

Perusasioihin panostaminen

Ihminen haluaa uskoa ihmekonsteihin ja etsii helposti oikoteitä onneen, vaikka hyvän syömisen perusteet ovat pahasti pielessä. Perusravinto onkin kaikille huomattavasti tärkeämpää kuin yliampuva kikkailu tai ravintolisähifistely. Aminohapot saadaan syömällä proteiinia, rasvahapot syömällä rasvaa. Vastaavasti kovan harjoituksen energiavaraston lihasglykogeenin täytössä tehokkain ravintoaine eli glukoosi saadaan syömällä hiilihydraatteja. Esimerkkinä kokonaisuuden merkityksestä on vastikään havaittu, että ei ole todennäköisesti suurta merkitystä, nauttiiko treenin jälkeen proteiinin palautusjuomana tai syömällä vastaavan määrän proteiineja kiinteän ravinnon muodossa.

Tässä muutama perusasia lyhyesti esitettynä.

1. Tiedostetaan liikkujan ravinnon tarkoitus ja merkitys kokonaisuudessa.

Liikkujalla perusravitsemuksen lyhyen aikavälin tavoitteena on optimoida ravinto niin, että yksittäiset harjoitukset voidaan suorittaa tehokkaasti, saadaan hyvä harjoitusvaste (esimerkiksi lihasten kasvattajilla kohonnut treenin jälkeinen lihasproteiinisynteesi) ja harjoituksesta palautuu riittävän nopeasti. Vähintään yhtä olennaisia ovat pitkän aikavälin tavoitteet, johon kuuluvat riittävä energian, ravinteiden, nesteiden ja rakennusaineiden saanti, joiden avulla jaksetaan harjoitella kehittävästi kuukaudesta toiseen ja pysytään terveenä. Kilpailevilla urheilijoilla ravinto on tärkeää myös kisasuorituksen maksimoinnissa. On hyvin tyypillistä, että suorituskykylajienkin urheilija keskittyy liikaa esimerkiksi kehon koostumukseen tai oletettuun mahdollisimman terveelliseen ravintoon ja unohtaa päätavoitteen eli suorituskyvyn kehittämisen. Tämä näkyy tyypillisimmillään erilaisina ruokafobioina ja liian vähäisenä syömisenä. Hälytyskellojen tulisi soida, jos syömisestä tehdään niin vaikeaa, että se alkaa nakertaa treenaamista ja muuta elämää.

2. Energiansaanti.

Tilanteeseen ja tavoitteisiin sopiva energiansaanti on kaikkein tärkein yksittäinen valinta. Liian vähäinen energiansaanti ehkäisee osan treenin hyödyistä ja lopulta saattaa lisätä ylikuormituksen ja pahemman väsähtämisen riskiä. Jälkimmäistä tilannetta pahentaa vielä se, että liian vähäiseen energiansaantiin liittyy usein myös suojaravintoaineiden saannin vähäinen määrä. Suomessa ja maailmalla hyvin monissa lajeissa varsinkin naispuoliset kestävyysurheilijat syövät usein lajin vaatimuksiin ja kehittymiseen nähden sekä terveyden kannalta liian vähän. Toisaalta pitkään jatkuva liian suuri energiansaanti lihottaa ja energiansaantia pitää urheilijankin myös joskus tietoisesti rajoittaa, jos painonpudotus on välttämätöntä.

3. Hiilihydraatit tavoitteellisen liikkujan tärkeimpänä polttoaineena.

Hiilihydraatit ovat ihmisellä tehokas polttoaine. Tämän “korkeaintensiivisen” polttoaineen tarvetta tulisikin säädellä yksilöllisesti tavoitteiden mukaan. Esimerkiksi huippukestävyysurheilijat syövät suurimman osan vuodesta hiilihydraatteja 9–10 grammaa per painokilo päivässä eli noin 60–65 % kokonaisenergiastaan.

Ihminen mukautuu käyttämään energiaksi sitä, mitä on tarjolla. Niin joustava ihminen ei kuitenkaan ole, että syömällä erittäin vähän hiilihydraatteja pystyisi yhtä kovaan suoritukseen kovissa tai pitkäkestoisissa liikuntasuorituksissa kuin syömällä runsaasti hiilihydraatteja. Muotidieettien vaikutuksesta hiilihydraattien pelko tai suorastaan fobia on näkynyt viime vuosina monilla kovaa urheilevilla harmillisesti liian vähäisenä syömisenä. Hyvin monella urheilijalla on myös syömishäiriöitä.

Toisaalta laihdutettaessa hiilihydraattien rajoitus on ainakin osan aikaa vuodesta toimiva strategia vähentää energiansaantia ja siten painoa ja rasvan määrää. Hiilihydraattien määrän rajoitus kohtuulliselle tasolle (esimerkiksi 30–40 % energiasta) ei yleensä olekaan ongelma, jos ei treenata tavoitteellisesti, kovaa ja/tai paljon. Osa ihmisistä voi jopa hyvin alhaisillakin hiilihydraatin saanneilla, kuten ketoosiruokavaliolla onnistua ylläpitämään hyvää kuntotasoa sekä terveellistä ja liikunnallista elämäntapaa.

4. Proteiinit.

Kehomme toiminnalliset koneistot ja rakenteet koostuvat pääasiassa proteiineista, jotka puolestaan rakentuvat aminohapoista. Ravinnon aminohapoilla on monia muitakin tehtäviä lihaksessa kuin toimia näiden proteiinikoneistojen ja -rakenteiden osana. Aminohappoja tarvitaan erilaisten yhdisteiden, kuten hormonien, rakentumiseen, ja esimerkiksi leusiini-aminohappo käynnistää lihassolujen kasvumekanismit. Riittävä proteiininsaanti onkin ravitsemuksen yksi tärkeimmistä perustoista, joten proteiinit luokitellaan suojaravintoaineiksi.

Proteiininsaanti on kuitenkin korostunut viime vuosina liikaakin, ja monet nauttivat proteiinia turhan paljon. Hyvin pieni osa proteiinista päätyy lihakseen toisin kuin monet tuntuvat luulevan ja liian suuresta proteiininsaannista voi olla pitkän ajan kuluessa terveysriskejä. Jos energiansaanti ei ole riittävää, proteiineja käytetään tavallista enemmän myös energiaksi eikä niitä silloin pystytä käyttämään tehokkaasti lihaskasvuun. Kokonaisuus on tärkeämpää kuin yksittäiset tekijät ravinnossa. Proteiineista lisää myöhemmin.

5. Rasvat.

Rasvat tai tietyt rasvojen rasvahapot ovat elintärkeitä kehon monissa rakenteissa ja toiminnoissa. Tyydyttyneitä rasvahappoja sisältävää kovaa rasvaa voi syödä kohtuudella eikä sitä siis tarvitse demonisoida. Liiallinen ylistyskään ei ole tarpeen. Tutkittaessa tyydyttyneiden rasvahappojen vaihtoa tyydyttymättömiin niin sanotuissa rasvojen vaihtokauppatutkimuksissa, tyydyttymättömät rasvahapot eli pehmeät rasvat ovat sydän- ja verisuonijärjestelmän kannalta keskimäärin hieman parempi vaihtoehto kuin tyypillisimmät tyydyttyneet rasvat. Yleistäminen on kuitenkin vaikeaa ja on aiheuttanut ristiriitaisia tulkintoja ravitsemustieteessä. Hieman keinotekoisen kova vs. pehmeä rasva -jaottelun sijaan tulevaisuudessa tiedetään varmasti paljon enemmän mitkä yksittäiset rasvahapot ovat terveyden kannalta tärkeämpiä ja vastaavasti mitkä rasvahapot ovat haitallisempia kuin toiset. Energianlähteenä rasva kelpaa hyvin kevyeen liikuntaan ja arkisiin askareisiin, mutta kovaan liikuntaan se ei ole optimaalisin energianlähde. Perustelut tälle kerroin aiemmin kirjassa.

6. Riittävästi suojaravintoaineita.

Tarvitsemme ravinnosta energian ja proteiinin lisäksi lukuisia vitamiineja sekä kivennäis- ja hivenaineita, jotta kehomme toimii hyvin. Puutteet suojaravintoaineiden saannissa voivat näkyä esimerkiksi lisääntyneenä sairasteluna. Vitamiinien ylikorostuskaan ei ole paikallaan. Erään tutkimuksen perusteella noin neljännes suomalaisista urheilijoista ainakin kestävyyslajeissa luulee, että vitamiineista saa energiaa. Tämä on virhekäsitys ja voi ruokkia entisestään liian vähäistä syömistä, mikä vastaavasti voi lisätä riskiä myös vähäiselle suojaravintoaineiden saannille.

7. Nesteet ja suolatasapaino.

Suomalaisissa oloissa nesteiden riittävä saanti ei juurikaan ole ongelma, mutta ei nesteiden tärkeyttä vähätelläkään voi. Yleensä pelkkä vesi on sopiva janojuoma, mutta hyvin pitkäkestoisissa ja kuumissa paljon hikoilua vaativissa urheilusuorituksissa suolan saantia voi joutua lisäämään.

8. Sopiva urheilullinen joustavuus.

Sopiva joustavuus tarkoittaa sitä, että pitää ruoan laatua tärkeänä ilman että stressaa siitä, sallii ravinnon nautinnot ja poikkeukset. Sopivan joustava suhtautuminen syömiseen on tutkimusten mukaan esimerkiksi painonhallintaa tukeva tekijä, mutta toisaalta tukee myös urheilussa tarvittavaa riittävää energiansaantia. Joustamattomuus ei kaikilla välttämättä lisää stressiä, mutta silloin kun näin tapahtuu, se voi olla urheilua harrastavalle paljon pahempaa myrkkyä kuin vaikkapa jokin pahaksi väitetty “antiravinto”. Liioittelu kuitenkin harvoin kannattaa joustavuudessakaan. Liiallinen joustavuuden salliminen voi johtaa huomattavaan ylipainoon, terveysriskeihin ja huonoon oloon.

9. Monipuolisuus.

Hyvin monipuoliset ravinnon valinnan mahdollisuudet ovat jopa ihmiskunnan merkittävimpiä lihottajia. Ruokavalintojen yksipuolistaminen usein laihduttaakin ainakin hetken. Liikkujan ravinnossa kuitenkin yksipuolinen ruokavalio on riittämätöntä muun muassa monien vitamiinien ja kivennäisaineiden optimaalisen saannin kannalta. Puutteita ei pysty korvaamaan pelkästään ravintolisiä nauttimalla, koska saamme ravinnostamme tuhansia erilaisia yhdisteitä. Emme tarkalleen tiedä kaikkien näiden terveysvaikutuksia, joten monipuolinen ruokavalio on järkevin vaihtoehto. Tällöin emme saa suuremmalla todennäköisyydellä mitään liian vähän tai vastaavasti mitään liikaa.

10. Sopiva ajoitus ja ravintotiheys tukemaan urheilua.

Ravinnon ajoituksen ja syömistiheyden vaikutusta lienee korostettu liikaakin. Joka tapauksessa on olennaista, että syöminen ja sen rytmit tukevat mahdollisimman hyvin liikuntasuoritusta ja siitä palautumista sekä muuta elämää kuten unta. Treenaamaan ei esimerkiksi kannata mennä täydellä mahalla, kovia treenejä ei ole hyvä tehdä pitkän paaston jälkeen eikä ainakaan lihasten kasvattajan kannata olla kovien treenien jälkeen montaa tuntia syömättä.

Puutteiden täydentäminen tarvittaessa spesifeillä ravintolisillä.

Tämä kohta ei kuulu ravinnon perusteisiin, mutta valitettavasti ravinnon yleisistä puutteista johtuen tiettyjen yksittäisten ravintolisien tarvetta ei voi vähätellä silloin, kun puute on aito. Hyvä seikka ravintolisissä on se, että niiden tutkiminen on helpompaa kuin perusravitsemuksen: verrataan tutkittavaa ainetta plaseboon tai muuhun verrokkiin. Tiedämmekin nykyään melko hyvin, mistä ravintolisistä on hyötyä ja mistä ei. Osalla ihmisistä on puutteita erilaisista suojaravintoaineista kuten D-vitamiinista, magnesiumista, raudasta, jodista, seleenistä ja folaatista. Lähtökohtaisesti nämä puutteet tulisi täyttää syömällä ravinteikkaampaa ruokaa ja tiedostamalla mistä puuttuvia suojaravintoaineita saa. Esimerkiksi seleenin puutteeseen voi syödä silloin tällöin parapähkinöitä.
Toinen esimerkki tilanteista joissa ravintolisistä on hyötyä ovat erilaiset ravintoaineiden rajoitukset. Kasvisruokavalio on usein hyvin terveellinen valinta, kunhan sen mahdolliset puutteet otetaan huomioon. Esimerkiksi vegaaneilla on ilman ravintolisien käyttöä puutetta B12-vitamiinista ja D-vitamiinista, joten näitä tulee syödä ravintolisänä. Puutteita voi olla myös joidenkin tutkimusraporttien perusteella kalsiumista, raudasta, sinkistä ja mahdollisesti myös omega3-rasvoista ja jodista. Muokattaessa ruokavaliota tai nauttimalla tarvittaessa ravintolisiä nämä mahdolliset puutteet eivät ole ongelma.

Sekaravintoa syövällä urheilijalla on helpompaa, mutta urheilevakin kasvissyöjä pärjää nykyään hyvin. Tästä voidaan kiittää tiedettä, rationaalista ajattelua ja teknologiaa: tiedämme kasvisruoan vahvuudet ja heikkoudet. Jälkimmäisiä voidaan paikata paitsi olemassa olevilla tuotteilla, mutta myös kehittämällä tarpeen mukaan uusia tuotteita. Tässä ollaan menty eteenpäin suurin harppauksin viimeisen kymmenen vuoden aikana.

Lue, mikä muu on tutkitusti toimivaa, niin ravitsemuksessa kuin treenaamisessakin. Osta itsellesi Lihastohtori 2 kirja.

Personal training ala kehittyy vauhdilla

Tämän tekstin lukemiseen juuri Sinun kannattaa käyttää hetki aikaasi, takaan sen!

Personal trainer alaa on joskus kuvailtu villiksi. Vaikka kaukaisessa menneisyydessä tämä on ehkä ollutkin ainakin osittain totta, niin nykypäivänä tilanne on täysin toisenlainen. Alalle opiskelevan henkilön arjen täyttää erilaisten harjoittelun toimintamallien, liikuntafysiologian, ravitsemuksen ja psyykkisen valmennuksen opiskelu. Konkarin arjen täyttävät asiakastapaamisten aikatauluttaminen, harjoitusten suunnittelu ja mahdollisesti oman yrityksen palveluiden myynti ja markkinointi sekä muut yrittäjän velvollisuudet. Kumpikin heistä tekee arvokasta työtä keskittymällä täysillä ja ammattimaisella otteella käsillä oleviin asioihin. Molemmat ovat myös arvokkaita alan tunnettavuuden ja ammattimaisuuden sanansaattajia.
Jatka lukemista Personal training ala kehittyy vauhdilla

5 tekoa joilla buustaat markkinointiasi

Annan sinulle nyt 5 konkreettista toimenpidettä, joiden avulla buustaat markkinointiasi, hankit uusia asiakkaita ja pysyt asiakkaiden mielessä. Voit ottaa näistä jokaisen käyttöösi vaikka heti, mutta suosittelen myös, että toteutat toimenpiteitä pitkäjänteisesti.

1. Ympäröi itsesi sinua viisaammilla ihmisillä

Jatka lukemista 5 tekoa joilla buustaat markkinointiasi

Liiketoimintasuunnitelma – lähtölaukaus toiminimen perustamiseen

Tämä artikkelisarja kertoo minun, Eetu Aallon tarinan yrityksen perustamisen ja pyörittämisen alkutaipaleesta eli liiketoimintasuunnitelman rakentamisesta, toiminimimuotoisen yhtiön ja tilin perustamisesta sekä kirjanpitäjän hankkimisesta, konkreettisen toiminnan käynnistämisestä sekä verkostoitumisen ja hyvien työkalujen merkityksestä. Sarjan ensimmäinen postaus käsittelee perustettavan yrityksen liiketoimintasuunnitelmaa eli kaavaillun kaupallisen toiminnan hahmottelua. Sen rakentaminen ei ole pakollista, mutta äärimmäisen suositeltavaa.

”Kutsumus on siellä, missä intohimo kohtaa maailman tarpeet”

Jatka lukemista Liiketoimintasuunnitelma – lähtölaukaus toiminimen perustamiseen

Opi HOT taitoja osa 3 – Tässä hetkessä eläminen ja tietoisuustaidot

Tässä hetkessä eläminen. Kuulostaa perusjutulta, mutta pysähdytäänpä hetkeksi sen äärelle mitä se oikeastaan tarkoittaa.

Elää tässä hetkessä, ei menneessä, ei huomisessa vaan juuri nyt. Jotta voit elää tässä hetkessä, sinun täytyy opetella keskittämään ajatuksesi juuri tähän hetkeen. Tähän hetkeen, kun luet tekstiäni. Miltä sinusta juuri nyt tuntuu? Miltä kehossasi tuntuu? Miltä hengityksesi tuntuu? Mitä ääniä kuulet? Mitä ajatuksia sinulla on? Jatka lukemista Opi HOT taitoja osa 3 – Tässä hetkessä eläminen ja tietoisuustaidot

Oppimista ajasta ja paikasta riippumatta

Innostutko uuden oppimisesta? Haluatko kehittää itseäsi jatkuvasti? Onko Sinulle tärkeää pitää huolta markkina-arvostasi, päivittää osaamistasi ja pysyä oman alasi kehityksen kärjessä? Haluatko tarjota asiakkaillesi tuoreimpaan tutkimusnäyttöön perustuvaa valmennusta ja parasta sekä osaavinta palvelua? Jos vastasit edellisiin kysymyksiin kyllä, ovat Trainer4You Online –koulutukset omistettu juuri Sinulle.

Päätä itse, missä ja milloin opiskelet!

Trainer4You Online –koulutusten tavoitteena on mahdollistaa jatkuva itsensä kehittäminen, inspiroituminen sekä oppiminen ajasta ja paikasta riippumatta. Jatka lukemista Oppimista ajasta ja paikasta riippumatta

Personal trainerit EasyFit -kuntokeskusten ytimessä

EasyFit –kuntokeskukset ovat tavallisen ihmisen kuntokeskuksia, joissa teknologiset ratkaisut sekä personal trainerit ovat keskeisessä roolissa. Ketjun saleilla on yhteensä noin 50 000 jäsentä. Koska EasyFit kuuluu ns. mid-price –luokkaan, tarkoittaa se käytännössä sitä, että jäsenyyteen liittyvät palvelut sekä kulunvalvonta ovat automatisoitu, eikä keskuksissa ole varsinaista vastaanottohenkilökuntaa. Harjoitteluolosuhteet EasyFit –keskuksissa ovat kuitenkin huippuluokkaa. Siitä vastaavat Technogym –kuntosalilaitteet, teknologiset valmennusratkaisut sekä keskusten ammattitaitoinen personal trainer –tiimi. Voidaankin sanoa, että valitsemalla EasyFitin treenipaikakseen, saa 60 euron palvelut käyttönsä alle 30 eurolla kuukaudessa. Jatka lukemista Personal trainerit EasyFit -kuntokeskusten ytimessä

Motivaation määritelmä

Motivaatio on varmastikin kaikille tuttu termi, mutta kuinka paljon siitä todella tiedetään? Vaikka motivaatiota tutkitaan paljon, liittyy siihen vielä paljon ratkaisemattomia yhtälöitä, kuten vaikka yhteinen näkemys siitä, mikä on motivaation määritelmä. Motivaatiokäsitteen vangitseminen tarkaksi määritelmäksi ei ole ihan yksioikoinen asia, kun motivaatiotermistäkin on jo useita erilaisia määritelmiä.

”Nykykäsityksen mukaan motivaatio koostuu niistä merkityksistä, joita ihminen asettaa elinympäristölleen ulkomaailman houkuttavuudesta ja niistä tavoista, joilla ihminen pyrkii toteuttamaan halujaan. Yksittäisen henkilön motivaatiota voidaan selittää yhtäältä hänen synnynnäisillä taipumuksillaan ja toisaalta hänen elinympäristönsä mahdollisuuksilla ja rajoitteilla (Salmela-Aro & Nurmi, 2002).” Jatka lukemista Motivaation määritelmä

Ravitsemussuositukset pitäisi kääntää ympäri

Oletko kuullut otsikon mukaisen toteamuksen joskus? Ravitsemussuositukset perustuvat monissa maissa tutkimuksiin ja tiedeyhteisöjen ja tieteellisten asiantuntijoiden vuosien työhön sekä ravintokulttuureihin, joita halutaan ylläpitää. Suomalaiset suositukset perustuvat erityisesti pohjoismaisiin suosituksiin, mutta yhtäläisyyksiä on myös moniin muihin kansainvälisiin suosituksiin. Otan nyt kantaa usein kuultuun väitteeseen, jonka mukaan suositusten kääntäminen päälaelleen olisi hyvä asia.

Artikkeli on leike Juha Hulmin uusimmasta kirjasta Lihastohtori 2, jossa hän mm. kumoaa liikuntaan ja ravitsemukseen liittyviä huuhaa-väittämiä. Jatka lukemista Ravitsemussuositukset pitäisi kääntää ympäri

Personal trainerina LadyLine keskuksessa

LadyLine ketju liikuttaa noin 15 000 suomalaista naista, 17 viihtyisässä liikuntakeskuksessa, eri puolilla Suomea. LadyLine –ketjun keskukset ovatkin naisten tarpeisiin räätälöityjä, täyden palvelun viihtyisiä liikuntakeskuksia, joissa asiakas saavuttaa tavoitteensa, oli se sitten ihannepainon saavuttaminen, yleiskunnon kohottaminen, stressin purkaminen tai paremman olon saavuttaminen. Sinulla puolestaan on nyt loistava tilaisuus lähteä työskentelemään personal trainerina LadyLine kuntokeskuksessa!

LadyLinen naisten valmentamiseen erikoistunut personal trainer –tiimi kasvaa ja vahvistuu jatkuvasti. Mikäli työ hyvinvoinnin ja naisten valmentamisen parissa kiinnostaa, niin hae mukaan LLI:n personal trainer –koulutukseen soveltuvuushaastatteluiden kautta. Jatka lukemista Personal trainerina LadyLine keskuksessa